Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muuttamattomana. 

Yleistä

Valiokunta pitää tärkeänä, että maksujärjestelyn kohteena olevalle verolle laskettavaa viivästyskorkoa on tarkasteltu uudelleen hallituksen esityksen HE 33/2020 vp antamisen jälkeen eduskunnan hyväksymän lausuman mukaisesti (EV 35/2020 vp). Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa esitystä on puollettu laajasti. Valiokunta kannattaa toimia, joilla helpotetaan koronaviruspandemian vuoksi taloudellisiin vaikeuksiin joutuneiden yritysten tilannetta. 

Korkotaso

Asiantuntijakuulemisessa on esitetty, että viivästyskorkoa tulisi alentaa esitettyä enemmän tai sen tulisi olla koroton. Valiokunta pitää valittua korkokantaa perusteltuna. Korkotasoa voidaan pitää kohtuullisena, kun otetaan huomioon se, että maksujärjestelyn saaminen ei edellytä vakuuksia ja maksujärjestely kohdistuu maksuvaikeuksissa oleville yrityksille, ja kun sitä verrataan siihen, millä korolla maksuvaikeuksissa oleva yritys voisi näissä olosuhteissa saada muuta rahoitusta. 

Valiokunta pitää tärkeänä, että valittu korkotaso helpottaa koronaviruspandemian perusteella talousvaikeuksiin joutuneiden verovelvollisten asemaa, mutta se ei saa muodostua liian houkuttelevaksi rahoituskeinoksi sellaiselle yritykselle, joka ei ole koronaviruspandemian johdosta akuuteissa maksuvaikeuksissa eikä siten verojen maksujärjestelyn tarpeessa. Perusteettoman alhainen viivästyskorko tai viivästysseuraamuksen korottomuus voi johtaa esityksen tavoitteiden näkökulmasta tarpeettomiin maksujärjestelyihin ja alentaa näin vuoden 2021 verokertymiä aiheettomasti. 

Verohallinnon päätös maksujärjestelyjen ehdoista

Valiokunta puoltaa sitä, että Verohallinto helpottaa omilla toimillaan maksujärjestelyn ehtoja muuttamalla maksujärjestelyssä noudatettavasta menettelystä antamaansa päätöstä. On esityksen tavoitteiden mukaista, että uutta huojennettua maksujärjestelyä voivat hakea myös sellaiset verovelvolliset, joilla on voimassa oleva maksujärjestely, eikä maksujärjestelyjen lukumäärää tule lain voimassaolon aikana rajoittaa. On perusteltua, että uuteen maksujärjestelyyn voidaan ottaa mukaan aikaisemmassa maksujärjestelyssä jäljellä olevat maksamatta olevat verovelat ja muut erääntyneet verot, jotka ovat syntyneet maksujärjestelyn aikana. Myös aikaisempaan rauenneeseen maksujärjestelyyn kuuluneet verovelat tulee voida ottaa mukaan uuteen maksujärjestelyyn. Valiokunta pitää tärkeänä, että Verohallinnon päätös annetaan mahdollisimman pian lain voimaantulon jälkeen. 

Verovuoden 2020 tuloverojen erääntyminen

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on noussut esille huoli siitä, että esitys asettaisi verovelvolliset eriarvoiseen asemaan sen johdosta, että verovuoden 2020 tuloveron perusteella määrättävä jäännösvero erääntyy eri verovelvollisilla eriaikaisesti verotuksen joustavan valmistumisen johdosta. Niillä verovelvollisilla, joiden verotus päättyy touko- ja kesäkuussa 2021, erääntyy jäännösveron ensimmäinen erä heinä- ja elokuussa 2021. Tällainen jäännösvero voidaan ottaa huojennettuun maksujärjestelyyn. Sitä vastoin niiden verovelvollisten, joiden verotus päättyy heinäkuun 2021 jälkeen, erääntyy jäännösveron ensimmäinen erä syyskuun jälkeen, jolloin jäännösveroa ei voida ottaa huojennettuun maksujärjestelyyn. Verovelvollisen yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta on keskeistä huomioida, ettei verovelvollinen voi itse vaikuttaa verotuksen päättymisen ajankohtaan ja sitä kautta jäännösveron eräpäivään.  

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on kuitenkin tuotu esille verovelvollisen mahdollisuus vaikuttaa jäännösveron määrään hakemalla Verohallinnolta lisäennakkoa, sillä ennakkoverojen määrä pienentää jäännösveron määrää. Verovelvolliselle tulee maksettavaksi lopullisessa verotuksessa jäännösveroa, jos ennakkoverojen, ennakonpidätysten tai muiden hyväksi luettavien erien määrä alittaa lopullisessa verotuksessa määrättävän veron määrän. 

Lisäennakkoa voi hakea verotuksen päättymiseen asti. Verovelvollinen voi hakea lisäennakkoa verovuodelle 2020 esimerkiksi heinäkuussa 2021, jos hänen verotuksensa ei ole päättynyt vielä tuolloin. Verohallinnon hakemuksen perusteella määräämät lisäennakot luetaan tällöin hyväksi verovuodelta 2020 toimitettavassa verotuksessa. Lisäennakkohakemuksen perusteella määrätty ennakkovero voidaan ottaa huojennettuun maksujärjestelyyn muiden verojen tavoin, jos huojennettua maksujärjestelyä haetaan lain voimassaolon puitteissa. 

Täten verovelvollinen voi itse vaikuttaa siihen, ettei hänelle synny jäännösveroa, joka jäisi lain voimassaolon määräaikojen takia huojennetun maksujärjestelyn ulkopuolelle. Näin verovelvolliset eivät valiokunnan käsityksen mukaan joudu sattumanvaraisesti eriarvoiseen asemaan verotuksen päättymisajankohdan ja jäännösveron eräpäivän ajoittumisen perusteella. 

Valiokunta pitää tärkeänä, että Verohallinto ohjaa ja neuvoo verovelvollisia lisäennakon hakemisessa ja sen vaikutuksesta jäännösveron määrään sekä lisäennakkoon liittyvästä maksujärjestelyn mahdollisuudesta. Verohallinnon neuvonnassa tulee korostaa sitä, että lisäennakkohakemuksen perusteella määrätty ennakkovero voidaan ottaa huojennettuun maksujärjestelyyn, jos huojennettua maksujärjestelyä haetaan lain voimassaolon puitteissa. 

Vaikutukset verotuottoihin ja seuranta

Esityksessä ehdotetut lakimuutokset ja Verohallinnon menettelymuutokset alentaisivat kokonaisuutena verotuottoja vuodelta 2021 yhteensä 312 miljoonaa euroa. Vuoden 2022 verokertymien arvioidaan kasvavan 189 miljoonalla eurolla ja vuoden 2023 verokertymien 108 miljoonalla eurolla. 

Valiokunta pitää tärkeänä, että esityksen vaikutukset kuntatalouteen otetaan huomioon täysimääräisesti ja kunnille aiheutuvat verotuottomenetykset kompensoidaan nettomääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta oikea-aikaisesti. 

Valiokunta korostaa lopuksi esityksen seurannan merkitystä. Hallituksen tulee seurata aktiivisesti maksujärjestelyn piiriin siirtyvien verojen määrää ja maksujärjestelyjen enimmäispituutta sekä esityksen vaikutuksia verotuottokertymiin ja yritysten taloustilanteeseen. Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus arvioi kertyneen tiedon perusteella, onko määräaikaiseksi esitettyjen säännösten voimassaoloaikaa tarvetta jatkaa ja mikä korkotaso turvaa samanaikaisesti verotuottokertymän ja yritysten maksuvalmiuden poikkeusolosuhteissa parhaalla mahdollisella tavalla.