Valiokunta puoltaa hallituksen esityksen hyväksymistä muuttamattomana.
Esityksen tarkoituksena on tehdä arvonlisäverolakiin ne muutokset, jotka aiheutuvat ns. arvosetelidirektiivistä ja jotka on saatettava voimaan tämän vuoden loppuun mennessä. Uusia säännöksiä tulee soveltaa vastaavasti ensi vuoden alusta. Säännökset koskevat arvosetelin määritelmää, liiketoimien ajankohtaa, ketjuliiketoimia sekä veron perustetta. Niillä pyritään selkeyttämään ja yhdenmukaistamaan arvosetelien verokohtelua EU-tasolla.
Tarve muutoksiin on ollut ilmeinen, koska arvonlisäverodirektiivissä ei ole ollut erityissäännöksiä liiketoimista, joissa käytetään arvoseteleitä. Verotuskäytäntö on muodostunut sen vuoksi epäyhtenäiseksi ja epäjohdonmukaiseksi EU-alueella. Se on taas aiheuttanut epävarmuutta rajat ylittävissä liiketoimissa ja ketjuliiketoimissa. Kansallinen soveltamiskäytäntö ei sekään ole yhtenäinen. Lisäksi arvosetelien, kuten lounas- ja liikuntasetelien tai prepaid-korttien, lisääntynyt käyttö ja uusien monipuolisten maksupalvelujen tarjonta ovat hämärtäneet arvosetelien ja perinteisten maksujärjestelmien eroa. Rajanveto on kuitenkin tärkeä verokohtelun erilaisuuden vuoksi.
Direktiivimuutoksia on pidetty yleisesti tarpeellisina myös valiokunnan asiantuntijakuulemisessa. Samalla on kuitenkin huomautettu siitä, että direktiivi on kompromissin tulos ja jättää vielä tulkinnan varaa. Sama todetaan myös hallituksen esityksessä. Komissio on luvannut kuitenkin antaa jäsenvaltioiden huomioiden pohjalta arviointikertomuksen vuoden 2022 loppuun mennessä. Sitä ennen komissiolta ei ole odotettavissa tarkentavia ohjeita toimijoiden toiveista huolimatta.
Direktiivin puutteita on pyritty korjaamaan huomattavan seikkaperäisellä hallituksen esityksellä, johon sisältyy myös kannanottoja tulkintakysymyksiin. Perustelut vastaavat myös niihin yksittäisiin kysymyksiin, jotka on nostettu esiin asiantuntijakuulemisessa. Tämä koskee esimerkiksi vähittäiskauppojen bonusseteleitä, jotka ovat käsitteellisesti arvoseteleitä mutta jotka jäävät käytännössä uusien säännösten soveltamisalan ulkopuolelle, koska seteleitä ei myydä.
Valiokunta pitää esityksen kattavuudesta huolimatta tärkeänä, että Verohallinto antaa soveltamisohjeensa mahdollisimman pian ja painottaa niissä kannanottojen selkeyttä ja käytännönläheisyyttä. Samoin kansainvälistä kehitystä on syytä seurata aktiivisesti, kuten ministeriön on tarkoitus.
Esityksellä on arvion mukaan lähinnä verotuskäytäntöä ohjaava ja selkeyttävä merkitys. Siten, vaikka uudet säännökset aiheuttavat muutoksia nykykäytäntöön, niiden vaikutuksen verotuottoihin arvioidaan olevan vähäinen. Tuotto lisääntyy siltä osin kuin verottomina pidettyihin arvoseteleihin liittyvät liiketoimet muuttuvat verollisiksi. Samalla kuitenkin verolliselle ostajalle syntyy vähennysoikeus, joka poistaa palveluun liittyvän piilevän veron ja pienentää tuottoa.
Valiokunta toteaa lopuksi, että myös voimaantulosäännös on sidottu direktiiviin. Sen vuoksi voimaantuloa ei ole mahdollista sitoa arvosetelin käyttöajankohtaan, kuten asiantuntijakuulemisessa on ehdotettu. Menettely ei olisi myöskään ongelmaton mm. yksikäyttöseteleihin liittyvien hyödykkeiden veron suorittamisen ajankohtaa koskevien säännösten vuoksi.