Valiokunnan mietintö
VaVM
4
2020 vp
Valtiovarainvaliokunta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta
JOHDANTO
Vireilletulo
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta (HE 33/2020 vp): Asia on saapunut valtiovarainvaliokuntaan mietinnön antamista varten. 
Jaostovalmistelu
Asia on valmisteltu valtiovarainvaliokunnan verojaostossa. 
Asiantuntijat
Verojaosto on saanut kirjallisen lausunnon: 
työ- ja elinkeinoministeriö
Verohallinto
Liikenne- ja viestintävirasto
Suomen Kuntaliitto
Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry
Keskuskauppakamari
Perheyritysten liitto ry
Suomen Yrittäjät ry
Veronmaksajain Keskusliitto ry
Autoalan Keskusliitto ry
Autotuojat ja -teollisuus ry
Verojaosto on saanut ilmoituksen, ei lausuttavaa: 
Akava ry
Finnwatch ry
STTK ry
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
HALLITUKSEN ESITYS
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väliaikaisesti veronlisäyksestä ja viivekorosta annettua lakia siten, että maksujärjestelyn tai maksunlykkäyksen kohteena olevalle verolle laskettavaa viivästyskorkoa tai viivekorkoa alennettaisiin määräaikaisesti. Ehdotus liittyy pääministeri Sanna Marinin hallituksen toimiin, joilla helpotetaan koronavirusepidemian vuoksi taloudellisiin vaikeuksiin ajautuneiden yritysten tilannetta. 
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. 
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Esitystä on kannatettu laajasti valiokunnan kirjallisessa asiantuntijakuulemisessa. Viivästys- ja viivekoron väliaikaista alentamista on vallitsevissa poikkeusoloissa pidetty tarpeellisena ja kannatettavana toimenpiteenä. Esityksen perusteella nykyinen viivästys- ja viivekorko alenisivat väliaikaisesti seitsemästä prosentista neljään prosenttiin. Alennettu korko laskettaisiin tarkemmin säädettävällä tavalla 1.3.2020 tai sen jälkeen erääntyville veroille ja maksuille, joita koskeva hakemus on tehty viimeistään 31.8.2020. 
Esityksen mukaan ehdotettua korkoa sovellettaisiin maksujärjestelyn ja maksulykkäyksen kohteena olevalle verolle ja maksulle. Maksujärjestelyn ehdoista säädetään tarkemmin veronkantolain 43 §:ssä ja sen nojalla Verohallinnon antamassa päätöksessä maksujärjestelyssä noudatettavasta menettelystä. 
Jotta esityksen tavoitteet toteutuvat mahdollisimman täysimääräisesti, valiokunta pitää tärkeänä, että Verohallinto helpottaa omilla toimillaan maksujärjestelyjen ehtoja. Tällaiset toimenpiteet liittyvät muun ohessa maksuohjelman maksuerien aikatauluun sekä mahdollisuuteen lisätä uusia veroja voimassa olevaan maksujärjestelyyn. Maksuohjelman ensimmäinen erä voitaisiin ajoittaa kolmen kuukauden päähän maksujärjestelyn myöntämisestä nykyisen yhden kuukauden sijaan. Lisäksi maksuohjelmaan olisi mahdollista lisätä jälkikäteen maksuohjelman tekemisen jälkeen erääntyneitä veroja epidemian pahimman keston ajan. Nykyisin uusia erääntyneitä velkoja ei voida lisätä maksuohjelmaan, vaan ne tulee maksaa alkuperäisen eräpäivän mukaisesti. 
Samassa yhteydessä valiokunta korostaa Verohallinnon joustavien käytäntöjen merkitystä poikkeuksellisessa tilanteessa. Valiokunta pitää tärkeänä, että ennakkoveroja voidaan poikkeuksellisesti alentaa verovelvollisen oman ilmoituksen mukaan ilman välitilinpäätöksiä tai muita kirjallisia selvityksiä. Samoin valiokunta pitää tärkeänä, että Verohallinto hyödyntää täysimääräisesti jo voimassa olevan veronkantolain 43 §:n 3 momentin säännöksen, jonka mukaan maksujärjestely on erittäin painavista kohtuussyistä mahdollista tehdä myös siten, että korkoa ei peritä. Kaikki edellä mainitut toimet edistävät yhdessä hallituksen tavoitteita helpottaa koronavirusepidemian johdosta talousvaikeuksiin joutuneiden yritysten tilannetta ja siten välttää muutoin elinkelpoisten yritysten konkursseja. 
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on esitetty erisuuntaisia näkemyksiä viivästyskoron ja viivekoron kohtuullisesta määrästä. Osa asiantuntijoista on katsonut, että korko tulisi alentaa neljän prosentin sijaan nollaan tai yhteen prosenttiin. Vaihtoehtoisesti osassa asiantuntijalausuntoja on esitetty, että korosta luopumista selvitettäisiin erikseen koronavirusepidemian taloudellisten vaikutusten ja keston selkiintyessä. 
Valiokunta korostaa, että maksujärjestelyn ja -lykkäyksen kautta myönnettävä viivästys- ja viivekoron alentaminen on tarkoitettu tilapäiseksi helpotukseksi maksuvaikeuksissa oleville verovelvollisille. Maksujärjestelyn keskeinen helpotus on siinä, että yritys saa aikaisempaa joustavammilla ehdoilla maksuaikaa veroveloilleen. Viivästyskoron alentaminen helpottaa osaltaan maksujärjestelyyn hakeutuneen yrityksen asemaa. Erityisesti pienille yrityksille on tärkeää saada maksuaikaa veroveloilleen ilman vakuuksia. 
Kohtuullista ja oikeamääräistä korkotasoa arvioitaessa on otettava huomioon se, ettei maksujärjestely muodostu houkuttelevaksi rahoituskeinoksi sellaiselle yritykselle, joka ei ole koronaepidemian johdosta akuutissa maksuvaikeudessa eikä siten verojen maksujärjestelyn tarpeessa. Perusteettoman alhainen viivästyskorko tai viivästysseuraamuksen korottomuus voi johtaa esityksen tavoitteiden näkökulmasta tarpeettomiin maksujärjestelyihin ja alentaa näin vuoden 2020 verokertymiä aiheettomasti. 
Valiokunnan käsityksen mukaan valittua korkotasoa voidaan pitää oikeansuuntaisena niiden yritysten osalta, joille esitetty maksujärjestely ja alennettu viivästyskorko ovat tarpeen. Viivästysseuraamuksen korottomuus ei kannustaisi yrityksiä millään tavoin veron maksuun, mitä ei valiokunnan mielestä voida pitää esityksen tavoitteena. 
Asiantuntijakuulemisessa on esitetty arvioita korottoman viivästysseuraamuksen vaikutuksista esimerkiksi kuntien verotuottoihin. Esityksen mukaisessa tilanteessa 0 prosentin suuruinen viivästyskorko alentaisi kuntien verotuottoja noin 2,5 miljardia euroa nykytilanteeseen verrattuna, jos puolet yrityksistä käyttäisi hyväkseen maksujärjestelyä. Jos maksujärjestelyjä hyödynnettäisiin täysimääräisesti, kuntien verotuotot alenisivat nykyisestä noin 5 miljardia euroa. 
Ehdotetulla korkotasolla on esityksessä arvioitu, että vuoden 2020 verokertymät alenisivat yhteensä noin 1 406 miljoonalla eurolla, jos maksujärjestelymenettelyn piiriin tulisi 10 prosenttia veroista. Valtion verotulot alenisivat noin 766 miljoonalla eurolla, kuntien noin 552 miljoonalla eurolla, seurakuntien noin 30 miljoonalla eurolla ja Kansaneläkelaitoksen noin 58 miljoonalla eurolla. 
Koska esityksessä ehdotetusta korkotasosta on esitetty erisuuntaisia näkemyksiä, valtiovarainvaliokunta pitää tärkeänä, että hallitus seuraa aktiivisesti maksujärjestelyn piiriin siirtyvien verojen määrää ja maksujärjestelyjen enimmäispituutta sekä esityksen vaikutuksia verotuottokertymiin ja yritysten taloustilanteeseen. Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus arvioi kertyneen tiedon perusteella, onko määräaikaiseksi esitettyjen säännösten voimassaoloaikaa tarvetta jatkaa, onko viivästys- ja viivekorosta kokonaan vapauttamista helpotettava ja mikä korkotaso turvaa samanaikaisesti verotuottokertymän ja yritysten maksuvalmiuden poikkeusolosuhteissa parhaalla mahdollisella tavalla. Esityksessä tulee kompensoida kunnille aiheutuvat verotuottomenetykset nettomääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta oikea-aikaisesti.  
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS
Valtiovarainvaliokunnan päätösehdotus:
Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 33/2020 vp sisältyvän lakiehdotuksen. 
Eduskunta hyväksyy yhden lausuman. (Valiokunnan lausumaehdotus) 
Valiokunnan lausumaehdotus
Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa lainmuutoksen vaikutuksia yritystoiminnan edellytyksiin ja verotuottokertymiin ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin lain voimassaolon jatkamiseksi. Tässä yhteydessä hallituksen tulee arvioida muun muassa eri korkotasojen vaikutuksia verovelvollisten taloudelliseen tilanteeseen ja verotuottokertymiin sekä mahdollisuutta alentaa viivästys- ja viivekorkoa määräaikaisesti nyt ehdotettua enemmän.  
Helsingissä 15.4.2020 
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja
Johannes
Koskinen
sd
varapuheenjohtaja
Esko
Kiviranta
kesk
jäsen
Anders
Adlercreutz
r
jäsen
Tarja
Filatov
sd
jäsen
Sanni
Grahn-Laasonen
kok
jäsen
Vilhelm
Junnila
ps
jäsen
Pia
Lohikoski
vas
jäsen
Raimo
Piirainen
sd
jäsen
Jussi
Saramo
vas
jäsen
Sari
Sarkomaa
kok
jäsen
Iiris
Suomela
vihr
jäsen
Pia
Viitanen
sd
jäsen
Ville
Vähämäki
ps
varajäsen
Sari
Essayah
kd
varajäsen
Hanna
Holopainen
vihr
varajäsen
Petri
Honkonen
kesk
varajäsen
Inka
Hopsu
vihr
varajäsen
Riitta
Mäkinen
sd
varajäsen
Lulu
Ranne
ps
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos
Ilkka
Lahti
VASTALAUSE 1 /ps
Perustelut
Viivästyskorko kannattaa toivottujen vaikutusten synnyttämiseksi madaltaa niin alas kuin mahdollista ilman, että madaltaminen avaa yrityksille riskittömän ja matalakorkoisen tai jopa korottoman luottokanavan. Matalakorkoisen lainan tarjoaminen kaikille yrityksille ei ole valtion tehtävä, ja varsinaiset yritystukiluotot on käsiteltävä toisissa yhteyksissä. 
Tämän vuoksi perussuomalaiset haluavat madaltaa viivästyskorkoa hallituksen esitystä enemmän, kolmeen ja puoleen prosenttiin, mutta eivät kannata koron madaltamista merkittävästi sitä alemmas. Yleisesti ottaen verotuksen käyttäminen nykyisten ongelmien ratkaisukeinona on hankalaa ja kallista ja kohdentuminen on vaikeaa. Verotus on lisäksi monimutkainen kokonaisuus. 
Koronakriisin talousvaikutukset tulevat korkealla todennäköisyydellä kestämään varsinaisia eristystoimia kauemmin. Kun eristystoimia puretaan, yrityksillä kestää aikansa, että ne saavat madaltuneella kassavirrallaan nostettua kassansa tasolle, jolla ne pystyvät suorittamaan sen hetkisten velvoitteiden ohella myös vanhoja velvoitteitaan. Tämän takia matalan viivästyskoron voimassapitäminen vuoden loppuun asti on tärkeää, ettei juuri sillä hetkellä, kun taloudessa yritetään painaa kaasua, valtio painaisi samalla jarrua. 
Ehdotus
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että lakiehdotus hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisena paitsi 4 §:n 3 momentti ja 5 e §:n 1 momentti ja lakiehdotuksen voimaantulosäännös muutettuna seuraavasti: (Vastalauseen muutosehdotukset) 
Vastalauseen muutosehdotukset
 
 
 
4 § 
Viivekorko 
Valmisteverotuslain (182/2010) 105 §:n 3 momentissa, autoverolain (1482/1994) 50 §:n 3 momentissa, ajoneuvoverolain (1281/2003) 61 §:n 1 momentissa ja polttoainemaksusta annetun lain (1280/2003) 31 §:n 2 momentissa tarkoitetun lykkäyksen kohteena olevalle verolle tai maksulle eräpäivän jälkeiseltä ajalta laskettava viivekorko on 1 momentissa säädetystä poiketen kutakin kalenterivuotta edeltävän puolivuotiskauden korkolain 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko lisättynä kolmella ja puolella prosenttiyksiköllä, yhteensä kuitenkin vähintään kolme euroa.  
5 e § 
Maksujärjestelyn kohteena olevalle verolle laskettava viivästyskorko  
Veronkantolain 41 §:ssä tarkoitetun maksujärjestelyn kohteena olevalle verolle eräpäivän jälkeiseltä ajalta laskettava viivästyskorko on kutakin kalenterivuotta edeltävän puolivuotiskauden korkolain 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko lisättynä kolmella ja puolella prosenttiyksiköllä. 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2020.  
Lakia sovelletaan lain voimassaoloaikana tehtyihin maksujärjestelyihin ja maksunlykkäyksiin. Lakia sovelletaan myös maksujärjestelyihin ja maksunlykkäyksiin, joita on haettu lain voimassaoloaikana.  
Helsingissä 15.4.2020
Ville
Vähämäki
ps
Vilhelm
Junnila
ps
Lulu
Ranne
ps
VASTALAUSE 2 /kok ja kd
Perustelut
Poikkeuksellisesta kriisitilanteesta selviämiseksi on tärkeää, että yritysten maksuvalmiutta tuetaan myös verotusmenettelyn joustoilla. Hallituksen esityksen perusteluiden, kohtuussyiden ja markkinakorkojen tason perusteella katsomme, että veronmaksun lykkäämisestä perittävä korko tulisi laskea määräajaksi neljän prosentin sijaan nollaan. Siksi esitämme muutosta, jossa viivekorko ja viivästyskorko vastaisivat määräajan korkolain mukaista viitekorkoa (0,0 %). 
Asiantuntijalausuntojen mukaan merkittävässä osassa yrityksistä rahoitusvaikeudet ovat akuutteja. Keskuskauppakamarin 30.3.2020 toteuttaman kyselyn mukaan yli kolmannes yrityksistä katsoi yrityksen konkurssin riskin kohonneen merkittävästi koronavirusepidemian vuoksi. Kyselyyn vastanneista yrityksistä 47 % oli hyödyntänyt tai aikoi hyödyntää verottajan myöntämiä joustoja, mukaan lukien helpotettu maksujärjestely tai maksunlykkäys. Esimerkiksi majoitus- ja ravitsemistoimialan yrityksistä 69 % aikoi käyttää verottajan myöntämiä joustoja. Kyselyn tulokset eivät tue sellaista näkemystä, että vakavaraiset yritykset pyrkisivät hyödyntämään helpotettua verojen maksujärjestelyä. 
Veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain 7 §:n 3 momentin mukaan viivästyskorko voidaan jättää kokonaan perimättä, jos maksaminen on viivästynyt verovelvollisesta riippumattomasta syystä, pätevästä syystä tai muusta erityisestä syystä. Veronkantolain 43 §:n 3 momentin mukaan maksujärjestely on erittäin painavista kohtuussyistä mahdollista tehdä myös siten, että korkoa ei peritä. Verohallinnon maksujärjestelyssä noudatettavasta menettelystä annetun päätöksen 5 §:n mukaan puolestaan maksujärjestely voi olla koroton erittäin painavista syistä, kuten luonnollisen henkilön kokonaistilanteeseen tai yritystoiminnan jatkuvuuden turvaamiseen liittyvistä kohtuussyistä. 
Monissa muissa EU-maissa verojen maksupäiviä on lykätty koronavirusepidemian yrityksille aiheuttamien maksuvaikeuksien johdosta. Koron perimisestä on luovuttu määräaikaisesti kokonaan esimerkiksi Hollannissa, Isossa-Britanniassa, Irlannissa, Sveitsissä, Kreikassa ja Kyproksella. Ruotsissa koron alentamista on esitetty. 
Ehdotus
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että lakiehdotus hyväksytään muutettuna seuraavasti. (Vastalauseen muutosehdotukset) 
Vastalauseen muutosehdotukset
Laki 
veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
lisätään veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain (1556/1995) 4 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 346/2002 ja 20/2018, väliaikaisesti uusi 3 ja 4 momentti sekä lakiin väliaikaisesti uusi 5 e § seuraavasti:  
4 § 
Viivekorko 
Valmisteverotuslain (182/2010) 105 §:n 3 momentissa, autoverolain (1482/1994) 50 §:n 3 momentissa, ajoneuvoverolain (1281/2003) 61 §:n 1 momentissa ja polttoainemaksusta annetun lain (1280/2003) 31 §:n 2 momentissa tarkoitetun lykkäyksen kohteena olevalle verolle tai maksulle eräpäivän jälkeiseltä ajalta laskettava viivekorko on 1 momentissa säädetystä poiketen kutakin kalenterivuotta edeltävän puolivuotiskauden korkolain 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko lisättynä neljällä prosenttiyksiköllä, yhteensä kuitenkin vähintään kolme euroa.  
Viivekoron määrä lasketaan 3 momentin mukaisesti, jos lykkäyksen kohteena oleva vero tai maksu on erääntynyt 1 päivänä maaliskuuta 2020 tai sen jälkeen.  
5 e § 
Maksujärjestelyn kohteena olevalle verolle laskettava viivästyskorko  
Veronkantolain 41 §:ssä tarkoitetun maksujärjestelyn kohteena olevalle verolle eräpäivän jälkeiseltä ajalta laskettava viivästyskorko on kutakin kalenterivuotta edeltävän puolivuotiskauden korkolain 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko lisättynä neljällä prosenttiyksiköllä
Viivästyskoron määrä lasketaan 1 momentin mukaisesti, jos maksujärjestelyn kohteena oleva vero on erääntynyt 1 päivänä maaliskuuta 2020 tai sen jälkeen. 
Voimaantulo kuten VaVM 
Helsingissä 15.4.2020
Sanni
Grahn-Laasonen
kok
Sari
Sarkomaa
kok
Sari
Essayah
kd
Viimeksi julkaistu 22.4.2020 11.18