Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muuttamattomana.
Esitys koskee pääomasijoitustoimintaa harjoittavien ns. rahastojen rahastojen ulkomaisia sijoittajia ja niiden verokohtelua. Tarkoitus on saattaa myös tällaisten moniportaisten rakenteiden kautta tehtävät sijoitukset verotuksellisesti samaan asemaan vastaavien suorien sijoitusten kanssa. Tämä oli johtoajatuksena jo vuonna 2005, jolloin tuloverolain 9 §:ään lisättiin ulkomaisia sijoittajia koskeva 5 momentti. Säännöstä on tulkittu kuitenkin oikeuskäytännössä sanamuodon mukaisesti suppeasti, mikä on rajoittanut moniportaisten rahastorakenteiden kautta Suomeen suuntautuvien sijoitusten tekoa. — Esitys korjaa tämän epäkohdan.
Valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja hyvin perusteltuna. Se selkeyttää oikeustilaa tarkoitetuin tavoin ja parantaa merkittävällä tavalla Suomen asemaa sijoitusten kohdevaltiona. Se tukee myös pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman tavoitteita ja on linjassa eri sijoitusmuotojen verokohtelua tarkastelleen työryhmänEri sijoitusmuotojen verokohtelu, Työryhmäraportti, Valtiovarainministeriön julkaisu 14/2018 suositusten kanssa.
Ehdotetut muutokset tulisi myös saattaa voimaan mahdollisimman nopeasti. Rahastojen rahastot ovat kansainvälisesti merkittäviä sijoittajia, ja niiden osuus pääomarahastojen kansainvälisessä varainhankinnassa on kasvanut. Muutokset voivat parantaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusta. Lisäksi komissio on julkistanut keväällä 2018 ns. VentureEU-hankkeenPan-European Venture Capital Fund-of-Funds -ohjelma, 10.4.2018, johon sisältyvät kuusi rahastojen rahastoa saavat EU:n tukea sijoittamiseen Euroopan riskipääomamarkkinoilla. Tavoitteena on kerätä tätä kautta yli 2 miljardia euroa julkisia ja yksityisiä sijoituksia. Lainmuutos avaa suomalaisille toimijoille mahdollisuuden päästä osallisiksi myös näistä sijoituksista.
Valiokunnalla ei ole huomautettavaa myöskään niihin soveltamisedellytyksiin, jotka ulkomaisen rahaston tai sellaiseen sijoittavan tulee täyttää. Tämä koskee myös rahastolta edellytettyä yhtymämuotoa, vaikka käsitettä on toivottu laajennettavaksi myös muihin läpivirtausyksiköihin. Valiokunta ei puolla kuitenkaan muutosta, koska läpivirtausyksikön käsite on muodostunut oikeuskäytännössä tapauskohtaisten ratkaisujen perusteella. Se ei olisi siten riittävän tarkkarajainen ilman eri määrittelyä. Valiokunta toteaa lisäksi, että laissa ei edellytetä, että yhtymän tulisi rinnastua kotimaiseen kommandiittiyhtiöön. Riittävää on, että kysymys on yhtymästä, jota ei veroteta omista tuloistaan vaan jonka tulot jaetaan verotettaviksi osakkaiden tulona.
Esitys on perusteltu myös siltä osin kuin siinä edellytetään, että pääomasijoitustoimintaa harjoittavan kotimaisen kommandiittiyhtiön tulee olla lainkohdassa määritelty vaihtoehtorahasto. Käytännössä näin on jo nyt pääosin. Säännös turvaa kuitenkin asianmukaisen seurannan ja valvonnan. Muutokselle varattu viiden vuoden siirtymäaika on sekin riittävä, jotta rahastot voivat mukauttaa tarvittaessa toimintansa uusiin vaatimuksiin.
Esityksen tarkoituksena on siis luoda edellytyksiä uudentyyppisille sijoituksille Suomessa. Koska moniportaisten rahastorakenteiden kautta tehtyjä sijoituksia ei ole toistaiseksi tehty käytännössä, muutoksella ei arvioida olevan vaikutuksia verotuottoihin. Kysymys on muutoinkin neutraalin verokohtelun tavoittelusta, jolloin tuoton verokohtelu on sama kuin se olisi vastaavasti suorassa sijoituksessa. Valiokunta huomauttaa lisäksi siitä, että arvio koskee vain staattista muutosta. Esityksellä voi kuitenkin olla huomattava myönteinen vaikutus mm. kohdeyhtiöiden liikevaihdon ja työntekijämäärän kasvuun.
