Ympäristövaliokunta puoltaa hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin. Hallituksen esityksen tavoitteena on lisätä toimijoiden kiinnostusta esityksessä tarkoitetun valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon käynnistämiseen kiinnittäen erityistä huomiota samalla siihen, että valtion tuki kohdentuu tosiasiallisesti asukkaille. 

Ehdotuksen mukaan 40 vuoden korkotukilainaa vuokra-asuntojen rakentamiseen voivat jatkossa saada myös sellaiset yhtiöt, joita Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA ei ole nimennyt yleishyödyllisiksi asuntoyhteisöiksi, eli yleishyödyllistä toimintaa koskevat vaatimukset toteutetaan uusien kohteiden osalta kohde- ja hankekohtaisesti. Nykyisten korkotuki- ja aravalainansaajien kohdalla yleishyödyllisyysvaatimus säilyy ennallaan. Nykyiset korkotukilainansaajat voivat myös edelleen halutessaan tuottaa valtion tukemia vuokra-asuntoja yleishyödyllisyyssäännösten piirissä. Valiokunta pitää muutosta kannatettavana, sillä se voi lisätä uusien toimijoiden kiinnostusta korkotuetun tuotannon tekemiseen. 

Hallituksen esityksessä ehdotetaan myös alennettavaksi omistajan lainansaajayhteisöön sijoittamille varoille laskettu kohtuullinen tuotto puoleen nykyisestä eli 8 %:sta 4 %:iin. Tuotontuloutuksen puolittaminen toteutetaan käytännössä asetuksella. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2017 alussa lukuun ottamatta tuotontuloutusta, jolta osin muutos tulisi sovellettavaksi vasta vuonna 2018. Näin toimijoille jää riittävästi aikaa muuttaa nykyisiä käytäntöjään. Aikaisemmalla lainmuutoksellaValtioneuvoston asetus vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (8/2016) on myös vuokrassa perittävän omistajan omarahoitusosuuden korko rajattu asetuksella 8 %:sta 4 %:iin. 

Hallituksen esityksessä tarkennetaan myös yleishyödyllisten yhteisöjen valvontaa koskevia säännöksiä, jotta ARA voi entistä tehokkaammin puuttua säännöstenvastaiseen toimintaan. Valiokunta pitää näitä kannatettavina ja tarpeellisina. ARA voi lainmuutosten tultua hyväksytyiksi tehdä velvoittavia hallintopäätöksiä yleishyödyllisyyssäännösten vastaisen asiantilan korjaamisesta, esimerkiksi määrätä yhteisöä palauttamaan tuotontuloutussäännösten vastaisen tuoton laskentaperusteet ja kumulatiivisen tuoton tietylle tasolle. Säännös koskee sekä yleishyödylliseksi nimettyjä yhteisöjä että yleishyödylliseksi nimeämättömiä korkotukilainan saajia. 

Valiokunta toteaa, että valtioneuvosto on myös päättänyt määräaikaisesta asetusmuutoksesta, jolla pitkissä korkotukilainoissa lainansaajan maksettavaksi jäävä omavastuukorko laskee 3,4 %:sta 1,7 %:iinValtioneuvoston asetus vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun valtioneuvoston asetuksen väliaikaisesta muuttamisesta (821/2016). Muutos koskee vuoden 2019 loppuun mennessä hyväksyttäviä korkotukilainoja. Lisäksi budjettineuvotteluissa on päätetty aloittaa säädösvalmistelu pitkien korkotukilainojen lainanlyhennysohjelman muuttamisesta merkittävästi nykyistä etupainotteisemmaksi. 

Valiokunta pitää hallituksen esitystä kokonaisuutena oikeansuuntaisena, kun se kiristää korkotuki- ja aravalainansaajia koskevia rajoituksia ja näin korostaa valtion tukeman asuntotuotannon sosiaalista ja pitkäjänteistä luonnetta. Esitetyillä muutoksilla ei kuitenkaan kokonaisuudessaan ratkaista niitä ongelmia, joita 40-vuotisen korkotuen käytettävyyteen on jo pitkään liittynyt. 

Valiokunta viitaten 10-vuotisen korkotukimallimietinnön yhteydessä hyväksyttyihin lausumiinsaYmVM 9/2016 vp —HE 76/2016 vp hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta uudistaa näkemyksensä, että 40 vuoden korkotukimallin kokonaisvaltaiseen kehittämiseen tähtäävät toimenpiteet tulee käynnistää, jotta mallin ehdot saadaan kannustaviksi, ja että ympäristöministeriön tulee toimittaa valiokunnalle selvitys korkotukimallien toimivuudesta yleensä vuoden 2018 loppuun mennessä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan 10-vuotisen korkotukimallin toteuttamiseen on jo tullut hakemuksia moninkertainen määrä määrärahaan nähden, joten sille on selvästi kysyntää, ja onkin tärkeää tarkastella myös eri mallien muodostamaa kokonaisuutta erityisesti kohtuuhintaisten asuntojen saatavuuden ja yhteiskunnan tuen ohjautumisen näkökulmasta. 

Valiokunta toteaa, että hallituksen esitykseen sisältyvät muutosehdotukset, omavastuukoron laskeminen ja lainanlyhennysohjelmia koskeva säädösvalmistelu toteuttavat osaltaan edellytettyä kehittämistä. Valiokunta odottaa kuitenkin ministeriön jatkavan edelleen mallin kehittämistä ja toimittavan mainitun selvityksen korkotukimallien toimivuudesta. Valiokunta katsoo myös, että pitkällä aikavälillä lienee tarpeen toteuttaa myös valtion lainajärjestelmien  kokonaisvaltainen uudistaminen.