Valiokunnan mietintö
VaVM
8
2015 vp
Valtiovarainvaliokunta
Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 tuloveroasteikkolaiksi sekä laeiksi eräiden muiden lakien muuttamisesta
JOHDANTO
Vireilletulo
Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2016 tuloveroasteikkolaiksi sekä laeiksi eräiden muiden lakien muuttamisesta (HE 31/2015 vp): Asia on saapunut valtiovarainvaliokuntaan mietinnön antamista varten. 
Eduskunta-aloitteet
Esityksen yhteydessä valiokunta on käsitellyt seuraavat aloitteet: 
Lakialoite
LA
2
2015 vp
Hanna
Sarkkinen
vas
ym.
Lakialoite laiksi tuloverolain 127 a ja 127 b §:n muuttamisesta
Lakialoite
LA
9
2015 vp
Stefan
Wallin
r
Lakialoite laiksi tuloverolain 95 §:n ja elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 8 §:n muuttamisesta
Lakialoite
LA
10
2015 vp
Peter
Östman
kd
ym.
Lakialoite laiksi tuloverolain muuttamisesta
Lakialoite
LA
25
2015 vp
Antti
Lindtman
sd
ym.
Lakialoite laiksi tuloverolain muuttamisesta
Jaostovalmistelu
Asia on valmisteltu valtiovarainvaliokunnan verojaostossa. 
Asiantuntijat
Verojaosto on kuullut: 
finanssisihteeri
Filip
Kjellberg
valtiovarainministeriö
neuvotteleva virkamies
Timo
Annala
valtiovarainministeriö
johtava lakimies
Matti
Merisalo
Verohallinto
veroasiantuntija
Jukka
Hakola
Suomen Kuntaliitto ry
yhteiskunta-asioiden päällikkö
Mats
Nyman
Akava ry
veroasiantuntija
Tero
Honkavaara
Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry
johtaja
Timo
Sipilä
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
ekonomisti
Helena
Pentti
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
pääekonomisti
Ralf
Sund
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry
veroasiantuntija
Satu
Grekin
Suomen Yrittäjät ry
pääekonomisti
Mikael
Kirkko-Jaakkola
Veronmaksajain keskusliitto ry
Verojaosto on saanut kirjallisen lausunnon: 
Keskuskauppakamari
Suomen yliopistot UNIFI ry
HALLITUKSEN ESITYS JA EDUSKUNTA-ALOITTEET
Hallituksen esitys
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi vuoden 2016 tuloveroasteikkolaki. Ehdotettu laki sisältää valtionverotuksessa sovellettavan progressiivisen ansiotulon tuloveroasteikon. Asteikon tulorajoja korotettaisiin noin 1,2 prosentilla. Lisäksi asteikon ylimmän tuloluokan euromääräistä alarajaa ehdotetaan alennettavaksi 90 000 eurosta 72 300 euroon. Tämä tarkoittaisi asteikon kahden ylimmän tuloluokan yhdistymistä. 
Tuloverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että työtulovähennyksen enimmäismäärää, kertymä- ja poistumaprosenttia sekä kunnallisverotuksen perusvähennyksen enimmäismäärää korotettaisiin. Asuntovelan korkovähennyksen määrää alennettaisiin asteittain siten, että vuonna 2016 vähennyskelpoinen määrä olisi 55 prosenttia, 45 prosenttia vuonna 2017, 35 prosenttia vuonna 2018 ja 25 prosenttia vuonna 2019. Omaisuuden luovutuksesta syntynyt tappio olisi jatkossa vähennyskelpoinen myös muista pääomatuloista.  
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi luonnollisten henkilöiden oikeudesta vähentää yliopistolle tai korkeakoululle tekemänsä rahalahjoitus ansiotulojen verotuksessa. Finpro ry:n muuttuessa rekisteröidystä yhdistyksestä valtion omistamaksi osakeyhtiöksi tuloverolaissa oleva maininta muutettaisiin Finpro Oy:ksi. 
Pääomatulon ylempää verokantaa ehdotetaan korotettavaksi nykyisestä 33 prosentista 34 prosenttiin. Muutettavaksi tulisivat tuloverolaki ja rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annettu laki. 
Perintö- ja lahjaverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että maksamatta olevalle verolle suoritettavasta viivekoron vähimmäismäärästä luovuttaisiin. 
Ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että lain soveltamisaikaa jatkettaisiin vuosina 2016—2019 alkaneeseen työskentelyyn. 
Esitys liittyy valtion vuoden 2016 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. 
Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan vuoden 2016 alusta. Tuloverolain asuntovelan korkovähennysoikeutta koskeva väliaikainen säännös olisi voimassa vuoden 2018 loppuun.  
Lakeja sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2016 toimitettavassa verotuksessa kuitenkin siten, että asuntovelan korkovähennysoikeutta koskevaa tuloverolain muutosta sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2019 toimitettavassa verotuksessa. 
Lakialoitteet
Lakialoitteessa LA 2/2015 vp ehdotetaan, että asunto-osakeyhtiössä yhtiön nimissä tehtävät energiatehokkuutta parantavat remontit, hajautettua sähkön ja lämmön tuotantoa edistävät hankkeet ja kiinteistökohtaiset uusiutuviin energiamuotoihin pohjautuvat energiajärjestelmien asennus- ja korjaustyöt säädettäisiin kotitalousvähennykseen oikeuttaviksi menoiksi. 
Lakialoitteen LA 9/2015 vp tarkoituksena on verotulotuottojen lisääminen rajoittamalla työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennysoikeutta. 
Lakialoitteessa LA 10/2015 vp ehdotetaan, että henkilöyhtiöiden osakkaiden, elinkeinonharjoittajien sekä maa- ja metsätalousyrittäjien verotusta kevennetään tekemällä näiden elinkeinotoiminnan tuloksesta 5 prosentin suuruinen yrittäjävähennys. 
Lakialoite LA 25/2015 vp on rinnakkaisaloite hallituksen esitykselle HE 31/2015 vp. Siinä ehdotetaan vuoden 2016 perusvähennyksen suuruudeksi 3 260 euroa ja lisäksi korotusta valtionverotuksen ja kunnallisverotuksen eläketulovähennykseen. 
VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT
Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muuttamattomana. 
Esitys sisältää ehdotuksen ensi vuoden tuloveroasteikkolaiksi, joukon henkilöverotukseen kohdistuvia tuloverolain muutoksia sekä ehdotuksen ns. avainhenkilön lähdeverolain soveltamisajan jatkamisesta neljällä vuodella. Esityksessä on lisäksi neljä muuta lakiehdotusta, jotka aiheutuvat tuloverolakiin tehtävistä muutoksista tai ovat muutoin teknisluonteisiaNäitä ovat esimerkiksi yliopistojen ja korkeakoulujen velvollisuus ilmoittaa Verohallinnolle saamistaan vähennyskelpoisista lahjoituksista tai pääomatulon korotettua tuloveroprosenttia vastaavan muutoksen sisällyttäminen rajoitetusti verovelvollisten tulojen verotusta koskevaan lähdeverolakiin.. Niitä koskevat muutosehdotukset ovat asianmukaisia, eikä valiokunnalla ole huomautettavaa niihin. Seuraavassa käsitellään sen vuoksi yksinomaan kolmea ensiksi mainittua lakiehdotusta. 
Veroperustemuutokset
Ensi vuoden veroasteikkoa sekä tuloverotusta koskevat muutosehdotukset perustuvat pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman veropoliittisiin linjauksiin sekä syksyn 2015 budjettiriihessä tehtyihin päätöksiin. Niissä heijastuu niukka veropoliittinen liikkumavara ja tarve sopeuttaa julkista taloutta etupainotteisesti. Esitys sisältää sen vuoksi sekä verotusta kiristäviä että sitä keventäviä ehdotuksia. Perusteluissa on todettu lisäksi, että osa hallitusohjelmaan sisältyvistä veronkevennyksistä toteutetaan julkisen talouden kestävyyden tukemiseksi vasta vuonna 2017. 
Nyt ehdotettujen muutosten arvioidaan vähentävän verotuloja kaikkiaan noin 562 milj. eurolla, mistä kuntien osuus 274 milj. euroa on sovittu kompensoitavaksi täysimääräisesti valtionosuuksien kautta. Ehdotusten pääpaino on työn verotuksen kevennyksissä, minkä lisäksi esitys sisältää eräitä hallitusohjelmassa sovittuja yksittäisiä veromuutoksia, kuten korkovähennyksen lisäleikkaukset, luonnollisten henkilöiden lahjoitusvähennys tai omaisuuden luovutustappion vähennyskelpoisuuden laajennus kaikista verovuoden pääomatuloista. Esityksen arvioidaan keventävän hieman verotusta kaikissa tulodesiileissä ja kaventavan tuloeroja jonkin verran (-0,07 prosenttiyksikköä). 
Valiokunta pitää käytettävissä olevaa veronkevennysvaraa yleisesti hyvin kohdennettuna sekä veroasteikkoon ja tuloverolakiin ehdotettuja muutoksia pääosin perusteltuina. Merkittävimmät ehdotukset koskevat kaikkiin tuloluokkiin tehtävää asteikkotarkistusta sekä työtulovähennykseen ja perusvähennykseen tehtäviä muutoksia. Selvästi tuntuvin on työtulovähennyksen enimmäismäärän korotus 1 025 eurosta 1 260 euroonTyötulovähennyksen muutoksen laskennallinen vaikutus on noin 490 milj. euroa, asteikkotarkistuksen noin 108 milj. euroa ja perustulovähennyksen hienoisen korotuksen vaikutus noin 22 milj. euroa.. Sen lisäksi vähennyksen kertymä- ja poistumaprosentteja ehdotetaan muutettavaksi niin, että vähennys kohdistuu nykyistä selvemmin pieni- ja keskituloisille. Valiokunta pitää tätä yleisen ostovoiman kannalta hyvänä ratkaisuna. 
Julkisen talouden tiukka tilanne ilmenee toisaalta budjettiriihessä sovituista verotusta kiristävistä muutoksista. Niistä näkyvin on ehdotus solidaarisuusveron alarajan laskemisesta määräaikaisesti kahdeksi vuodeksi nykyisestä 90 000 eurosta 72 300 euroon. Muutos toteutettaisiin yhdistämällä veroasteikon kaksi ylintä tuloluokkaa, minkä jälkeen vero koskisi noin 130 000 henkilöä ja tuottaisi arviolta 34 milj. euroa vuositasolla. Tarkoitus on, että solidaarisuusveron alaraja palautuisi nykyiselle 90 000 euron tasolle vuoden 2018 alusta ja säilytettäisiin siinä vaalikauden loppuun saakka. 
Valiokunta pitää ehdotusta perusteltuna nykyisessä taloudellisessa tilanteessa. Se siirtää verorasitusta ylimpään tulodesiiliin ja on linjassa yleisen veronmaksukykyisyyden periaatteen kanssa. Valiokunta uudistaa kuitenkin aiemman toteamuksensa, jonka mukaan kiristys kohdistuu osaavimman ja kansainvälisesti liikkuvimman työvoiman työn verotukseen. Ylimpien ansiotulojen veroaste tulisi sen vuoksi voida säilyttää kohtuullisena. 
Samantapainen muutos koskee myös suurimpia pääomatuloja, joihin sovellettavaa korotettua tuloveroprosenttia on tarkoitus nostaa uudemman kerran prosenttiyksiköllä, nyt siis 33 prosentista 34 prosenttiin. Tämän pääomatulon korotetun tuloveroprosentin tuloraja säilyisi sen sijaan nykyisellään eli 30 000 eurossa. Muutoksen verotuloja lisääväksi vaikutukseksi on arvioitu 34 milj. euroa vuositasolla ja ensi vuonna noin 17 milj. euroa. Vaikka ehdotus on hyväksyttävä osa talouden sopeutustoimia, viimeaikaiset, tiheästi toteutetut muutokset ovat verokohtelun ennustettavuuden kannalta ongelmallisia. Pääomatulojen verotuksessa tulisi myös muistaa, että verotus kohdistuu nimellistuloon, josta ei ole poistettu inflaation vaikutusta. 
Esitykseen sisältyy näiden yleisten linjausten lisäksi eräitä yksittäisiä muutosehdotuksia, joihin liittyviä näkökohtia valiokunta käsittelee vielä lyhyesti seuraavassa. 
Eräät yksittäiset muutosehdotukset
Asuntovelan korkovähennys.
Ehdotus asuntovelan korkojen vähennysoikeuden lisäsupistuksista perustuu sekin hallitusohjelmaan. Muutos on tarkoitus toteuttaa vaiheittain vuosina 2016—2019 mutta suuremmin prosentuaalisin askelin kuin viimeksi. Lisäksi se koskisi kaikkia asuntovelkoja riippumatta siitä, milloin velka on otettu. 
Valiokunta on puoltanut linjaa, jolla asuntovelkojen korkojen vähennysoikeutta rajataan asteittain. Muutos lisää verotuottoja vähäisinkin rajauksin, koska se kohdistuu laajaan verovelvollisjoukkoonNyt ehdotetun vähennysoikeuden rajauksen arvioidaan lisäävän verotuloja yhteensä hieman yli 100 milj. euroa vuonna 2019, kun muutos on kokonaan voimassa.. Lisäksi se kaventaa omistus- ja vuokra-asumisen verokohtelun eroa, mitä on pidetty veroneutraliteetin kannalta suotavana asuntopoliittisena kehityssuuntana. 
Nyt ehdotettuja muutoksia voidaan perustella samoilla fiskaalisilla ja asuntopoliittisilla perusteilla. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on esitetty kuitenkin huoli muutoksen vaikutuksesta, jos korkotaso nousee ennakoidusta. Kotitalouksien velkaantuneisuusaste on korkea, ja asuntolainat muodostavat siitä keskeisen osan. Lainat ovat lisäksi usein varsin pitkäaikaisia. Ehdotettu 10 prosenttiyksikön vuotuinen muutos ja lopullinen, 25 prosentin vähennysoikeustaso voivat siis muodostua joissain tilanteissa ongelmallisiksi. Valiokunta pitää sen vuoksi tärkeänä, että muutoksen vaikutuksia seurataan aktiivisesti. 
Luonnollisen henkilön lahjoitusvähennys.
Tuloverolakiin on siis tarkoitus palauttaa vuosina 2009—2012 voimassa ollut luonnollisten henkilöiden lahjoitusvähennys. Silloin se liittyi yliopistouudistukseen ja oli tarkoitettu kannusteeksi yliopistojen yksityisen rahoituksen lisäämiseksi. 
Tämänkertainen ehdotus vastaa muutoin aiemmin voimassa ollutta säännöstä mutta on tarkoitettu pysyväksi. Lisäksi vähennyksen yläraja on tarkoitus korottaa 500 000 euroon. Kysymys on myös nyt verojärjestelmän systematiikan ulkopuolisesta kannusteesta, koska vähennykseen oikeuttava meno ei aiheudu tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä, kuten verotuksessa yleensä edellytetään. 
Valiokunta pitää vahvaa yliopisto- ja korkeakoulukenttää tulevaisuuden kehityksen kannalta ratkaisevan tärkeänä. Lahjoitusvähennys on tähän nähden puollettavissa. Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että koulutukseen kohdistetaan muutoin merkittäviä leikkauksia tällä hallituskaudella. Tähän nähden ei ole periaatteellisesti aivan ongelmatonta, että valtio ja kuntasektori osallistuvat saamatta jääneen verokustannuksen verran satunnaisiin yksittäisiin lahjoituksiin.  
Koska lahjoitusvähennyksen yleinen merkitys on melko vähäinen ja verotuottomenetys ainakin alustavien arvioiden mukaan pieni — noin 5 milj. euroa vuodessa — valiokunnalla ei ole muuta huomautettavaa esitykseen. 
Omaisuuden luovutustappio.
Omaisuuden luovutustappio on tarkoitus muuttaa luonnollisten henkilöiden ja kotimaisten kuolinpesien verotuksessa nykyistä laajemmin vähennyskelpoiseksi. Jatkossa luovutustappion voisi vähentää myös muista verovuoden pääomatuloista, ei vain luovuusvoitoista, kuten nykyisin. Vähennyksen voisi tehdä edelleen verovuonna ja sitä seuraavana viitenä vuotena. Verokohtelu säilyisi muulta osin ennallaan. 
Asiantuntijakuulemisessa on ehdotettu, että viiden vuoden aikaraja pidennetään 10 vuodeksi, mikä on tappioiden vähennysoikeuden yleinen aikaraja. Valiokunta ei pidä muutosta kuitenkaan perusteltuna. Vähennysoikeuden laajennus pienentää joka tapauksessa vanhentuvien tappioiden määrää ja lisää verovelvollisten liikkumavaraa taloudellisissa päätöksissään. Pääomatuloihin liittyy lisäksi yleensä sijoittajan riski, jota ei ole tarkoituksenmukaista siirtää liiaksi yhteiskunnan kannettavaksi. Samasta syystä luovutustappioita ei oteta huomioon nykyisin myöskään alijäämähyvityksen laskennassa. Valiokunta pitää ehdotettua viiden vuoden aikarajaa näillä perusteilla riittävänä. Se vastaa myös hallitusohjelman kirjausta. 
Todettakoon vielä, että esityksen arvioidaan vähentävän pääomatulojen verotuottoa hallituksen esittämässä muodossa noin 20 milj. euroa vuodessa, joskin vuosittainen vaihtelu on tulon luonteen vuoksi suurta. Vähennysoikeuden laajennuksella voi olla myös käyttäytymisvaikutuksia, jotka vaikuttavat myös osaltaan verotuottoon. 
Ulkomailta tulevan palkansaajan lähdevero.
Esityksessä ehdotetaan jatkettavaksi eräin poikkeuksin vuodesta 1996 voimassa ollutta lakia ulkomaalta tulevan palkansaajan lähdeverosta. Laki takaa ulkomailta Suomeen työskentelemään tuleville erityisasiantuntijoille tai opettajille ja tutkijoille eli ns. avainhenkilöille kiinteän 35 prosentin palkkatulon lähdeveron enintään 48 kuukauden ajan. Lain tarkoituksena on houkutella erityisasiantuntemusta omaavia henkilöitä työskentelemään Suomeen. 
Valiokunta puoltaa lakiehdotusta sen periaatteellisesti tärkeän tarkoituksen vuoksi. Lisäksi sen aiheuttama verotuottomenetys on melko pieni, noin 5 milj. euroa vuosittain. Poikkeuksellinen verokohtelu korostuu kuitenkin juuri nyt, kun vastaavasta erityisosaamisesta maksettavaan palkkaan kohdennetaan muutoin aiempaan kovempi verotus. 
Lakialoitteet
Valiokunta ehdottaa, että lakialoitteet hylätään. 
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS
Valtiovarainvaliokunnan päätösehdotus:
Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 31/2015 vp sisältyvät 1.—7. lakiehdotuksen. 
Eduskunta hylkää lakialoitteisiin LA 2/2015 vp, LA 9/2015 vp, LA 10/2015 vp ja LA 25/2015 vp sisältyvät lakiehdotukset. 
Helsingissä 17.11.2015 
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja
Timo
Kalli
kesk
varapuheenjohtaja
Maria
Tolppanen
ps
jäsen
Touko
Aalto
vihr
jäsen
Timo
Heinonen
kok
jäsen
Kalle
Jokinen
kok
jäsen
Kauko
Juhantalo
kesk
jäsen
Toimi
Kankaanniemi
ps
jäsen
Krista
Kiuru
sd
(osittain)
jäsen
Esko
Kiviranta
kesk
jäsen
Elina
Lepomäki
kok
jäsen
Mika
Lintilä
kesk
jäsen
Antti
Rantakangas
kesk
jäsen
Markku
Rossi
kesk
jäsen
Sari
Sarkomaa
kok
jäsen
Sami
Savio
ps
jäsen
Kari
Uotila
vas
(osittain)
jäsen
Pia
Viitanen
sd
jäsen
Ville
Vähämäki
ps
varajäsen
Li
Andersson
vas
(osittain)
varajäsen
Timo
Harakka
sd
varajäsen
Riitta
Myller
sd
varajäsen
Joakim
Strand
r
(osittain)
varajäsen
Peter
Östman
kd
(osittain)
Valiokunnan sihteereinä on toiminut
valiokuntaneuvos
Maarit
Pekkanen
VASTALAUSE 1 /sd
Perustelut
Suomen taloudellinen tilanne on vakava, ja on kärjistynyt vuoden 2015 loppupuolella myös hallituksen omin toimin. Kuten valtiovarainministeri Stubb on myöntänyt, leikkaukset heikentävät talouskasvua lyhyellä aikavälillä. Leikkaukset on suunnattu yhteiskunnan vähäosaisille, mutta hyvätuloisilta ei edellytetä taloudellisia uhrauksia. Hallitus heikentää yhteenkuuluvuuden ja oikeudenmukaisuuden tunnetta yhteiskunnassa. 
Hallituksen toimet kasvun edistämiseksi (ns. kärkihankkeet) eivät vakuuta kansainvälisiä tarkkailijoita (ml. Standard & Poor´s). Hallitus jättää tarkoituksella puuttumatta kasvavaan työttömyyteen. Hallitus on tuhoamassa työsopimusjärjestelmää, mikä heikentää kansantaloudelle edullisten tulosopimusten mahdollisuuksia. Hallituksen toimet rapauttavat luottamusta kaikilla tasoilla. 
Sosialidemokraatit esittävät tuloveroasteikkolakiin muutoksia, jotka ovat oikeudenmukaisia ja tukevat työllisyyttä ja kasvua. Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiseksi veropohjaa on laajennettava, ja finanssialalta edellytettävä nykyistä merkittävämpää osuutta.  
Työn verotusta on syytä keventää, koska lisääntyvä ostovoima parantaa kysyntää ja helpottaa ennen kaikkea palveluelinkeinojen ahdinkoa. Hallituksen työtulovähennys heikentää eläkeläisten suhteellista asemaa selvästi, toisin kuin osa hallituspuolueista ennen vaaleja lupasi. Sen sijaan SDP huolehtisi eläkeläisten ostovoimasta korottamalla eläketulovähennystä yhtä paljon kuin työtulovähennystä (LA 25/2015 vp — Lindtman, sd., ym.). Eläkeläisten käteen jäävän tulon täytyy kasvaa yhtä paljon kuin palkansaajilla vuonna 2016. 
Työtä verotetaan Suomessa kireämmin kuin EU-maissa keskimäärin (vuoden 2012 tiedoilla). Kun tulolajit erotellaan työn, kulutuksen ja omistamisen (sekä pääomia että niiden tuottoa koskevaan) verotukseen, viimeksi mainittu on verraten keveää, noin 45 prosenttia alhaisemmalla tasolla kuin EU-maissa keskimäärin. On kestämätöntä, että hallitus ei pyri tasapainottamaan julkista taloutta sekä Suomen kansainvälisesti vertaillen vinoutunutta verorakennetta puuttumalla omistuksen verotukseen. SDP:n vaihtoehto on oikeudenmukaisempi: työn verotusta kevennetään samaan aikaan, kun omistuksen verotusta nostetaan kohtuudella.  
Ansiotulojen verotus
Sipilän hallitus ilmoitti ohjelmassaan, että ansiotuloverotus ei nouse missään tuloluokassa. Linjaus muuttui jo ensimmäisessä budjettiriihessä, jossa hallitus päätti nostaa neljännen tuloluokan (yli 72 300 euroa vuodessa) veroprosentin samaksi kuin ylimmän veroluokan (yli 90 000 euroa vuodessa). Ylin veroluokka sulautettiin edelliseen, joten kaikki yli 72 300 euroa vuodessa ansaitsevat verotetaan samalla prosentilla. Valtiovarainministeri Stubb ei edes perustellut veronkiristystä julkisen talouden yleisellä rahoitustarpeella, kuten lähes miljardin euron vuosittaisia leikkauksia yhteiskunnan vähäosaisilta, vaan maahanmuuton lisääntyvillä kustannuksilla. Tällainen yleisestä verolinjasta poikkeava korvamerkintä viestii selvästi, että hallitus tahtoo välttää loppuun saakka kaikkein hyväosaisimpien osallistumista yhteisiin talkoisiin. 
Kun kaksi ylintä tuloluokkaa yhdistettiin, tuotiin siis 72 300—90 000 euroa vuodessa ansaitsevat korotetun veron, ns. solidaarisuusveron, piiriin, mikä sinänsä on perusteltua. Samalla kaikkein suurituloisimpien verotus pysyi kuitenkin ennallaan — 9 000 euroa kuukaudessa ansaitsevien veroprosentti on sama kuin 6 000 euroa ansaitsevien. 
Sosialidemokraatit esittävät, että vuoden 2015 tuloluokat pidetään voimassa ja että yli 90 000 euroa ansaitsevien ns. solidaarisuusvero on edelleen kaksi prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisen tuloluokan. Näin ollen yli 90 0000 euroa vuodessa ansaitsevien veroprosentti olisi 33,75.  
Kunnallisverotuksen perusvähennys
Kunnallisverotuksen perusvähennyksestä säädetään tuloverolain 106 §:ssä. SDP:n näkemyksen mukaan oikeudenmukaisen verotuksen kohdistuman kannalta perusvähennyksen kohtuullinen määrä on nykyistä tasoa ja hallituksen esitystä korkeampi. 
Kuten lakialoitteessa LA 25/2015 vp (Lindtman, sd., ym.), SDP esittää vuoden 2016 perusvähennyksen suuruudeksi 3 260 euroa. Jos puhtaan ansiotulon määrä muiden vähennysten jälkeen ylittää täyden perusvähennyksen määrän, vähennystä pienennetään 18 prosentilla yli menevän tulon määrästä. Päivärahatuloa saavien nettomääräiset vuosiansiot kasvaisivat noin 60 eurolla vuodessa verrattuna hallituksen esitykseen. 
Perusvähennys tulee täysimääräisenä myönnettäväksi päivärahatuloa saavalla 3 260 euron vuosituloilla, palkkatuloa saavalla noin 5 500 euron vuosituloilla ja eläketuloa saavalla noin 11 300 euron vuosituloilla. Perusvähennyksen vaikutus ulottuu päivärahatulonsaajalla noin 19 500 euron vuosituloille, palkkatulonsaajalla noin 24 900 euron vuosituloille ja eläketulonsaajalla noin 21 700 euron vuosituloille asti. 
Tällä hetkellä voimassa olevan säädöksen mukaan verovelvollisen luonnollisen henkilön tulosta vähennetään kuluvana vuonna 2 970 euroa, jos hänen puhdas ansiotulonsa ei muiden vähennysten tekemisen jälkeen ole mainittua määrää suurempi. Koska perusvähennys myönnetään muiden tulosta tehtävien vähennysten tekemisen jälkeen, vähennys kohdistuu päivärahatulon-, palkkatulon- ja eläketulonsaajalla eri tulotasoille mainituista tuloista tehtävien erilaisten vähennysten vuoksi.  
Työtulovähennys
Työn verottaminen on Suomessa verraten kireää, joten sen huojentaminen työtulovähennystä korottamalla on perusteltua, vaikka välittömät vaikutukset heikentävät julkisen talouden tasapainoa 450 miljoonalla eurolla ja veronmenetys koskee ennen kaikkea kuntia. Hallitus perustelee, että työtulovähennys painottuu ennen kaikkea pieni- ja keskituloisten eduksi, mutta tosiasiassa vähennys ulottuu jopa 119 000 euroa vuodessa ansaitseviin. Heidän kuukausipalkkansa on siis noin 9 500 euroa. 
Vaikka solidaarisuusveroluokkaa laajennettiin näyttävästi 90 000 eurosta 72 300 euroon, myös suuripalkkaiset hyötyvät työtulovähennyksestä. Loppujen lopuksi hallitus keventää vaivihkaa isotuloisten verotusta, niin että jopa kansanedustajan tulotasolla (76 500 euroa vuodessa) käteen jäävät tulot pysyvät vähintään ennallaan. Kun leikkauksista suurin osa kohdistuu huomattavasti vähäosaisempiin ihmisiin, hallituksen verolinja jakaa kansaa kahtia ja heikentää yhteenkuuluvuutta. 
SDP:n mallissa työtulovähennys jakautuu huomattavasti hallituksen esitystä oikeudenmukaisemmin. Yhteensä tuloverolain 125 §:ssä säädettyä työtulovähennyksen enimmäismäärää korotettaisiin 1 260 euroon ja kertymäprosenttia 11,8 prosenttiin, kuten hallituksen esityksessä. Sen sijaan SDP:n malli suosii hallituksen esitystä paremmin keskituloisia suomalaisia (vuonna 2014 mediaani 3 308 eur/kk) nostamalla tulojen ylärajan 33 000:sta 37 000:een. Vastaavasti SDP:n vaihtoehto ei ole yhtä avokätinen hyvätuloisille kuin hallituksen malli, koska poistumaprosentti on 1,46 prosentin sijasta 2,12 prosenttia. Kun puhdas ansiotulo on noin 97 000 euroa, työtulovähennystä ei enää myönnettäisi. 
SDP:n malli painottuu siis aidosti pieni- ja keskituloisiin ja on samaan aikaan julkiselle taloudelle noin 8 % edullisempi kuin hallituksen esitys. 
Lakialoitteen LA 25/2015 vp (Lindtman, sd., ym.) mukaisesti eläketulovähennystä tulisi korottaa siten, että eläkkeensaajien käteen jäävä tulo nousee yhtä paljon kuin palkansaajien, jotka hyötyvät työtulovähennyksestä. SDP esittää kunnallisverotuksen eläketulovähennyksen prosentiksi 51 % ja kertoimeksi 1,43. Valtionverotuksen eläketulovähennyksen prosentiksi SDP esittää 44 ja kertoimeksi 3,9. 
Asuntovelan korkovähennys
Tuloverolain 58 §:n mukaan asuntovelkaa on velka, joka kohdistuu verovelvollisen tai hänen perheensä vakituisen asunnon hankkimiseen tai peruskorjaukseen. Vähennys tehdään ensisijaisesti pääomatulosta. 
Asuntovelkojen korkojen täysimääräistä vähennyskelpoisuutta on aiemmin pienennetty siten, että verovuonna 2012 vähennyksen määrä oli 85 prosenttia, vuonna 2013 se oli 80 prosenttia, vuonna 2014 se oli 75 prosenttia ja vuonna 2015 70 prosenttia. Vaikka ratkaisu on asuntovelallisten kannalta välittömästi kielteinen, vuosittainen vähennys ei ole tuntuva ja vähentymisen tahti on kohtuullinen ja ennakoitava.  
Hallitusohjelman esitys, jonka mukaan verovähennysoikeus putoaisi vuodesta 2016 alkaen 10 prosenttiyksikköä vuodessa, on kohtuuttoman jyrkkä, kun otetaan huomioon lapsiperheiden vaikea taloudellinen tilanne elämän ruuhkavuosina. Asuntovelallisilla on täysi oikeus luottaa aikaisemmin sovittuun vähenemistahtiin ja sovittaa omat taloudelliset odotuksensa sen mukaisesti. 
SDP esittää palaamista viiden prosentin vähennystahtiin. Verovelvollisella on oikeus vähentää 60 prosenttia asuntovelan koroista verovuonna 2016, 55 prosenttia verovuonna 2017 ja 50 prosenttia verovuonna 2018. Vähennys tehdään ensisijaisesti pääomatulosta.  
Luonnollisen henkilön lahjoitusvähennys
Hallitus esittää tuloverolakiin uutta 98 a §:ää luonnollisen henkilön lahjoitusvähennykseksi. Tarkoitus on, että luonnollinen henkilö tai kuolinpesä saa vähentää puhtaasta ansiotulostaan vähintään 850 euron ja enintään 500 000 euron lahjoituksen, joka on tehty tiedettä tai taidetta edistävään tarkoitukseen Euroopan talousalueella olevalle julkista rahoitusta saavalle yliopistolle tai korkeakoululle taikka näiden yhteydessä olevalle yliopistorahastolle. 
Määräaikainen, yliopistolain muutokseen liittyvä ja yliopistojen omaa varainhankintaa kannustanut vähennys oli voimassa vuosina 2009—2012. Uusi laki ei olisi määräaikainen, vaan pysyvä. Määräaikaisessa laissa lahjoituksen vähennyskelpoisuuden yläraja oli 250 000 euroa. Se on myös TVL 57 §:ssä säädetyn yhteisöjen lahjoitusvähennyksen yläraja. Esitys ei mitenkään perustele, miksi vähennyskelpoisuuden yläraja olisi kaksinkertaistettava 500 000 euroon. 
Hyvän verotuksen periaatteisiin kuuluu selkeys ja läpinäkyvyys. Valtiovarainvaliokunta huomauttaa mietinnössään, että muiden kuin tulonhankkimiseen liittyvien vähennysten määrää on viime vuosina pyritty vähentämään. Syy, miksi lahjoitusoikeus halutaan palauttaa, ei ilmene hallituksen esityksestä. Se toimisikin hallituksen yliopistoilta tekemien leikkausten osittaisena, mutta vaatimattomana kompensaationa: Kun vuoden 2016 budjettiesitys vähentää yliopistojen rahoitusta 75 000 000 eurolla, lahjoitusvähennyksen tuotoksi on ennakoitu 5 000 000 euroa (6,7 %). On selvää, että korkeakoulujen rahoituksen kannalta paras ratkaisu on peruuttaa leikkaukset. 
Koska lain tarkoitus on nimenomaan korjata suomalaisten korkeakoulujen asemaa, SDP esittää, että se rajataan koskemaan vain Suomeen tehtäviä lahjoituksia. Hallitus ei ole esittänyt mitään EU-säädännöstä johtuvaa syytä, miksi vähennys pitäisi sallia koskemaan koko ETA-alueen yliopistoja. 
Verovähennysten, jotka eivät liity tulonhankkimiseen, määrälliset rajat on asetettu aina varsin mataliksi. Ansiotulovähennyksen enimmäismäärä on 3 570 euroa/v, kotitalousvähennyksen 2 400 euroa/v. Tällöin erityistä huomiota herättää, että lahjoitusvähennyksen ylärajaksi on määrätty erityisen korkea 500 000 euroa/v. Taso poikkeaa täysin muista vähennyksistä. 
Hallituksen esityksessä ei aseteta minkäänlaista rajaa siitä, minkä osuuden verotettavasta tulostaan luonnollinen henkilö voi vähentää. Tällöin on täysin mahdollista, että jokainen, jonka verotettavaksi tuloksi jää yli 850 euroa, voi lahjoittaa koko verotettavaa tuloaan vastaavan summan korkeakouluille ja vähentää sen täysimääräisesti. Koska vähennykset voi vaatia huomioitavaksi ennakonpidätyksessä, lahjoitussummaa ei tarvitse edes säästää etukäteen, vaan siirtää vaikka kuukausittain veroa vastaavissa erissä haluamalleen korkeakoululle. 
Teoreettinenkin mahdollisuus veronsa ohjaamiseen kokonaan haluamalleen taholle on torjuttava. 
Lahjoitusveron ennakoitu veronmenetys on vain tuhannesosa sen mahdollistamasta veromenetyksestä. 
Enimmäismäärän korotus on sitäkin oudompi, kun maksimivähennystä voisi hyödyntää varsin harva luonnollinen henkilö. Suomessa oli vuonna 2013 Verohallinnon tilaston mukaan 4 100 henkilöä (promille tulonsaajista), joiden verotettava tulo ylitti 300 000 euroa. Vähennyskelpoisuuden ylärajaan oikeutettuja lienee enintään satoja, ehkä vain kymmeniä henkilöitä. Kun vähennyskelpoisuuden ylärajaa nostetaan voimakkaasti verrannolliseen lainsäädäntöön verrattuna, tätä elementtiä voi pitää vain rikkaimmalle eliitille suunnattuna ja siten jopa kansalaisten yhdenvertaisuutta heikentävänä. 
Yli 100 000 euroa ansaitsevat ovat myös koulutusasemastaan johtuen sekä verosuunnittelun osaamistason osalta todennäköisimpiä lahjoitusvähennyksen käyttäjiä. Tämä 1,5 prosentin osuus tulonsaajista maksaa ansioverosta 29 prosenttia. Kaikkien veronmaksajien osalta suuri veronmenetys on varsin teoreettinen, mutta varakkaimpien osalta jopa todennäköinen. 
Edellä mainituista syistä SDP esittää, että luonnollisen henkilön ja kuolinpesän korkeakouluille tekemien lahjoitusten vähennyskelpoisuuden ylärajaksi määrätään 250 000 euroa. 
Lahjoitusvähennys voitaisiin tehdä paitsi verotettavasta tulosta, myös maksettavasta verosta, kuten kotitalousvähennys, joka ei sekään ole tulonhankkimisvähennys. Kotitalousvähennyksestä voi vähentää vain osan sen piiriin laskettavista menoista, ja samaa tulisi soveltaa myös lahjoitusvähennykseen. 
SDP esittää, että vähennys tehdään verosta, ei ansiotulosta. 
Pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa verotuksen perimmäinen tarkoitus on rahoittaa julkisia palveluita ja tulonsiirtoja tavalla, jossa maksaja ei vaikuta suoraan perittyjen varojen käyttöön — niin allokoinnin kuin määrienkään osalta. Veronmaksajat ovat yhdenvertaisia veronmaksukyvystä riippumatta. Kukaan ei voi valita veroillaan rahoitettavaksi niitä palveluita tai etuja, joista hänelle itselleen on hyötyä, suosia itselleen merkityksellistä toimintaa tai vastaavasti rajoittaa itselleen vastenmielisten toimintojen rahoitusta. Verovarojen keruu ja jakaminen on erotettu eräänlaisella palomuurilla. 
Jos verovelvollinen voi suunnata kaikki tai huomattavan osan verotettavista tuloistaan itselleen tärkeän tarkoituksen hyväksi, suomalaisen verotuksen periaatteita rikotaan räikeästi. Jos tämä eettinen muutos hyväksytään, mikään ei sen jälkeen estä laajentamasta lahjoitusvähennystä kaikille muillekin aloille.  
Pysyvä korkeakoululahjoitusten verovähennys esitetyllä tavalla on askel á la carten-verotukseen, jossa varsinkin suuria veroja maksavat määräävät itse, mitä rahoittavat. Se vähentää rajusti demokraattisesti valittujen päätöksentekijöiden toimintaa, yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja julkisten palveluiden järkevää rahoitusta. 
Edellä mainitusta syistä SDP esittää, että vähennyksen enimmäismäärä on 40 % tehdyistä lahjoituksista ja 50 % veron määrästä. 
Vastaavasti hallituksen esityksessä ei ole mitään perustetta, miksi lahjoitusvähennyksen alarajaksi on määrätty 850 euroa, kuten yhteisöjen vastaavassa vähennyksessä. Tätäkin voi pitää yhdenvertaisuusongelmana: miksi henkilö, jonka verotettava tulo jää muiden vähennysten jälkeen alle 850 euron, ei voisi vähentää pienempää lahjoitusta verotuksessa? Kotitalousvähennyksen omavastuuksi on säädetty 100 euroa. Tämän summan ylittävältä osalta voi vähentää verotuksessa vaikka vain kymppejä. 
SDP haluaa laajentaa lahjoitusvähennystä myös pieni- ja keskituloisiin, joille tieteen ja taiteen tukeminen on henkilökohtaisesti tärkeää. Vähennettävä vähimmäismäärä on 100 euroa. 
Pääomatulojen verotus
Hallitus esittää pääomatulojen ylemmän verokannan kiristämistä nykyisestä 33 prosentista 34 prosenttiin ja muutettavaksi vastaavasti tuloverolain 124 §:n 2 momenttia sekä lakia rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta. 
Vastalauseen yleisperusteluissa todettiin, että omaisuuden verotus on Suomessa kanainvälisesti vertailtuna keveää. Toisaalta nykyisessä taloustilanteessa vaaditaan kaikkia kantamaan vastuuta. Hallitus ei kuitenkaan edellytä hyvässä asemassa olevilta kansalaisilta läheskään samanlaista panosta kuin heikoimmassa asemassa olevilta. Oikeudenmukaisuussyistä myös pääomatulojen saajien on syytä osallistua talkoisiin kohtuullisessa määrin. 
On otettava huomioon, että pääomatulot ovat merkittävä osa yrittäjien tuloa ja vaikuttavat siksi myös yritystoiminnan edellytyksiin. Alennetulla yhteisöverolla pyritään kannustamaan yrityksiä investointeihin, jotka ovat kansantaloudelle nyt elintärkeitä. Investoinnin on oltava aina houkuttelevampaa kuin yritystulon nostamisen osinkona. 
SDP esittää pääomatulojen alemman verokannan nostamista 30 prosentista 32 prosenttiin ja ylemmän verokannan nostamista nykyisestä 33 prosentista 35 prosenttiin. Ylemmän verokannan tuloraja säilyisi nykyisessä 30 000 eurossa. 
Rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annettu laki muuttuu vastaavasti. 
Omaisuuden luovutustappio
Hallitusohjelman mukaan omaisuuden luovutuksesta syntynyt tappio muutetaan vähennyskelpoiseksi pääomatuloista tietyin rajoituksin. Tämän johdosta ehdotetaan tuloverolain 50 §:n 1 momenttia muutettavaksi. 
Hallitus ei esitä ohjelmassa minkäänlaisia perusteluita lakimuutoksen tarpeellisuudelle, eikä niitä ole nähtävissä lakiesityksessäkään. Myöskään verotuksen symmetriaperiaatteisiin ei vedota, joten ratkaisu on yksinomaan poliittinen. 
Keskustan vastalauseessa vuoden 2014 tuloveroasteikkoihin (VaVM 22/2013 vpHE 105/2013 vp, HE 181/2013 vp) ilmenee, että kyse on yksityisten pääomasijoittajien riskien tasaamisesta. Eritystapauksissa sijoittaja ei pysty hyödyntämään useiden vuosien tappioita silloin, kun maksaa veroa suuresta myyntivoitosta. Sikäli, kun ongelma on yleinen ja yritysrahoitukselle mahdollisesti haitallinen, siihen voisi vastata pidentämällä luovutustappioiden vähennysaikaa. Täsmällisen ratkaisun sijaan hallitus kuitenkin esittää aivan liian yleispiirteistä ja lopulta riskinjakoa vääristävää mallia. 
Esitetyssä muodossa julkinen valta ottaisi kantaakseen yksityisten sijoittajien riskiä. Pääomatulolajien välisessä arbitraasissa ei ole harvinaista, että luovutustappio syntyy, kun ylisuuren osingonjaon jälkeen osakkeen arvo laskee vastaavasti. Hyödynnettyään korkean osinkotuoton sijoittaja, joka on myynyt arvopaperin laskennallisesti tappiolla, odottaa voivansa kompensoida luovutustappion tulevilla luovutusvoitoilla. Tällä esityksellä hallitus haluaa varmistaa, että sijoittajalle ei jää tätä riskiä kannettavaksi. Vaikutukset suosivat spekulatiivista sijoitustoimintaa, yritysten ylisuurta osingonjakoa ja voivat olla markkinakäyttäytymistä vinouttavia. 
Koska lakimuutosta puoltavia perusteluita ei ole tuotu esiin, SDP esittää, että tuloverolain 50 §:n 1 momentti jätetään muuttamattomaksi. 
Kiinteistösijoitusyhtiöiden korkovähennyksen rajaaminen
Hallitus on tuonut eduskuntaan useita muutoksia tuloverotuksen lainsäädäntöön. Kuitenkin tiedettyjä epäkohtia, joihin jopa päähallituspuolue Keskusta on aiemmin edellyttänyt puututtavaksi, ei ole korjattu. 
Lakiin elinkeinotulon verottamisesta lisättiin vuoden 2013 alusta uusi 18 a § (HE 146/2012, laki 28.12.2012/983), joka rajoittaa yritysten suorittamien korkomenojen vähennysoikeutta. Näiden rajoitusten ulkopuolelle jäävät yhteisöt, joita verotetaan tuloverolain mukaan. Ennen kaikkea kiinteistösijoitusyhtiöt hyötyvät kansainvälisesti poikkeuksellisesta veroedusta, joka mahdollistaa aggressiivisen rajat ylittävän verosuunnittelun ja aiheuttaa Suomelle suuren veronmenetyksen. 
Ulkomaalaiset kiinteistösijoitusyhtiöt omistavat Suomessa miljardien eurojen edestä kiinteistöjä, joista arvokkaimpia ovat kauppakeskukset. Ulkomaalainen tai ulkomaille perustettu kiinteistösijoitusyhtiö voi pitää omistamansa suomalaisen yhtiön pysyvästi velkaisena, niin että kauppakiinteistön tuotto siirtyy kokonaan korkomenona omistajayhteisölle. Suomalainen yhtiö vähentää menot omasta verotettavasta tuloksestaan, eikä edullisen verotuksen maassa sijaitseva omistajayhteisö maksa korkotuotostaan veroa. Tämä porsaanreikä kannustaa myös suomalaisia kiinteistösijoittajia perustamaan yhtiöitä edullisen verotuksen maahan. 
SDP esittää asiasta lausumaa. Sen mukaan hallituksen on tuotava viivyttelemättä eduskuntaan tuloverolain lisäys, jolla myös kiinteistösijoitusyhtiöiden ja muiden elinkeinotuloverolain ulkopuolelle jäävien merkittävien liiketoimintayhteisöjen korkovähennysoikeutta rajoitetaan EVL:n vastaavien säädösten mukaisesti.  
Miljoonaperintöjen verotus
Perintö- ja lahjaverolain 14 §:ssä määrätään perintöveron veroluokat. Koska Suomi elää vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, myös suurimpien perintöjen saajien on syytä osallistua julkisen talouden tasapainottamiseen.  
SDP esittää asiasta lausumaa, jonka mukaan hallituksen on tuotava viivyttelemättä eduskuntaan perintö- ja lahjaverolain 14 §:n muutos, jossa veroprosentti yli 1 000 000 euron arvoisista perintöosuuksista on I veroluokassa 22 ja II veroluokassa 38. 
Ehdotus
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että 3.—6. lakiehdotus hyväksytään muuttamattomina,  
että 1., 2. ja 7. lakiehdotus hyväksytään muutettuina, (Vastalauseen muutosehdotukset) ja 
että hyväksytään kaksi lausumaa. (Vastalauseen lausumaehdotukset) 
Vastalauseen muutosehdotukset
1. 
Vuoden 2016 tuloveroasteikkolaki 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 
1 § 
Vuodelta 2016 toimitettavassa verotuksessa määrätään tuloverolain (1535/1992) perusteella valtiolle ansiotulosta suoritettava tulovero progressiivisen tuloveroasteikon mukaan seuraavasti: 
Verotettava 
ansiotulo, 
euroa 
Vero alarajan 
kohdalla, 
euroa 
Vero alarajan ylittävästä 
tulon osasta, 
% 
16 700—25 000 
8,00 
6,50 
25 000—40 800 
547,50 
17,50 
40 800—72 300 
3 312,50 
21,50 
72 300—90 000 
10 085,00 
31,75 
90 000— 
15 704,75 
33,75 
2 § 
(Kuten VaVM) 
2. 
Laki 
tuloverolain muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan tuloverolain (1535/1992) 11 §:n 2 momentin 2 kohta, 50 §:n 1 momentti, 58 §:n 2 momentti, 58 b §, 76 §:n 1 momentin 2 kohta, 77 §:n 1 momentti, 100 §:n 2 ja 3 momentti, 101 §:n 2 momentti, 106 §, 124 §:n 2 momentti sekä 125 §:n 2 momentti, 
sellaisina kuin niistä on 50 §:n 1 momentti sekä 100 §:n 2 ja 3 momentti laissa 1410/2010, 58 §:n 2 momentti, 58 b, 101 §:n 2 momentti ja 106 §, 124 §:n 2 momentti ja 125 §:n 2 momentti laissa 1086/2014 sekä 77 §:n 1 momentti laissa 1165/2000, ja 
lisätään lakiin uusi 98 a § seuraavasti: 
11 § 
(Kuten VaVM) 
50 § 
(Poist.) 
58 § 
(Kuten VaVM) 
58 b § 
Asuntovelan koron vähennyskelpoisuus verovuosina 2016-2018 
Poiketen siitä, mitä 58 §:n 2 momentissa säädetään, verovelvollisella on oikeus vähentää pääomatuloistaan 60 prosenttia asuntovelan koroista verovuonna 2016, 55 prosenttia verovuonna 2017 ja 50 prosenttia verovuonna 2018. 
76 ja 77 § 
(Kuten VaVM) 
98 a § 
Luonnollisen henkilön lahjoitusvähennys 
Luonnollinen henkilö ja kuolinpesä saa vähentää verosta enintään 40 % rahalahjoituksesta, joka on tehty tiedettä tai taidetta edistävään tarkoitukseen Suomessa sijaitsevalle julkista rahoitusta saavalle yliopistolle tai korkeakoululle taikka näiden yhteydessä olevalle yliopistorahastolle. Vähennyksen määrä on vähintään 100 euroa ja enintään 250 000 euroa ja enintään 50 % maksettavan veron määrästä.  
100, 101 ja 106 § 
(Kuten LA 25/2015 vp) 
124 § 
Veron määräytyminen 
Pääomatulosta suoritetaan tuloveroa 32 prosenttia (pääomatulon tuloveroprosentti). Siltä osin kuin verovelvollisen verotettavan pääomatulon määrä ylittää 30 000 euroa, pääomatulosta suoritetaan veroa 35 prosenttia (pääomatulon korotettu tuloveroprosentti). Yhteisön tuloveroprosentti on 20. Yhteisetuuden tuloveroprosentti on 28. Yhteisöjen ja yhteisetuuksien veron jakautumisesta eri veronsaajien kesken säädetään verontilityslaissa (532/1998). 
125 § 
Työtulovähennys 
Vähennys on 11,8 prosenttia 1 momentissa tarkoitettujen tulojen 2 500 euroa ylittävältä osalta. Vähennyksen enimmäismäärä on kuitenkin 1 260 euroa. Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ylittäessä 37 000 euroa vähennyksen määrä pienenee 2,12 prosentilla puhtaan ansiotulon 37 000 euroa ylittävältä osalta. Vähennys tehdään ennen muita tuloverosta tehtäviä vähennyksiä. 
Voimaantulo 
(Kuten VaVM) 
7. 
Laki 
rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 15 §:n muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain (627/1978) 15 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 458/2015, seuraavasti: 
15 § 
Pääomatulosta suoritetaan tuloveroa 32 prosentin mukaan. Siltä osin kuin verovelvollisen verotettavan pääomatulon määrä ylittää 30 000 euroa, pääomatulosta suoritetaan veroa 35 prosentin mukaan. 
Voimaantulo 
(Kuten VaVM) 
Vastalauseen lausumaehdotukset
1. Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo viivyttelemättä eduskuntaan tuloverolain lisäyksen, jolla myös kiinteistösijoitusyhtiöiden ja muiden elinkeinotuloverolain ulkopuolelle jäävien merkittävien liiketoimintayhteisöjen korkovähennysoikeutta rajoitetaan EVL:n vastaavien säädösten mukaisesti.  
2. Eduskunta edellyttää, että hallitus tuo viivyttelemättä eduskuntaan perintö- ja lahjaverolain 14 §:n muutoksen, jossa veroprosentti yli 1 000 000 euron arvoisista perintöosuuksista on I veroluokassa 22 ja II veroluokassa 38.  
Helsingissä 17.11.2015
Timo
Harakka
/sd
Pia
Viitanen
/sd
Krista
Kiuru
/sd
Riitta
Myller
/sd
VASTALAUSE 2 /vihr
Perustelut
Tiukan taloudenpidon aikana on erityisen tärkeää, että pienituloisten ja vähävaraisten aseman ei anneta heikentyä. Siksi vihreiden veroratkaisut ovat tuloeroja kaventavia: hyvätuloiset ja vauraat kantavat tuntuvan osan julkisen talouden tervehdyttämisen taakasta verotuksen kautta. 
Veroratkaisussamme korotamme tuntuvasti kunnallisveron perusvähennystä, mikä lisää etuuksien ja eläkkeiden saajien käteen jääviä tuloja. Tämä torjuu köyhyyttä ja turvaa myös kotimarkkinoille tärkeää ostovoimaa ja palveluiden kysyntää. Vastaavat verotulot kootaan suurimpien ansio- ja pääomatulojen saajilta. Hallitus on esittänyt toiveenaan, että hyvätuloiset osallistuisivat talouden sopeutustalkoisiin vapaaehtoisesti lahjoittamalla osan tuloistaan esimerkiksi hyväntekeväisyyteen. Yhteiskunnallinen solidaarisuus toteutuu huomattavasti tehokkaammin ja oikeudenmukaisemmin verotuksen kuin vapaaehtoisen hyväntekeväisyyden kautta. 
Vihreät esittävät valiokunnan mietinnön hyväksymistä muutettuna. 
Yksityiskohtaiset perustelut
Hallitus esittää, että solidaarisuusveroa aletaan maksaa jo 72 300 euron vuosituloilla, mikä on pe-rusteltua. Esitämme, että alarajan laskun lisäksi ylimmän tuloluokan (ansiotulot vuodessa yli 91 100 euroa) solidaarisuusveroa korotetaan yhdellä prosenttiyksiköllä. 
Kunnallisveron perusvähennyksen enimmäismäärä on tällä hetkellä 2 970 euroa, ja ensi vuonna sitä ollaan tarkistamassa 3 020 euroon. Vähennys tehdään muiden vähennysten jälkeen, ja se kohdistuu palkkatulojen lisäksi etuuksiin ja eläkkeisiin. 
Hallitus on korottamassa työtuloihin kohdistuvaa työtulovähennystä, mikä lisää pieni- ja keskituloisten käteen jääviä tuloja, mutta on jättämässä perusvähennyksen käytännössä ennalleen. 
Perusvähennyksen korottaminen lisäisi käteen jääviä tuloja muillakin kuin palkansaajilla eli myös eläkeläisillä ja etuuksien saajilla. Vähennyksen korottaminen noin tuhannella eurolla 4 050 euroon ja vähenemisasteen kasvattaminen 23 prosenttiin tarkoittaisi kunnille 300 000 000 euron veromenetyksiä, mutta vähentäisi köyhyyttä ja kaventaisi osaltaan tuloeroja. 
Hallitus lisää valtion verotuottoja pienentämällä asuntolainojen korkovähennysoikeutta nykyiseen lainsäädäntöön nähden nopeutetussa aikataulussa siten, että alenema on 10 prosenttiyksikköä vuodessa. 
EU-komission verouudistusraportin mukaan Suomessa asuntolainan verovähennysoikeus on suuri verrattuna kiinteistöveroihin, mikä kannustaa velanottoon.  
Korkovähennyksestä luopuminen tukisi verotuksen selkiyttämistavoitteita. Valtion talouden tasapainottamiseksi ja verotuksen selkiyttämiseksi korkovähennysoikeudesta voitaisiin luopua tämän vaalikauden aikana kokonaan. 
Vuosittainen alenema olisi 15 prosenttiyksikköä 10 sijaan. Vuonna 2016 korkovähennysoikeus olisi 45 prosenttia. Matalan korkotason vuoksi poiston ajankohta olisi muutokseen sopeutumiselle mahdollisimman suotuisa. 
Pääomatulovero on nykyään maltillisesti kiristyvä. Verossa on yksi porras: 30 000 euroon asti vero on 30 prosenttia, ja tätä suuremmista tuloista vero on 33 prosenttia. 
Hallitus ehdottaa, että ylempää verokantaa korotetaan prosenttiyksiköllä eli 34 prosenttiin. Ehdo-tamme, että pääomatuloveroon lisätään uusi porras niin, että pääomatulojen ylittäessä 60 000 euroa vero nousisi 35 prosenttiin. Uusi porras lisää valtion verokertymää 31 miljoonalla eurolla. 
Ehdotus
Edellä olevan perusteella ehdotan,
että 3.—6. lakiehdotus hyväksytään muuttamattomina ja 
että 1., 2. ja 7. lakiehdotus hyväksytään muutettuina. (Vastalauseen muutosehdotukset) 
(Vastalauseen muutosehdotukset)
1. 
Vuoden 2016 tuloveroasteikkolaki 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 
1 § 
Vuodelta 2016 toimitettavassa verotuksessa määrätään tuloverolain (1535/1992) perusteella valtiolle ansiotulosta suoritettava tulovero progressiivisen tuloveroasteikon mukaan seuraavasti: 
Verotettava 
ansiotulo, 
euroa 
Vero alarajan 
kohdalla, 
euroa 
Vero alarajan ylittävästä 
tulon osasta, 
% 
16 700—25 000 
8,00 
6,50 
25 000—40 800 
547,50 
17,50 
40 800—72 300 
3 312,50 
21,50 
72 300—91 100 
10 085,00 
31,75 
91 100— 
15 866 
32,75 
2 § 
(Kuten VaVM) 
2. 
Laki 
tuloverolain muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan tuloverolain (1535/1992) 11 §:n 2 momentin 2 kohta, 50 §:n 1 momentti, 58 §:n 2 momentti, 58 b §, 76 §:n 1 momentin 2 kohta, 77 §:n 1 momentti, 106 §, 124 §:n 2 momentti sekä 125 §:n 2 momentti, 
sellaisina kuin niistä on 50 §:n 1 momentti laissa 1410/2010, 58 §:n 2 momentti, 58 b ja 106 §, 124 §:n 2 momentti ja 125 §:n 2 momentti laissa 1086/2014 sekä 77 §:n 1 momentti laissa 1165/2000, ja 
lisätään lakiin uusi 98 a § seuraavasti: 
11, 50 ja 58 § 
(Kuten VaVM) 
58 b § 
Asuntovelan koron vähennyskelpoisuus verovuosina 2016—2018 
Poiketen siitä, mitä 58 §:n 2 momentissa säädetään, verovelvollisella on oikeus vähentää pääomatuloistaan 45 prosenttia asuntovelan koroista verovuonna 2016, 30 prosenttia verovuonna 2017 ja 15 prosenttia verovuonna 2018. 
76, 77 ja 98 a § 
(Kuten VaVM) 
106 § 
Kunnallisverotuksen perusvähennys 
Jos verovelvollisen luonnollisen henkilön puhdas ansiotulo edellä mainittujen vähennysten jälkeen ei ole 4 050 euron määrää suurempi, on siitä vähennettävä tämän tulon määrä. Jos puhtaan ansiotulon määrä mainittujen vähennysten jälkeen ylittää täyden perusvähennyksen määrän, vähennystä pienennetään 23 prosentilla yli menevän tulon määrästä. 
124 § 
Veron määräytyminen 
Pääomatulosta suoritetaan tuloveroa 30 prosenttia (pääomatulon tuloveroprosentti). Siltä osin kuin verovelvollisen verotettavan pääomatulon määrä ylittää 30 000 euroa, pääomatulosta suoritetaan veroa 34 prosenttia (pääomatulon korotettu tuloveroprosentti). Siltä osin kuin verovelvollisen verotettavan pääomatulon määrä ylittää 60 000 euroa, pääomatulosta suoritetaan veroa 35 prosenttia. Yhteisön tuloveroprosentti on 20. Yhteisetuuden tuloveroprosentti on 28. Yhteisöjen ja yhteisetuuksien veron jakautumisesta eri veronsaajien kesken säädetään verontilityslaissa (532/1998). 
125 § 
(Kuten VaVM) 
Voimaantulo 
(Kuten VaVM) 
7. 
Laki 
rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 15 §:n muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain (627/1978) 15 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 458/2015, seuraavasti: 
15 § 
Pääomatulosta suoritetaan tuloveroa 30 prosentin mukaan. Siltä osin kuin verovelvollisen verotettavan pääomatulon määrä ylittää 30 000 euroa, pääomatulosta suoritetaan veroa 34 prosentin mukaan. Siltä osin kuin verovelvollisen verotettavan pääomatulon määrä ylittää 60 000 euroa, pääomatulosta suoritetaan veroa 35 prosenttia. 
Voimaantulo 
(Kuten VaVM) 
Helsingissä 17.11.2015
Touko
Aalto
/vihr
VASTALAUSE 3 /vas
Perustelut
Veroasteikko
Oikeudenmukaisuus edellyttää, että suurituloiset osallistuvat yhteiskunnan toiminnan rahoittami-seen suuremmalla verolla kuin mitä hallitus esittää. Esitämme, että tuloveroasteikkoa muutetaan siten, että 
1)  neljännen veroluokan alarajaksi tulee 70 000 euroa hallituksen esittämän 72 300 euron asemasta, jotta kaikki kansanedustajien kanssa samaan tuloryhmään kuuluvat tulonsaajat osallistuvat hallituksen esittämää enemmän solidaarisuusveron maksamiseen, sekä  
2)  lisätään uusi viides veroluokka 100 000 euron verotettavista tuloista lähtien ja tuon viidennen veroluokan alarajan ylittävästä tulon osasta peritään veroa 34,15 %. 
Tuloverolaki
Kunnallisverotuksen perusvähennyksen esitämme korotettavaksi 4 050 euroksi hallituksen esittämän 3 020 euron asemasta. Vähennys kohdistuu palkkatuloihin sekä eläkkeisiin ja etuuksiin. Se tehdään muiden vähennysten jälkeen. Haluamme tällä tavalla keventää pienituloisimpien verotusta. 
Luonnollisen henkilön lahjoitusvähennys.
Emme pidä hyvänä sitä, että hyvätuloisille annetaan mahdollisuus ohjata maksamiensa verojen käyttöä lahjoitusvähennyksen avulla. Tällöin ehdotetusta 500 000 euron enimmäisrahalahjoituksesta asianomainen maksaisi itse vain puolet toisen tullessa muiden maksamista veroista. Ei saa yleistyä sellainen periaate, että veronmaksaja valitsee itse veronsaajan omien mieltymystensä mukaan sen sijaan, että kerättyjen verojen käytössä suoritettaisiin yhteiskunnallista tarveharkintaa. Tämä uusi lahjoitusmuoto on kehitetty lohdutukseksi hallituksen harjoittamalle korkeakoulujen rahoituksen näivettämiselle. 
Emme pidä perusteltuna hallituksen esitystä laajentaa luovutustappion vähennysmahdollisuutta. 
Oikeudenmukaisuus edellyttää myös sitä, että luovutaan pääomatulojen verottamisesta erillään ansiotuloista. Tällöin ansiotulot ja pääomatulot tulee siis verottaa samassa verotuksessa niin, että niiden yhteissummaan sovelletaan samaa verotusta.  
Kotitalousvähennyksen laajentaminen asunto-osakeyhtiöiden energiahankkeisiin
Ed. Sarkkisen aloitteen (LA 2/2015 vp) mukaisesti esitämme muutettavaksi tuloverolain 127 a ja 127 b §:t. Nykyisen lainsäädännön ja ohjeistuksen mukaan kotitalousvähennystä voi saada, jos verovelvollinen teettää kotitalous- tai hoitotyötä, asunnon kunnossapitotöitä tai tietotekniikka-laitteiden asennusta. Omavastuu on 100 euroa, ja kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on 2 400 euroa/henkilö. 
Asunto-osakeyhtiöhuoneiston omistaja voi saada kotitalousvähennyksen vain niistä asunnon kunnossapito- ja perusparannustöistä, joiden teettäminen kuuluu lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan asunto-osakeyhtiön osakkaalle. 
Voimassa olevan lainsäädännön mukaan asunto-osakeyhtiön lukuun teetetystä remontista ei voi saada kotitalousvähennystä. Pääsääntöisesti kaikki asunnon sisäpuolen pintojen ulkopuolella olevat talon osat kuuluvat asunto-osakeyhtiön vastuulle eivätkä ole näin ollen kotitalousvähennyk-sen piirissä. 
Näin ollen asunto-osakeyhtiöhuoneiston omistajat ja asukkaat ovat eriarvoisessa asemassa suhteessa omakotiasujiin. Asunto-osakeyhtiöissä asuvat kerros- ja rivitaloasujat voivat saada kotitalousvähennystä paljon suppeammasta työ- ja korjausvalikoimasta kuin omakotiasujat. Iso osa asunto-osakeyhtiön remonteista jää nykyisen lainsäädännön kotitalousvähennyssäädösten ulkopuolelle, kun omakotitaloissa asuvat saavat vastaavista remonteista verovähennyksiä. 
Mikäli Suomessa edelleen aiotaan jatkossakin myöntää kotitalousvähennyksiä, tulisi niiden kohdella tasapuolisemmin eri asumismuotoja ja asukkaita. Sitä edellyttää jo perustuslain vaatimus tasapuolisesta kohtelusta. 
Mikäli Suomessa ollaan tosissaan uusiutuvan ja hajautetun energian lisäämisessä, pitää myös kansalaiset ja asunto-osakeyhtiöt saada mukaan energiaremonttiin. Esimerkiksi isoissa kerrostaloyhtiöissä olisi paljon potentiaalia rakentaa katoilleen kiinteistökohtaisia aurinkoenergiajärjestelmiä, joiden avulla asukkaat voisivat tuottaa sähköä ja lämpöä omiin tarpeisiinsa ja myydä ylijäämän verkkoon. Lisäksi asunto-osakeyhtiöissä voitaisiin tehdä paljon remontteja, jotka suuresti parantaisivat energiatehokkuutta. 
Tällä hetkellä omakotiasujia tuetaan talokohtaisten uusiutuvan energian järjestelmien rakentamiseen kotitalousvähennyksellä, mutta vastaavaa tukea ei ole saatavilla asunto-osakeyhtiöiden asukkaille. 
Kotitalousvähennys voisi olla asunto-osakeyhtiöiden energiahankkeissa ratkaiseva kannustin, joka laskisi huoneistokohtaisia kustannuksia kynnysrajan alle ja talokohtaisia järjestelmiä lähdettäisiin rakentamaan. Siksi kotitalousvähennyksestä annettavia säädöksiä pitäisi muuttaa siten, että myös asunto-osakeyhtiöiden energiaremonteista voisivat asukkaat saada kotitalousvähennystä omistus- ja maksuosuuksiensa suhteessa. 
Ehdotus
Edellä olevan perusteella ehdotan,
että 3.—7. lakiehdotus hyväksytään muuttamattomina ja 
että 1. ja 2. lakiehdotus hyväksytään muutettuina. (Vastalauseen muutosehdotukset) 
(Vastalauseen muutosehdotukset)
1. 
Vuoden 2016 tuloveroasteikkolaki 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 
1 § 
Vuodelta 2016 toimitettavassa verotuksessa määrätään tuloverolain (1535/1992) perusteella valtiolle ansiotulosta suoritettava tulovero progressiivisen tuloveroasteikon mukaan seuraavasti: 
Verotettava 
ansiotulo, 
euroa 
Vero alarajan 
kohdalla, 
euroa 
Vero alarajan ylittävästä 
tulon osasta, 
% 
16 700—25 000 
8,00 
6,50 
25 000—40 800 
547,50 
17,50 
40 800—70 000 
3 312,50 
21,50 
70 000—100 000 
9 590,50 
31,75 
100 000— 
19 115,50 
34,15 
2 § 
(Kuten VaVM) 
2. 
Laki 
tuloverolain muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan tuloverolain (1535/1992) 11 §:n 2 momentin 2 kohta, 50 §:n 1 momentti, 58 §:n 2 momentti, 58 b §, 76 §:n 1 momentin 2 kohta, 77 §:n 1 momentti, 106 §, 124 §:n 2 momentti sekä 125 §:n 2 momentti, 
sellaisina kuin niistä on 50 §:n 1 momentti laissa 1410/2010, 58 §:n 2 momentti, 58 b ja 106 §, 124 §:n 2 momentti ja 125 §:n 2 momentti laissa 1086/2014 sekä 77 §:n 1 momentti laissa 1165/2000, ja 
lisätään lain uusi 98 a § 127 a §:ään uusi 3 ja 4 momentti, jolloin nykyiset 3—5 momentti siirtyvät 5—7 momentiksi sekä 127 b §:ään uusi 4 kohta, sellaisena kuin ne ovat, 127 a § laeissa 995/2000, [1273/2004], 1218/2006, 946/2008, 929/2012 ja 1246/2013 sekä 127 b § laissa 785/2012, seuraavasti: 
11 § 
(Kuten VaVM) 
50 § 
(Poist.) 
58, 58 b, 76 ja 77 § 
(Kuten VaVM) 
98 a § 
(Poist.) 
106 § 
Kunnallisverotuksen perusvähennys 
Jos verovelvollisen luonnollisen henkilön puhdas ansiotulo edellä mainittujen vähennysten jälkeen ei ole 4 050 euron määrää suurempi, on siitä vähennettävä tämän tulon määrä. Jos puhtaan ansiotulon määrä mainittujen vähennysten jälkeen ylittää täyden perusvähennyksen määrän, vähennystä pienennetään 23 prosentilla yli menevän tulon määrästä. 
124 ja 125 § 
(Kuten VaVM) 
127 a ja 127 b § 
(Kuten LA 2/2015 vp) 
Voimaantulo 
(Kuten VaVM) 
Helsingissä 17.11.2015
Kari
Uotila
/vas
Li
Andersson
/vas
VASTALAUSE 4 /r
Perustelut
Työn verotus Suomessa on liian kireällä tasolla. Suomi ei enää ole se kilpailukykyinen maa, jona olemme oppineet sen aiemmin tuntemaan. Sen sijaan me kuulumme niiden harvojen EU-maiden joukkoon, joiden talouskehitys ei juuri nyt ole suotuisaa. Meillä on siis hyviä syitä taloutemme uudistamiseen. Tämän pitää tapahtua työnteon kautta — ainoastaan sillä, että meillä on ihmisiä töissä, voimme saavuttaa takaisin asemamme menestyvänä maana. 
Meidän on panostettava kasvun ja viennin edellytysten luomiseen. Yhtenä perusedellytyksenä on se, että työn vastaanottamisen ja tekemisen on aina oltava kannattavaa. Tämän tavoitteen saavuttamiseen tarvitaan useita toimenpiteitä. Yhtenä toimenpiteenä on työn verotuksen keventäminen. Kevyempi verotus vähentää eri kannustinloukkujen riskiä ja laskee työn vastaanottamisen kynnystä. Sen vuoksi haluamme toteuttaa verovaihdon, jossa työn verotusta pienennetään ja kulutuksen verotusta lisätään. Tähän päästään pienentämällä työn verotusta yksi prosenttiyksikkö kolmessa alimmassa veroluokassa ja puoli prosenttiyksikköä ylimmässä veroluokassa. 
Ehdotus
Edellä olevan perusteella ehdotan,
että 2.—7. lakiehdotus hyväksytään muuttamattomina ja  
1. lakiehdotus hyväksytään muutettuna. (Vastalauseen muutosehdotus) 
(Vastalauseen muutosehdotus)
1. 
Vuoden 2016 tuloveroasteikkolaki 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 
1 § 
Vuodelta 2016 toimitettavassa verotuksessa määrätään tuloverolain (1535/1992) perusteella valtiolle ansiotulosta suoritettava tulovero progressiivisen tuloveroasteikon mukaan seuraavasti: 
Verotettava 
ansiotulo, 
euroa 
Vero alarajan 
kohdalla, 
euroa 
Vero alarajan ylittävästä 
tulon osasta, 
% 
16 700—25 000 
8,00 
5,50 
25 000—40 800 
464,50 
16,50 
40 800—72 300 
3 071,50 
20,50 
72 300— 
9 529,00 
31,25 
2 § 
(Kuten VaVM) 
Helsingissä 17.11.2015
Joakim
Strand
/r
VASTALAUSE 5 /kd
Perustelut
Pääministeri Sipilän hallitusohjelmassa todetaan, että muille yritysmuodoille kuin osakeyhtiöille otetaan käyttöön yrittäjävähennys. Hallitus ei ole kuitenkaan kiirehtinyt toteuttamaan tätä tavoitettaan. Yrittäjävähennystä ei ole huomioitu hallituksen talousarvioesityksessä eikä myöskään hallituksen esityksessä (HE 31/2015 vp). Lakialoitteen (LA 10/2015 vp) mukaisesti käyttöön otettava yrittäjävähennys olisi toimi, joka kannustaisi yrittäjyyteen ja parantaisi työllisyyttä. Sen avulla Suomeen saataisiin lisää taloudellista toimeliaisuutta ja kasvua. Yrittäjävähennys olisi toimi, jolla olisi välittömiä positiivisia vaikutuksia. Tällä hetkellä noin 10 prosenttia kaikista yksityisen sektorin työntekijöistä työskentelee henkilöyrityksissä. Myös suurin osa syntyvistä uusista yrityksistä on henkilöyrityksiä. 
Viiden prosentin suuruinen yrittäjävähennys kaventaisi eroa henkilöyhtiöiden ja elinkeinonharjoittajien verotuksen ja osakeyhtiöiden verotuksen välillä ja loisi myös pienemmille yrityksille paremmat mahdollisuudet kasvuun ja työllistämiseen. Mikäli elinkeinotoiminnan tulo luettaisiin vain tietyltä osalta, esimerkiksi 95 prosentin osuudelta, yrittäjän ns. jaettavaksi yritystuloksi, vastaisi menettely osinkojen kahdenkertaisen verotuksen poistamisessa omaksuttua huojennustapaa ja kompensoisi eroa, joka eri yritysmuotojen välille on viimeaikaisten päätösten seurauksena syntynyt. 
Yrittäjävähennys lisäisi merkittävästi taloudellista toimintaa kannustaen yritystoimintaan ja mahdollistaen yritystoiminnan laajentamisen. Pidemmällä aikavälillä yrittäjävähennyksen käyttöönotto vähentäisi julkisen talouden kustannuksia työttömyyden hoidosta ja lisäisi verotuottoa lisääntyvän yritystoiminnan ja taloudellisen aktiivisuuden kautta. Näin ollen yrittäjävähennys olisi kasvua ja työllisyyttä parantava uudistus, joka pidemmällä aikavälillä myös parantaisi julkisen talouden kestävyyttä. 
Ehdotus
Edellä olevan perusteella ehdotan,
että 1. ja 3.—7. lakiehdotus hyväksytään muuttamattomina ja  
että 2. lakiehdotus hyväksytään muutettuna. (Vastalauseen muutosehdotus) 
Vastalauseen muutosehdotus
2. 
Laki 
tuloverolain muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan tuloverolain (1535/1992) 11 §:n 2 momentin 2 kohta, 50 §:n 1 momentti, 58 §:n 2 momentti, 58 b §, 76 §:n 1 momentin 2 kohta, 77 §:n 1 momentti, 106 §, 124 §:n 2 momentti sekä 125 §:n 2 momentti, 
sellaisina kuin niistä on 50 §:n 1 momentti laissa 1410/2010, 58 §:n 2 momentti, 58 b ja 106 §, 124 §:n 2 momentti ja 125 §:n 2 momentti laissa 1086/2014 sekä 77 §:n 1 momentti laissa 1165/2000, ja 
lisätään lakiin uusi 31 a ja 98 a § seuraavasti: 
11 § 
(Kuten VaVM) 
31 a § 
Yrittäjävähennys 
Tämän lain 30 §:n mukaisesta jaettavasta yritystulosta vähennetään 5 % yrittäjävähennyksestä. 
50, 58, 58 b, 76, 77, 98 a, 106, 124 ja 125 § 
(Kuten VaVM) 
Voimaantulo 
(Kuten VaVM) 
Helsingissä 17.11.2015
Peter
Östman
/kd
Viimeksi julkaistu 17.2.2016 15:40