Valiokunnan mietintö
VaVM
33
2016 vp
Valtiovarainvaliokunta
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 175/2016 vp) täydentämisestä
JOHDANTO
Vireilletulo
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta (HE 175/2016 vp): Asia on saapunut valtiovarainvaliokuntaan mietinnön antamista varten. 
Hallituksen esitys eduskunnalle perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 175/2016 vp) täydentämisestä (HE 245/2016 vp): Asia on saapunut valtiovarainvaliokuntaan mietinnön antamista varten. 
Jaostovalmistelu
Asia on valmisteltu valtiovarainvaliokunnan verojaostossa. 
Asiantuntijat
Verojaosto on kuullut: 
lainsäädäntöneuvos
Jukka
Vanhanen
valtiovarainministeriö
ylitarkastaja
Markus
Kautto
Verohallinto
veroasiantuntija
Tero
Honkavaara
Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry
asiantuntija
Piritta
Poikonen
Finanssialan Keskusliitto ry
johtaja
Ann-Mari
Kemell
Keskuskauppakamari
johtaja
Timo
Sipilä
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
veroasiantuntija
Laura
Kurki
Suomen Yrittäjät ry
lakiasiain johtaja
Vesa
Korpela
Veronmaksajain Keskusliitto ry
professori
Mikael
Hidén
professori
Tuomas
Ojanen
professori
Sakari
Wuolijoki
Verojaosto on saanut kirjallisen lausunnon: 
Akava ry
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry
HALLITUKSEN ESITYKSET
Hallituksen esitys 175/2016 vp
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi perintö- ja lahjaverolakia sekä tuloverolakia. 
Perintö- ja lahjaverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että verotusta kevennettäisiin veroasteikkojen kaikissa portaissa. Kevennykset painotettaisiin yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdosten edistämiseksi ensimmäisen veroluokan lahjaveroasteikkoon.  
Perintö- ja lahjaverolakia muutettaisiin lisäksi siten, että perittävän kuoleman johdosta lähiomaiselle tai kuolinpesälle maksettavan vakuutuskorvauksen ja siihen verrattavan taloudellisen tuen osittainen verovapaus poistettaisiin. Veropohjan laajennuksesta kertyvä lisätuotto käytettäisiin veroasteikkojen kevennykseen. Puolisovähennystä ja alaikäisyysvähennystä korotettaisiin. Lisäksi muutettaisiin maatilan ja muun yrityksen sukupolvenvaihdoshuojennusta koskevia säännöksiä siten, että kun alaikäisen perillisen perintöosuuteen kuuluu huojennuksen edellytykseksi säädetty osa osakeyhtiön omistamiseen oikeuttavista osakkeista, yritystoiminnan jatkamisen arvioimisessa voitaisiin perillisen jatkamisena pitää myös edunvalvojan toimintaa osakeyhtiössä.  
Perintö- ja lahjaverolakiin lisättäisiin lisäksi säännös siitä, että perintöveroa ei peritä ulosottoteitse, sen perusteella ei haeta verovelvollista konkurssiin eikä tietoa siitä merkitä verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetussa laissa säädettyyn verovelkarekisteriin ennen kuin kaksi vuotta on kulunut veron ensimmäisestä eräpäivästä. Ajalta perittäisiin normaali viivästyskorko. 
Tuloverolain luovutusvoittoverotusta koskevia säännöksiä muutettaisiin siten, että myytäessä perintönä tai lahjana saatu maatila, muu yritys tai sen osa, johon on sovellettu perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdoshuojennusta koskevia säännöksiä, hankintamenona pidettäisiin huojennussäännösten mukaista aliarvostettua arvoa. 
Laki liittyy valtion vuoden 2017 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. 
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2017 alusta. Perintö- ja lahjaverolakia sovellettaisiin tapauksiin, joissa verovelvollisuus on alkanut lain tultua voimaan. Perintöveron perimistä koskeva säännös tulisi kuitenkin voimaan vasta 1 päivänä marraskuuta 2017 ja sitä sovellettaisiin myös tilanteissa, joissa verovelvollisuus on alkanut ennen 1 päivää marraskuuta, jos veron ensimmäinen eräpäivä on 1 päivänä marraskuuta tai sen jälkeen.  
Hallituksen esitys 245/2016 vp
Esityksessä ehdotetaan perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 §:n muuttamisesta annettua hallituksen esitystä (HE 175/2016 vp) täydennettäväksi siten, että esitykseen sisältyvästä ehdotuksesta laiksi perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta poistettaisiin maatilan ja muun yrityksen sukupolvenvaihdoshuojennusta koskevaan perintö- ja lahjaverolain 55 §:ään lisättäväksi ehdotettu uusi 9 momentti. 
Esitys liittyy valtion vuoden 2017 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. 
VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT
Valiokunta puoltaa esitysten hyväksymistä muuttamattomina lukuun ottamatta voimaantulosäännöstä, johon valiokunta ehdottaa muutosta. Hallituksen esityksissä ehdotetaan joukko erisuuntaisia muutoksia perintö- ja lahjaverolakiin sekä tuloverolain 47 §:ään. Hallituksen esitysten perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esityksiä tarpeellisina ja tarkoituksenmukaisina. Valiokunta käsittelee muutoksia vielä erikseen seuraavassa. 
Perintö- ja lahjaveroasteikot.
Valiokunnan käsityksen mukaan asteikkoon kohdistuvat muutokset edistävät oikealla tavalla yritysten sukupolvenvaihdoksia elinaikana toteutetuissa lahjoituksissa. Perintö- ja lahjaverotusta on kiristetty useaan otteeseen vuodesta 2011 lähtien. Kiristykset ovat painottuneet voimakkaasti asteikkojen yläpäähän, ja ensimmäisessä veroluokassa veroprosentit ovat nousseet seitsemällä prosenttiyksiköllä 13:sta 20:een eli 54 prosentilla. Yritysten sukupolvenvaihdoksia helpottavan huojennuksen vaikuttavuus on heikentynyt selvästi, koska suurimmissa varallisuuserissä, etenkin elinaikana toteutetuissa lahjoituksissa, yritys- ja maatilavarallisuuden osuus on suuri. Vieläkin enemmän on kiristynyt sellaisen yritysvarallisuuden verotus, johon ei voida myöntää varsinaista sukupolvenvaihdoshuojennusta. Syynä voi olla esimerkiksi se, ettei saaja voi tai halua osallistua yritystoiminnan jatkamiseen tai ettei yhteisömuotoisia yrityksiä koskeva 10 prosentin omistusosuusvaatimus täyty. Verotus muodostuu tosiasiassa helposti veronmaksukykyperiaatteen vastaiseksi, sillä kyse on monesti epälikvideistä varoista etenkin osakeyhtiöissä, jolloin varojen realisointi on ongelmallista. Tämän johdosta nyt tehtävät painotukset ovat valiokunnan mielestä perusteltuja. Verotuksen keventäminen turvaa yritysten toiminta- ja työllistämisedellytyksiä oikealla tavalla. 
Henkivakuutuskorvaukset.
Perintöverotuksen veropohjaa on esitetty tiivistettäväksi poistamalla osittainen verovapaus niistä vakuutuskorvauksista ja niihin verrattavista taloudellisista tuista, joita perittävän kuoleman perusteella maksetaan lähiomaisille ja kuolinpesälle. Mainittujen suoritusten verovapautta koskevat lain 7 a §:n 2 ja 3 momentit esitetään kumottaviksi. Asiantuntijakuulemisen yhteydessä muutokseen on suhtauduttu kriittisesti. Vakuutuskorvauksien on katsottu täydentävän oikealla tavalla lakisääteistä sosiaaliturvaa, ja on pidetty ongelmallisena, ettei verotus kannustaisi enää omaehtoiseen varautumiseen kuoleman johdosta. Valiokunta pitää kuitenkin muutosta perusteltuna. Se edistää verovelvollisten yhdenvertaisuutta ja eri sijoitusmuotojen neutraalisuutta. Verotuki on markkinointietu verrattuna sijoitusvaihtoehtoehtoihin, joihin ei sisälly verokannustinta. Riskihenkivakuutusten verovapautta ei voida nykyaikana perustella sosiaalisilla näkökohdilla, kun esimerkiksi sosiaalisiin näkökohtiin perustuvat elatuksen menetyksen perusteella omaisille maksetut perhe-eläkkeet ovat täysimääräisesti perintöverotusta ankaramman ansiotuloverotuksen piirissä. Myös tältä osin esitys on yhdenvertaisuusperiaatteen mukainen. Kun edellä mainittujen seikkojen lisäksi otetaan huomioon puoliso- ja alaikäisyysvähennykseen esitetyt jäljempänä kuvatut korotukset, valiokunta pitää muutosesityksiä kokonaisuutena arvioiden tasapainoisina. Jotta verovelvollisille kuitenkin jäisi aikaa varautua ehdotettuihin muutoksiin, valiokunta esittää kohtuussyistä vakuutuskorvausten verovapauden poistamiseen yhden vuoden siirtymäaikaa. Näin ollen lain voimaan tullessa voimassa olleita lain 7 a §:n 2 ja 3 momentin säännöksiä sovelletaan yhden vuoden ajan lain tultua voimaan. 
Puoliso- ja alaikäisyysvähennys.
Niiden vaikutusten poistamiseksi ja lieventämiseksi, joita kuoleman perusteella maksettujen vakuutuskorvausten verovapauden poistamisesta voisi aiheutua, sen lisäksi että perheen elatus huoltajan kuoleman johdosta alenee, on puolisovähennystä ehdotettu korotettavaksi 60 000 eurosta 90 000 euroon ja alaikäisyysvähennystä 40 000 eurosta 60 000 euroon. Valiokunta pitää mainittujen syiden perusteella ehdotusta kannatettavana. Verotuksen kevennys kohdistuu valiokunnan mielestä oikeudenmukaisella tavalla niihin perinnön saajiin, joiden perintöosuutta voidaan pitää euromääräisesti kohtuullisena. Lisäksi valiokunta haluaa kiinnittää huomiota säännöksen oikeaan tulkintaan. Perittävän kuoleman johdosta leskelle maksettavaan vakuutuskorvaukseen sovelletaan puolisovähennystä myös silloin, kun leski ei muutoin ole perillisasemassa. Näin ollen puolisovähennys voidaan myöntää myös silloin, kun koko puolison veronalainen perintöosuus muodostuu pelkästään lain 7 a §:ssä tarkoitetuista vakuutuskorvauksista ja niihin rinnastettavista eristä. 
Perintöveron perintä.
Perintöverosta aiheutuvien rahoitusvaikeuksien helpottamiseksi perintö- ja lahjaverolakiin ehdotetaan säännöstä siitä, että erääntynyttä maksamatta olevaa veroa, sen korotusta ja viivästysseuraamusta ei peritä ulosottotoimin eikä sen perusteella haeta verovelvollista konkurssiin eikä tietoa siitä merkitä verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetussa laissa säädettyyn verovelkarekisteriin ennen kuin veron ensimmäisestä eräpäivästä on kulunut kaksi vuotta. Ajalta peritään normaali viivästyskorko, jonka määrä on tällä hetkellä 7,0 prosenttia. Perintöverotuksen epäkohdaksi on usein koettu se, että vero on maksettava ennen kuin perittyjä varoja voidaan käyttää veron maksuun. Tämä voi johtua muun muassa siitä, että perinnönjako lykkääntyy tai että varat ovat epälikvidejä ja niiden realisointi vaikeaa tai hidasta. Näistä syistä valiokunta pitää ehdotettua muutosta oikean suuntaisena ja kohtuullisena. Verotuksen tulee valiokunnan mielestä huomioida entistä voimakkaammin veronmaksukykyperiaate. Muutos edistää myös maatilojen ja muiden yritysten sukupolvenvaihdoksia, sillä niiden osalta perityt varat ovat usein vaikeasti realisoitavia. 
Luovutusvoittoverotus.
Esityksessä ehdotetaan tuloverolain 47 §:n 1 momenttiin lisättäväksi säännös luovutusvoiton määrää laskettaessa käytettävästä hankintamenosta, kun luovutuksen kohteena on yritys, jonka luovuttaja on saanut perintönä tai lahjana ja johon on sovellettu perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdoshuojennusta. Hankintamenona pidetään tällöin sukupolvenvaihdoshuojennusta koskevan 55 §:n 2 momentin mukaista aliarvostettua arvoa. Yritysvarallisuuden huojentaminen perustuu osaltaan saajan veronmaksukykyyn. Huojennuksen johdosta yrityksen varoja ei tarvitse realisoida veron maksuun. Tämän vuoksi on johdonmukaista, että omistuksen luovutustilanteessa syntyvä luovutusvoitto, jonka määrää perintö- ja lahjaveron huojennus on osaltaan ehkä kasvattanut, tulee verotetuksi. Esitystä voidaan pitää siihen kohdistuneesta kritiikistä huolimatta kohtuullisena ja veronmaksukykyperiaatteen mukaisena. Lisäksi muutos edistää sukupolvenvaihdoshuojennuksen tavoitteita. Koska sukupolvenvaihdoshuojennuksella kannustetaan saajaa jatkamaan yritystoimintaa perintönä tai lahjana saadulla yritysvarallisuudella, olisi ristiriitaista sisällyttää veroetuja myös omistuksesta luopumiseen soveltamalla tällaisen omaisuuden luovutusvoittoverotuksessa sellaista verokohtelua, joka on yleistä luovutusvoittoverotusta huomattavasti edullisempaa. Näin ollen sääntely edistää valiokunnan mielestä myös niitä tavoitteita, joita maatilojen ja muiden yritysten sukupolvenvaihdoshuojennukselle on asetettu. 
Muuta.
Koska hallituksen esityksellä HE 245/2016 vp on poistettu hallituksen esityksen HE 175/2016 vp perusteella perintö- ja lahjaverolain 55 §:ään lisättäväksi ehdotettu uusi 9 momentti, ei esitysten perusteella perintö- ja lahjaverolain 55 §:ään ehdoteta muutoksia. Näin ollen valiokunnalla ei ole tarvetta käsitellä sukupolvenvaihdoshuojennuksiin liittyvää sääntelyä edellä kuvattua laajemmin. 
Valiokunnan ehdottama vuoden siirtymäaika henkivakuutuskorvauksien verovapauden poistamisen osalta pienentää valtion verotuottoja yhteensä noin 20 milj. euroa. Vuonna 2017 muutos pienentää valtion verotuottoja noin 3 milj. euroa perintöverotuksen toimittamiseen liittyvän viipeen takia. 
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS
Valtiovarainvaliokunnan päätösehdotus:
Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 175/2016 vp sisältyvän 2. lakiehdotuksen. 
Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 245/2016 vp sisältyvän lakiehdotuksen. (Valiokunnan muutosehdotukset) 
Eduskunta hylkää hallituksen esitykseen HE 175/2016 vp sisältyvän 1. lakiehdotuksen. 
Valiokunnan muutosehdotukset
Laki 
perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta  
Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
kumotaan perintö- ja lahjaverolain (378/1940) 7 a §:n 2 ja 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 2 momentti laissa 909/2001 ja 3 momentti laissa 1744/2009,  
muutetaan 12 §:n 1 momentti sekä 14 ja 19 a §,  
sellaisina kuin ne ovat, 12 §:n 1 momentti laissa 1063/2007 sekä 14 ja 19 a § laissa 1082/2014, sekä 
lisätään 52 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 318/1994 ja 1561/1995, uusi 3 momentti seuraavasti: 
12 § 
Veronalaisesta perintöosuudesta saavat vähentää: 
1) perinnönjättäjän puoliso ja henkilö, johon 11 §:n 3 momentin mukaan sovelletaan puolisoa koskevia säännöksiä, 90 000 euroa (puolisovähennys); 
2) sellainen perinnönjättäjän suoraan alenevassa polvessa oleva perillinen, jolla perinnönjättäjän kuolinhetkellä lähinnä oli oikeus periä perinnönjättäjä ja joka tuolloin ei ollut täyttänyt 18 vuotta, 60 000 euroa (alaikäisyysvähennys). 
14 § 
Perintöveroa maksetaan I veroluokassa seuraavan asteikon mukaan: 
Verotettavan osuuden  
arvo euroina 
Veron vakioerä osuuden alarajan kohdalla euroina 
Veroprosentti ylimenevästä osasta 
20 000—40 000 
100 
40 000—60 000 
1 500 
10 
60 000—200 000 
3 500 
13 
200 000—1 000 000 
21 700 
16 
1 000 000—  
149 700 
19 
Perintöveroa maksetaan II veroluokassa seuraavan asteikon mukaan: 
Verotettavan osuuden  
arvo euroina 
Veron vakioerä osuuden alarajan kohdalla euroina 
Veroprosentti ylimenevästä osasta 
20 000—40 000 
100 
19 
40 000—60 000 
3 900  
25 
60 000—200 000 
8 900 
29 
200 000—1 000 000  
49 500 
31 
1 000 000— 
297 500 
33 
19 a § 
Lahjaveroa maksetaan I veroluokassa seuraavan asteikon mukaan: 
Verotettavan osuuden  
arvo euroina 
Veron vakioerä osuuden alarajan kohdalla euroina 
Veroprosentti ylimenevästä osasta 
5 000—25 000 
100 
25 000—55 000 
1 700 
10 
55 000—200 000 
4 700 
12 
200 000—1 000 000 
22 100 
15 
1 000 000— 
142 100 
17 
Lahjaveroa maksetaan II veroluokassa seuraavan asteikon mukaan: 
Verotettavan osuuden  
arvo euroina 
Veron vakioerä osuuden alarajan kohdalla euroina 
Veroprosentti ylimenevästä osasta 
5 000—25 000 
100 
19 
25 000—55 000 
3 900 
25 
55 000—200 000 
11 400 
29 
200 000—1 000 000 
53 450 
31 
1 000 000— 
301 450 
33 
52 § 
Maksamatta olevaa perintöveroa, sen korotusta ja viivästysseuraamusta ei kuitenkaan peritä ulosottoteitse eikä niiden perusteella haeta verovelvollisen asettamista konkurssiin eikä tietoa niistä merkitä verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetussa laissa (1346/1999) säädettyyn verovelkarekisteriin ennen kuin kaksi vuotta on kulunut veron ensimmäisestä eräpäivästä. 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . Lain 52 §:n 3 momentti tulee kuitenkin voimaan päivänä kuuta 20 .  
Jos verovelvollisuus on alkanut ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Lain 52 §:n 3 momenttia sovelletaan kuitenkin myös, jos verovelvollisuus on alkanut ennen tämän lain voimaantuloa ja veron ensimmäinen eräpäivä on 1 päivänä marraskuuta 2017 tai sen jälkeen. 
Lain voimaan tullessa voimassa ollutta 7 a §:n 2 ja 3 momenttia sovelletaan päivään kuuta 20 . 
Jos perintöverotusta toimitettaessa pesän varoihin on lisättävä ennen tämän lain voimaantuloa annettu 16 §:n 1 momentissa tarkoitettu lahja, perintöverosta vähennettävä määrä lasketaan tämän lain 19 a §:n mukaan. 
Jos lahjaveroa määrättäessä on otettava huomioon ennen tämän lain voimaantuloa annettu 20 §:n 2 momentissa tarkoitettu lahja, lahjojen yhteismäärästä määrättävästä lahjaverosta vähennettävä määrä lasketaan tämän lain 19 a §:n mukaan. 
2. 
Laki 
tuloverolain 47 §:n muuttamisesta  
Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
muutetaan tuloverolain (1535/1992) 47 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 728/2004, seuraavasti: 
47 § 
Omaisuuden hankintamenon laskemista koskevia erityisiä säännöksiä 
Omaisuuden hankintamenoon luetaan myös omaisuuden perusparannusmenot verovelvollisen omistusaikana. Vastikkeetta saadun omaisuuden hankintamenoksi katsotaan perintö- ja lahjaverotuksessa käytetty verotusarvo. Hankintameno lasketaan kuitenkin lahjoittajan hankintamenosta, jos lahjansaaja luovuttaa saamansa omaisuuden ennen kuin lahjoituksesta on kulunut yksi vuosi. Luovutettaessa edellä tarkoitetun ajan jälkeen vastikkeetta saatu maatila tai muu yritys tai sellaisen osa, johon on sovellettu perintö- ja lahjaverolain (378/1940) 55 §:ssä tarkoitettua huojennusta, huojennetun omaisuuden hankintamenona käytetään sitä arvoa, joka on laskettu perintö- ja lahjaverolain 55 §:n 2 momentin mukaisesti. 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2017 toimitettavassa verotuksessa. 
Helsingissä 2.12.2016 
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja
Timo
Kalli
kesk
varapuheenjohtaja
Ville
Vähämäki
ps
jäsen
Touko
Aalto
vihr
jäsen
Timo
Heinonen
kok
jäsen
Eero
Heinäluoma
sd
jäsen
Toimi
Kankaanniemi
ps
jäsen
Krista
Kiuru
sd
jäsen
Esko
Kiviranta
kesk
jäsen
Elina
Lepomäki
kok
jäsen
Mika
Lintilä
kesk
jäsen
Outi
Mäkelä
kok
jäsen
Hanna
Mäntylä
ps
jäsen
Mats
Nylund
r
jäsen
Antti
Rantakangas
kesk
jäsen
Markku
Rossi
kesk
jäsen
Sami
Savio
ps
jäsen
Maria
Tolppanen
sd
jäsen
Kari
Uotila
vas
jäsen
Pia
Viitanen
sd
varajäsen
Li
Andersson
vas
varajäsen
Lasse
Hautala
kesk
varajäsen
Eero
Suutari
kok
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos
Ilkka
Lahti
VASTALAUSE /sd, vihr, vas
Perustelut
Hallitus esittää, että perintöjen ja lahjojen verotusta alennettaisiin veroasteikkojen kaikissa portaissa, mikä vähentää valtion verotuottoja noin 58 miljoonaa euroa vuodessa. 6—10 prosentin perintöveron alennus ja 12—14 prosentin lahjaveron alennus ei ole mitenkään perusteltu pysyvästi alijäämäisen valtiontalouden oloissa eikä oikeudenmukainen tilanteessa, jossa samaan aikaan leikataan pienituloisten vähimmäisetuuksia. Esityksellä ei esitetä olevan minkäänlaisia työllisyys- ja kasvuvaikutuksia. 
Varakkaiden tukiaisten sijaan solidaarisuusvero miljoonaperintöihin 
Varakkaiden henkilöiden ylimääräinen tukeminen ei ole valtiontaloudellisesti perusteltua eikä kansantaloudellisesti millään tavoin hyödyllistä, ja kansalaiset kokevat sen oikeutetusti epäoikeudenmukaisena ja eriarvoisuutta lisäävänä. Kun heikon talouskasvun aikana hallitus vetoaa yhteisvastuuseen, tällä esityksellä se heikentää vakavasti yhteenkuuluvuuden tunnetta. 
Sosialidemokraatit esittävät sen sijaan, että suurituloisimpien palkansaajien solidaarisuusveron tapaan myös miljoonaperintöjen saajat osallistuvat talouden tasapainottamistalkoisiin. Esitämme kahden prosenttiyksikön korotusta perintöveron ja lahjaveron ylimpiin luokkiin. Verotuottojen lisäys on yli 10 miljoonaa euroa. 
Samaan aikaan hallitus alentaa varakkaiden ammatinharjoittajien verotusta "yrittäjävähennyksellä" jopa tuhansia euroja vuodessa ja suosii metsälahjavähennyksellä suurimpia metsänomistajia. Perintö- ja lahjaveron alennus on kolmas yhtäaikainen hyväosaisimmille suunnattu verolahjoitus. Ne ovat yhteensä lähes 200 miljoonan euron tulonsiirto julkisten palveluiden rahoituksesta ja vähäosaisimpien etuuksista hallituspuolueiden omille eturyhmille, mitä voi täydellä syyllä kutsua kaverikapitalismiksi.  
Kuolemanvaravakuutus turvaa leskeä ja lapsia 
Tasoittaakseen perintö- ja lahjaveron alennuksen räikeää tuloeroja kasvattavaa vaikutusta hallitus esittää samanaikaisesti kuolemanvaravakuutusten verottoman osuuden (35 000 euroa) poistamista. Tämä kompensoitaisiin osittain puoliso- ja alaikäisyysvähennyksen nostolla, jolloin kuitenkin ryhmähenkivakuutusten piiriin kuuluvat 19—21-vuotiaat lapset menettäisivät etuuden kokonaan, ja muutkin kuin vakuutuksenottajien perijät saisivat hyödyn. Valiokunnan esittämä yhden vuoden siirtymäaika söisi edelleen merkittävästi muutoksesta saatavaa verohyötyä. 
Sosialidemokraatit ovat jo pitkään pitäneet henkivakuutusten verotonta rajaa liian korkeana, koska se mahdollistaa varakkaiden perheiden kohtuuttoman verosuunnittelun. Oikeudenmukaisempi malli on kuitenkin se, että lesken ja lasten aseman turvaamiseksi kuolemanvaravakuutusten verottomuuden raja lasketaan 15 000 euroon eikä perintöveron puoliso- ja alaikäisyysvähennyksiä muutettaisi. Esittämiemme muutosten nettovaikutus vähentää valtion verotuloja enintään 5,5 miljoonaa euroa. 
Verotuksen epäsuhta aiheutuu avokätisestä huojennuksesta 
Maatilojen ja liikeyritysten jatkamista tuetaan nykyiselläänkin kohtuuttoman avokätisillä verohuojennuksilla, jotka hallituksen esityskin tunnustaa (s. 7) "varsin mittavaksi eduksi". Niistä säädetään perintö- ja lahjaverolain 55—57 pykälissä. Hallituksen esityksen tietojen mukaan maatilavarallisuuden luovutuksissa efektiivinen saajakohtainen veroprosentti oli verovuonna 2015 vain 1,6 prosenttia, muun yritysvarallisuuden osalta vain 3,5 prosenttia. 
Epäsuhta yleisen perintö- ja lahjaveron tason ja yritysvarallisuuden huojennetun verotason välillä syntyykin siis tästä "varsin mittavasta edusta". Näin ollen edes hallituksen esittämä ylimmän perintöveroluokan verokannan alennus 20 prosentista 19 prosenttiin ja ylimmän lahjaveroluokan verokannan alennus 17 prosenttiin ei havaittavasti muuta epäsuhtaa. Hallituksen esitys ei siis vastaa edes omaan perusteluunsa, yritys- ja maatilavarallisuuden luovutusten helpottamiseen. Jos hallitus haluaisi puuttua niihin tilanteisiin, joissa esimerkiksi yhdenkin huojennuksen ulkopuolelle jäävän perillisen normaalitasoinen perintöverotus luo paineita yrityksen myymiselle ulkopuolelle, sen tulisi puuttua huojennukseen oikeutettujen asemaan perintö- ja lahjaverolain 55—57 pykälissä. Syistä, joita eritellään alempana, hallitus kuitenkin päinvastoin peruutti kyseisen lainkohdan tarkastelun.  
Maatilojen ja yritysvarallisuuden luovutusten tilanne ei siis muutu hallituksen esityksellä. Sen sijaan asteikkojen tasainen alennus johtaa siihen, että muut luovutuksensaajat hyötyvät täysin ansiottomasti. Hallituksen esityksessä (HE 175/2016 vp) kerrotaan sivulla 21, että esimerkiksi henkilö, jolle lahjoitetaan kahden miljoonan euron arvoinen asunto, maksaisi ensi vuonna lähes 50 000 euroa vähemmän veroa. Jos lahjoitetaan 500 000 euron arvoinen osakesalkku, verotus kevenisi lähes 10 000 euroa. On selvää, että näin mittavat edut ennestään hyväosaisille eivät ole perusteltuja.  
Outo käänne: Sukupolvenvaihdoshuojennusten perustuslaillisuus 
Hallituksen alkuperäisen esityksen (HE 175/2016 vp) tavoitteena oli laajentaa perintö- ja lahjaveron 55 §:ää siten, että alaikäisten perillisten veronhuojennus huomioitaisiin yrityksen perintätilanteessa. Yrittäjän kuoltua alaikäinen perijä olisi voinut saada huojennuksen lain muiden edellytysten täyttyessä, mikäli hän jatkaa elinkeinon tai maatalouden harjoittajan toimintaa sen jälkeen, kun hänen edunvalvojansa on toiminut osakeyhtiössä. Näin esimerkiksi 15-vuotias yrittäjän lapsi voisi jatkaa kuolleen vanhempansa yritystoimintaa samoin edellytyksin kuin aikuinenkin perillinen. 
Kun HE 175/2016 vp oli käsiteltävänä valtiovarainvaliokunnan verojaostossa, 55 §:n perustuslainmukaisuus nousi esiin. Jaoston kuulemat asiantuntijat totesivat, että vuonna 2008 sama lainkohta oli ollut perustuslakivaliokunnan käsittelyssä (HE 53/2008 vp). Tuolloiset valtiosääntöasiantuntijat olivat kiinnittäneet huomiota siihen, että yrityksen liiketoimintaan tarvittavan varallisuuden ohella voidaan siirtää muuta varallisuutta, kuten huomattavia arvopaperiomaisuuksia, samalla merkittävästi huojennetulla verokannalla.  
Valiokunnan lausuntoluonnoksessa vuonna 2008 arvosteltiin sitä, että yritysvarallisuutena voidaan luovuttaa "huomattavastikin sellaista sijoitusvarallisuutta, joka ei liity sukupolvenvaihdoksen kohteena olevan yrityksen aitoon tuotannolliseen toimintaan". Yhdenvertaisuusongelman johdosta lausuntoluonnoksessa esitettiin harkittavaksi sääntelyn muuttamista "sellaiseen muotoon, jossa yritysten taseisiin sisältyvä tuotannollista toimintaa palvelematon sijoitusvarallisuus rajataan kokonaan sukupolvenvaihdoksia koskevan veronhuojennuksen ulkopuolelle". 
Tässä vaiheessa Vanhasen porvarihallitus veti esityksensä kokonaan pois, koska se pelkäsi, että arvopaperiomistus tai yhtiöt, joiden päätoimialana on arvopaperikauppa, olisi perustuslaillisista syistä ja täysin yleisen oikeustajun mukaisesti rajattu mittavan veroedun ulkopuolelle. Myös maatilat, joissa metsäomaisuus on huomattava suhteessa maatalousyrittämisen tuottoon, olisivat voineet joutua tarkempaan erittelyyn. 
Perustuslakivaliokunnan huomioihin lienevät vaikuttaneet korkeimman hallinto-oikeuden kolme ratkaisua vuosilta 2002—2006. Koska eduskunta ei ollut nimenomaisena tahtonaan ilmaissut halua erotella omaisuuslajeja, KHO oli huojentanut 28 miljoonan markan, sitten 880 0000 euron ja peräti 101 miljoonan euron arvopaperisalkut. 
Vaikka KHO:n ratkaisulinja onkin sittemmin tiukentunut niin, että sijoitusomaisuutta ei automaattisesti kohdella samalla veronhuojennuksella kuin varsinaista tuotannollista yritysomaisuutta, Suomessa vallitsee yhä epäselvä oikeustila, jota ei ole tarkasteltu perustuslain valossa. 
HE 175/2016 vp:n osalta hallitus yritti ensin, Ruotsalaisen kansanpuolueen tuella, väittää, että lain 55 §:n laajennus ei edellyttäisi perustuslakivaliokunnan kannanottoa. Kun tämä osoittautui mahdottomaksi ja jaostossa valmisteltiin jo lausuntopyyntö perustuslakivaliokunnalle, hallitus veti esityksensä pois. Näin haluttiin välttyä siltä, että perustuslakivaliokunta tarkastelisi nykyisiä huojennuksia — ennen kaikkea yritysten taseiden avaamista — yhdenvertaisuussäännösten kannalta. Vaarassa olivat miljoonaluokan saavutetut edut, jotka ylittivät hallituksen alkuperäisen huolen alaikäisten perijöiden oikeudenmukaisesta kohtelusta. 
Alaikäisten perijöiden oikeudet väistyivät miljoonaetujen tieltä 
Jotta hallitus välttäisi perustuslakivaliokunnan tarkastelun, se toi lähes kuukauden odottelun jälkeen "täydentävän" lakiesityksen HE 245/2016 vp, josta alaikäisten perijöiden aseman muuttaminen oli poistettu perintö- ja lahjaverolain 55 §:n laajennuksena. 
Olemme vaatineet perustuslaillisuuden arviointia myös kuolemanvaravakuutusten verovapauden poistosta. Eduskunnan käsittelyssä on nostettu esiin huoli perustuslain 15 §:n omaisuudensuojasta. Hallituspuolueet kammosivat yrityshuojennusten perustuslaillista käsittelyä niin paljon, että ne lisäsivät vakuutuskorvausten veromuutoksiin vuoden lisäajan, jolla ne katsoivat ratkaisseensa perustuslaillisuusongelman. Kuitenkin jaoston kuulema asiantuntija korosti, että asiaa käsittelevän valiokunnan ei kuulu arvioida, millä toimilla esityksen perustuslaillisuus varmistettaisiin, vaan tämän tarkastelun voi tehdä vain perustuslakivaliokunta. 
Eduskunnan olisi pitänyt arvioida myös tämän verovapauden poiston omaisuudensuojaan liittyvä perustuslaillisuus asianomaisessa valiokunnassa. Sosialidemokraatit esittivät sekä täysistunnossa että "täydentävän" esityksen valiokuntakäsittelyssä esityksen lähettämistä perustuslakivaliokuntaan, mutta kummassakin tapauksessa enemmistö pitäytyi normaalissa lainsäädäntöjärjestyksessä. 
Perustuslakivaliokunnan pelko kävi kalliiksi. Valiokunnan enemmistö lisäsi hallituksen esitykseen vakuutuskorvausten muutoksille tarpeettoman pitkän siirtymäajan, jonka kustannukset verovuosille 2017—2018 yltävät 20 miljoonaan euroon. Sen sijaan perustuslakivaliokunta olisi määrittänyt vähimmäisehdot, jotka esimerkiksi valtiovarainministeriön näkemyksen mukaan ovat kokonaan tarpeettomia — koska henkivakuutuksen ottajan tuotto-odotukset on erotettava eri henkilön, edunsaajan, hyödystä. 
Koska perintö- ja lahjaverolain 55—57 §:n perustuslainmukaisuus jää edelleen epäselväksi ja oikeustila vakiintumattomaksi, tarpeelliseksi katsottujakaan muutoksia ei verohuojennuksen ehtoihin voi tehdä. 
Sosialidemokraattien kanta on, että HE 245/2016 vp tulisi käsitellä perustuslakivaliokunnassa, jotta sen perustuslainmukaisuus tulisi varmistettua eduskunnan työjärjestyksen 38 §:n mukaisesti. 
Ehdotus
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että hallituksen esitykseen HE 175/2016 vp sisältyvä 2. lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana, 
että hallituksen esitykseen HE 245/2016 vp sisältyvä lakiehdotus hyväksytään muutettuna, (Vastalauseen muutosehdotukset)  
että hylätään hallituksen esitykseen HE 175/2016 vp sisältyvä 1. lakiehdotus, 
että hyväksytään yksi lausuma. (Vastalauseen lausumaehdotus) 
Vastalauseen muutosehdotukset
Laki 
perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta  
Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
kumotaan perintö- ja lahjaverolain (378/1940) 7 a §:n 2 ja 3 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 2 momentti laissa 909/2001 ja 3 momentti laissa 1744/2009, 
muutetaan perintö- ja lahjaverolain (378/1940) 7 a §:n 2 momentti,12 §:n 1 momentti sekä 14 ja 19 a §,  
sellaisina kuin ne ovat, 7 a §:n 2 momentti laissa 909/2001,12 §:n 1 momentti laissa 1063/2007 sekä 14 ja 19 a § laissa 1082/2014, sekä 
lisätään 52 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 318/1994 ja 1561/1995, uusi 3 momentti seuraavasti: 
7 a § 
Edellä 1 momentissa tarkoitettu vakuutuskorvaus tai sellaiseen verrattava taloudellinen tuki on perintöverosta vapaa siltä osin kuin kunkin edunsaajan tai perillisen saama samasta kuolemantapauksesta johtuva vakuutuskorvaus ja taloudellinen tuki on enintään 15 000 euroa. Jos edunsaajana on leski, verosta vapaaksi osaksi katsotaan puolet tai kuitenkin vähintään 15 000 euroa lesken edunsaajamääräyksen nojalla saamien vakuutuskorvausten ja taloudellisen tuen yhteismäärästä. 
14 § 
Perintöveroa maksetaan I veroluokassa seuraavan asteikon mukaan: 
Verotettavan osuuden  
arvo euroina 
Veron vakioerä osuuden alarajan kohdalla euroina 
Veroprosentti ylimenevästä osasta 
20 000—40 000 
100 
8 
40 000—60 000 
1 700 
11 
60 000—200 000 
3 900 
14 
200 000—1 000 000 
23 500 
17 
1 000 000—  
159 500 
22 
Perintöveroa maksetaan II veroluokassa seuraavan asteikon mukaan: 
Verotettavan osuuden  
arvo euroina 
Veron vakioerä osuuden alarajan kohdalla euroina 
Veroprosentti ylimenevästä osasta 
20 000—40 000 
100 
21 
40 000—60 000 
4 300 
27 
60 000—200 000 
9 700 
29 
200 000—1 000 000  
50 300 
33 
1 000 000— 
314 300 
38 
19 a § 
Lahjaveroa maksetaan I veroluokassa seuraavan asteikon mukaan: 
Verotettavan osuuden  
arvo euroina 
Veron vakioerä osuuden alarajan kohdalla euroina 
Veroprosentti ylimenevästä osasta 
4 000—17 000 
100 
17 000—50 000 
1 140 
11 
50 000—200 000 
4 770 
14 
200 000—1 000 000 
25 770 
17 
1 000 000— 
161 770 
22 
Lahjaveroa maksetaan II veroluokassa seuraavan asteikon mukaan: 
Verotettavan osuuden  
arvo euroina 
Veron vakioerä osuuden alarajan kohdalla euroina 
Veroprosentti ylimenevästä osasta 
4 000—17 000 
100 
21 
17 000—50 000 
2 830 
27 
50 000—1 000 000 
11 740 
33 
1 000 000— 
325 240 
38 
52 § 
(Kuten VaVM) 
Voimaantulo 
(Kuten HE) 
Vastalauseen lausumaehdotus
Eduskunta edellyttää, että hallitus valmistelee viipymättä perintö- ja lahjaverolain 55—57 §:n kokonaisarvion, jotta sukupolvenvaihdoshuojennuksissa varmistuttaisiin siitä, että vain maatilan ja muun yrityksen toiminnan kannalta tarpeellinen yritysvarallisuus siirtyy luovutuksen saajalle huojennetuin ehdoin. Pitkään jatkuneen epäselvän oikeustilan lopettamiseksi perustuslakivaliokunnan on syytä arvioida perintö- ja lahjaverolain 55—57 § yhdenvertaisuuden kannalta.  
Helsingissä 2.12.2016
Pia
Viitanen
/sd
Krista
Kiuru
/sd
Maria
Tolppanen
/sd
Eero
Heinäluoma
/sd
Touko
Aalto
/vihr
Kari
Uotila
/vas
Li
Andersson
/vas
Viimeksi julkaistu 1.3.2017 10:20