Valiokunnan mietintö
VaVM
36
2018 vp
Valtiovarainvaliokunta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräistä vakuutusmaksuista suoritettavasta verosta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta
JOHDANTO
Vireilletulo
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräistä vakuutusmaksuista suoritettavasta verosta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta (HE 317/2018 vp): Asia on saapunut valtiovarainvaliokuntaan mietinnön antamista varten. Asia on lisäksi lähetetty maa- ja metsätalousvaliokuntaan lausunnon antamista varten. 
Lausunto
Asiasta on annettu seuraava lausunto: 
maa- ja metsätalousvaliokunta
MmVL 25/2018 vp
Jaostovalmistelu
Asia on valmisteltu valtiovarainvaliokunnan verojaostossa. 
Asiantuntijat
Verojaosto on kuullut: 
hallitusneuvos
Tommi
Parkkola
valtiovarainministeriö
neuvotteleva virkamies
Risto
Sakki
valtiovarainministeriö
neuvotteleva virkamies
Vesa
Kahilampi
maa- ja metsätalousministeriö
erityisasiantuntija
Anne
Vainio
maa- ja metsätalousministeriö
johtaja
Lea
Mäntyniemi
Finanssiala ry
johtaja
Timo
Sipilä
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Verojaosto on saanut ilmoituksen, ei lausuttavaa: 
Verohallinto
HALLITUKSEN ESITYS
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väliaikaisesti eräistä vakuutusmaksuista suoritettavasta verosta annettua lakia. 
Lakia muutettaisiin siten, että satovahinko- ja kasvintuhoojavakuutukset vapautettaisiin vakuutusmaksuverosta. 
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian ja olemaan voimassa vuoden 2027 loppuun. 
VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT
Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muutettuna. Valiokunta ehdottaa hallituksen esitystä muutettavaksi siten, että vakuutusmaksuveron vapautus koskee myös eläintautivakuutuksia. 
Esityksen taustaa
Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että satovahinko- ja kasvintuhoojavakuutukset vapautetaan vakuutusmaksuverosta vakuutuspohjaisen satovahinkojärjestelmän käyttöönoton edistämiseksi. Vapautus on määräaikainen, ja se on voimassa vuoden 2027 loppuun. Esitys pohjautuu elokuussa 2018 pidetyn budjettiriihen yhteydessä tehtyyn hallituksen päätökseen. 
Suomessa siirryttiin vuoden 2016 alusta satovahinkojen korvaamisessa lakiperusteisesta valtion rahoittamasta korvausjärjestelmästä vakuutuspohjaiseen järjestelmään. Vakuutustuotteiden kehittämiseen ja markkinoiden luomiseen mahdollisesti tarvittavan julkisen tuen rahoittamisesta tehtiin linjaukset satovahinkolain muuttamista koskevassa hallituksen esityksessä sekä maa- ja metsätalousvaliokunnan asiaa käsitelleessä mietinnössä (MmVM 19/2013 vpHE 143/2013 vp).  
Valtiovarainvaliokunta on niinikään mietinnöissään (VaVM 2/2018 vp ja VaVM 22/2018 vp) pitänyt tärkeänä, että satovahinkojen korvaamiseen on luotava tavalla tai toisella hyväksyttävä ja toimiva malli. Olisi pyrittävä eroon epätäydellisesti kohdentuvista Suomen energia- ja ilmastotavoitteiden vastaisista kertaluontoisista satovahinkokorvauksista. Se toisi varmuutta myös uusiutuvan energian investoinneille ja lisäisi nuorten luottamusta alaan kasvavien ilmastoriskien olosuhteissa. Pysyvässä ratkaisussa voitaisiin huomioida yksittäisiä ratkaisuja paremmin myös veropohjan turvaamisen tarve ja toimeenpanosta aiheutuvien hallinnollisten kustannusten kohtuullisuus.  
Valiokunnan yleisarvio
Vuosien 2017 ja 2018 poikkeukselliset sääolosuhteet osoittivat, ettei käyttöönotettu vakuutuspohjainen satovahinkojen korvausjärjestelmä ole vielä toimiva. Poikkeuksellisten sääilmiöiden varalle hankittavia satovahinkovakuutuksia on tarjonnut ainoastaan kaksi suomalaista vakuutusyhtiötä, ja vuonna 2018 peltoalasta oli vakuutettuna vain noin yksi prosentti. Kasvintuhoojavahinkojen varalle Suomessa ei ole nykyisin tarjolla lainkaan vakuutuksia. Syynä vakuutusten vähäiselle kysynnälle on mainittu mm. se, että vakuutustuotteet eivät ole vastanneet viljelijöiden tarpeita, koska esimerkiksi niiden kattavuus on ollut suppea. Toisaalta vähäinen kysyntä ei ole kannustanut myöskään vakuutustarjonnan lisäämiseen. 
Valiokunta katsoo, että satovahinkojen korvauksissa tulee päästä pysyvään ratkaisuun. Käsittelyssä olevalla hallituksen esityksellä pyritään tulemaan yrittäjää vastaan sellaisten riskien osalta, joihin hän ei voi itse vaikuttaa ja joilla kuitenkin on merkittävä vaikutus elinkeinon harjoittamisen edellytyksiin. Toimivassa vakuutuspohjaisessa järjestelmässä vakuutuksia voidaan kehittää kysyntää vastaavaksi valtion korvausjärjestelmää joustavammin ja lisäksi viljelijä osallistuu vakuutusmaksun muodossa järjestelmän kustannuksiin. Esitystä puoltaa myös se, että edistämällä vakuutuspohjaisen järjestelmän toimivuutta vähennetään valtion jälkikäteisten tukitoimien tarvetta satovahinkojen korvaamisessa. 
Valtiontalouden kokonaisuuden kannalta valiokunta pitää siten hallituksen esitystä hyvin perusteltuna, vaikka esitys merkitseekin poikkeusta vakuutusmaksuverolain nykyiseen rakenteeseen. Valiokunta toteaa lisäksi, että esitetty reaaliaikainen suora verovapaus edistää todennäköisesti paremmin vakuutusten ottamista kuin vaihtoehtoisesti harkittu viiveellä maksettava palautus. Suoraa verovapautta puoltaa myös siitä aiheutuvat huomattavasti pienemmät hallinnolliset kustannukset. 
Vakuutusmaksuveron poistamisen oletetaan laskevan vakuutusten hintoja ja lisäävän niiden kysyntää. Hintaa voi myös alentaa kysynnän kasvusta johtuva vakuutuksenottajien määrän kasvu. Kysynnän kasvu jäänee kuitenkin vähäiseksi johtuen järjestelmän kehittymättömyydestä ja markkinaolosuhteiden ennakoimattomuudesta. Tutkimusten mukaan veronalennus ei myöskään yleensä siirry hintoihin täysimääräisesti ja vaarana on, että osa veronalennuksesta hyödyttäisi ainoastaan vakuutusyhtiöitä. 
Verovapautuksen siirtyminen vakuutusten hintoihin pyritään hallituksen esityksen mukaan varmistamaan esityksen määräaikaisuudella ja vakuutusten hintojen seurannalla. Esitykselle asetettujen muiden tavoitteiden toteuttamiseksi on valiokunnan mielestä tarpeen lisäksi seurata myös vakuutusten tarjonnan ja kysynnän kehitystä. 
Hallituksen esityksen mukaiselle toimenpiteelle on saatu maa- ja metsätalouden ryhmäpoikkeusasetuksen perusteella komission hyväksyntä joulukuussa 2018. Näin ollen myöskään tältä osin ei ole esteitä ehdotettavalle uudelle EU:n sääntelyn mukaiselle valtiontuelle. Toimenpiteen arvioidaan vaikuttavan valtion vuosittaiseen verotuottoon satovahinkovakuutusten verovapauden osalta enintään 1—2 milj. euroa ja kasvintuhoojavakuutusten osalta noin 0,5 milj. euroa. 
Eläintautivakuutukset
Maa- ja metsätalousvaliokunta nosti lausunnossaan (MmVL 25/2018 vp) esiin eläintautivakuutukset ja totesi, että myös niiden osalta tulee ryhtyä toimiin vakuutusmaksuveron poistamiseksi. Erityisesti salmonellan varalle otettujen ryhmävakuutusten mukaiset korvaukset ovat lausunnon mukaan saavuttaneet ja saavuttamassa korvauksille asetetun ylärajan ja vakuutusten tulevaisuus on epävarma. Myös valtiovarainvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa tuotiin esiin vastaavaa huolta eläintautivakuutusten jatkosta. 
Tarttuvien eläintautien ehkäisy alkutuotannossa on oleellinen osa elintarviketurvallisuutta ja kansanterveyden suojaa, koska osa taudeista voi levitä myös eläimistä ihmisiin. Kattava vakuutussuoja edistää yksittäisten vahinkojen rajaamista ja estää siten tautien leviämistä elintarvikeketjuun tai muihin tuotantoyksiköihin. Erityisesti ryhmävakuutusten avulla vakuutuksille saadaan hyvää kattavuutta. Lisäksi vakuutuksiin liittyvät suojaohjeet kannustavat ja edistävät tautiriskien hallintaa. 
Valiokunta pitää välttämättömänä, että maatilojen kasvavaan eläintautiriskiin suhtaudutaan vakavasti ja toteaa, että eläintautivakuutukset ovat yksi keskeinen keino ennaltaehkäistä mahdollisia tautitapauksia ja niiden laajentumista epidemioiksi. Eläintautivakuutusten laaja käyttö ja kattavuus tulee näin ollen varmistaa. Eläintautien ennaltaehkäisemisessä onnistuminen vaikuttaa oleellisesti myös huoltovarmuuteen ja elintarvikkeiden vientiin. Valiokunta katsoo lisäksi, että erityisesti vallitsevassa maatalouden heikossa kannattavuustilanteessa myös eläintautivakuutusten ottamista tulee helpottaa laajempien ongelmien välttämiseksi. 
Edellä mainituista syistä valiokunta ehdottaa hallituksen esitystä muutettavaksi siten, että vakuutusmaksuveron vapautus koskee myös eläintautivakuutuksia. Hallituksen esityksessä mainittujen perusteluiden mukaisesti muutos on katsottava EU:n sääntelyn mukaiseksi valtiontueksi, joten sen toimeenpano edellyttää EU:n komission hyväksyntää. Ryhmäpoikkeusasetuksen artiklan 28 perusteella on kuitenkin syytä olettaa, että tuki on mahdollinen myös eläintautivakuutuksille. Valiokunnan ehdottamasta muutoksesta aiheutuvan vuosittaisen verotuoton menetyksen arvioidaan olevan noin 700 000 euroa. Verovapautuksen siirtyminen hintoihin tulee pyrkiä varmistamaan samaan tapaan kuin satovahinko- ja kasvintuhoojavakuutusten osalta edellä on todettu. 
Voimaantulosäännös
Satovahinko- ja kasvintuhoojavakuutusten osalta lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian. Eläintautivakuutusten osalta voimaantulo edellyttää kuitenkin vielä EU:n komission hyväksynnän. Tältä osin lain voimaantulon ajankohta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Laki on kokonaisuudessaan voimassa vuoden 2027 loppuun. 
VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
Lakiehdotus
5 §.
Valiokunta ehdottaa, että pykälään lisätään uusi 2 momentti, jossa säädetään, että myös eläintautivakuutussopimukseen perustuva vakuutusmaksu on verosta vapaa. 
Voimaantulosäännös.
Valiokunta ehdottaa, että voimaantulosäännökseen lisätään uusi 2 momentti, jossa mainitaan, että eläintautivakuutussopimusten osalta voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Valtioneuvoston asetus voidaan antaa, kun muutokseen on saatu EU:n komission hyväksyntä. Myös eläintautivakuutussopimusten osalta laki on määräaikainen ja voimassa vuoden 2027 loppuun saakka.  
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS
Valtiovarainvaliokunnan päätösehdotus:
Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 317/2018 vp sisältyvän lakiehdotuksen. (Valiokunnan muutosehdotukset) 
Valiokunnan muutosehdotukset
Laki 
eräistä vakuutusmaksuista suoritettavasta verosta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
lisätään väliaikaisesti eräistä vakuutusmaksuista suoritettavasta verosta annettuun lakiin (664/1966) siitä lailla 774/2016 kumotun 5 ja 6 §:n tilalle uusi 5 ja 6 § seuraavasti: 
5 § 
Verosta vapaa on vakuutusmaksu, joka perustuu satovahinkovakuutussopimukseen tai maatalouden alkutuotannon kasvintuhoojavakuutussopimukseen. 
Verosta vapaa on myös vakuutusmaksu, joka perustuu eläintautivakuutussopimukseen. (Uusi 2 mom.) 
Verovapauden edellytyksenä on, että maatalouden harjoittajan palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja maatalouden harjoittajan vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma on enintään 43 miljoonaa euroa. 
Verovapaus ei koske vakuutusmaksua, jos maatalouden harjoittaja on tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetun komission asetuksen (EU) N:o 651/2014 1 artiklan 4 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla taloudellisesti vaikeuksissa tai maatalouden harjoittajaa koskee mainitun artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitettu Euroopan komission aikaisempaan päätökseen perustuva maksamaton perintämääräys, jossa tuki on julistettu sääntöjenvastaiseksi ja sisämarkkinoille soveltumattomaksi. 
Maatalouden alkutuotannolla tarkoitetaan tiettyjen maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja 107 ja 108 artiklan mukaisesti annetussa komission asetuksessa (EU) N:o 702/2014 määriteltyä tuotantoa. 
Pykälässä tarkoitettuun tukeen sovelletaan eräiden valtion tukea koskevien Euroopan unionin säännösten soveltamisesta annettua lakia (300/2001). 
6 § 
Verovelvollisen tulee vuosittain ilmoittaa Verohallinnolle 5 §:n mukaisista vakuutussopimuksista seuraavat tiedot: 
1) vakuutuksenantajan nimi ja tunniste; 
2) vakuutuksenottajan nimi ja tunniste; 
3) vakuutuksenottajan yritystyyppi; 
4) alue, jolle vakuutuksenottaja on sijoittautunut; 
5) vakuutuksenottajan toimiala; 
6) vakuutusmaksun määrä; 
7) vero, joka olisi ollut suoritettava, jos vakuutusmaksu olisi verollinen. 
Tiedot on ilmoitettava 5 §:n 4 momentissa tarkoitetun komission asetuksen (EU) N:o 702/2014 9 artiklan mukaisen julkaisuvelvollisuuden toteuttamiseksi. 
Verovelvollisen on ilmoitettava viipymättä 1 momentissa tarkoitettujen tietojen muuttumisesta Verohallinnolle. 
Tiedot merkitään Verohallinnon ylläpitämään rekisteriin. Rekisteriin voidaan tehdä merkintä myös muusta tukeen vaikuttavasta seikasta. 
Verohallinto voi antaa tarkempia määräyksiä annettavista tiedoista tuen myöntämistä, valvomista ja tietojen julkaisemista varten sekä tietojen ilmoittamismenettelystä. 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 ja on voimassa vuoden 2027 loppuun. 
5 §:n 2 momentti tulee voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana ja on voimassa vuoden 2027 loppuun. (Uusi 2 mom.) 
Lakia sovelletaan sellaiseen vakuutusmaksuun, joka maksetaan lain voimassaoloaikana alkavalta vakuutuskaudelta. 
Helsingissä 22.2.2019 
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja
Timo
Kalli
kesk
varapuheenjohtaja
Ville
Vähämäki
ps
jäsen
Timo
Harakka
sd
jäsen
Timo
Heinonen
kok
jäsen
Kauko
Juhantalo
kesk
jäsen
Toimi
Kankaanniemi
ps
jäsen
Pauli
Kiuru
kok
jäsen
Esko
Kiviranta
kesk
jäsen
Elina
Lepomäki
kok
jäsen
Mats
Nylund
r
jäsen
Antti
Rantakangas
kesk
jäsen
Eero
Suutari
kok
jäsen
Maria
Tolppanen
sd
(osittain)
jäsen
Kari
Uotila
vas
jäsen
Pia
Viitanen
sd
jäsen
Ozan
Yanar
vihr
varajäsen
Lasse
Hautala
kesk
varajäsen
Reijo
Hongisto
sin
varajäsen
Riitta
Myller
sd
(osittain)
varajäsen
Eero
Reijonen
kesk
varajäsen
Joona
Räsänen
sd
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos
Mari
Nuutila
Viimeksi julkaistu 25.3.2019 15:12