Yleistä
Hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Ympäristövaliokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muutettuna seuraavin huomautuksin.
Vuoden 2019 alussa voimaan tulleen jätelain muutoksenYmVM 4/2018 vp — HE 195/2017 vp mukaan kunta vastaa yhdyskuntajätehuollon osalta asumisessa sekä kunnan hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvästä jätteestä. Kunnalla säilyi myös velvollisuus järjestää kapasiteettinsa rajoissa toissijaisesti muun kuin vastuulleen kuuluvan jätteen jätehuolto (ns. TSV-palvelu), jos jätteen haltija tätä pyytää eikä yksityistä palveluntarjontaa ole saatavilla. Eduskunta hyväksyi mainitun lainmuutoksen yhteydessä ympäristövaliokunnan lausumaehdotuksen mukaisesti lausuman, jolla edellytettiin ympäristöministeriön valmistelevan kiireellisesti jätteiden ja sivuvirtojen sähköistä markkinapaikkaa koskevan hallituksen esityksenEV 42/2018 vp — HE 195/2017 vp. Sen tavoitteena katsottiin erityisesti olevan jätehuoltomarkkinoiden toiminnan tehostaminen auttamalla jätteen haltijaa löytämään tarvitsemansa jätehuoltopalvelu ensisijaisesti vapailta markkinoilta ja viime kädessä kunnan TSV-palveluna.
Hallituksen esityksen pääasiallisena tarkoituksena on perustaa lausuman mukaisesti sähköinen jätteiden ja sivuvirtojen tietoalusta. Jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustan tavoitteena on edistää jätteen haltijoiden ja jätehuoltopalveluja tarjoavien yritysten kohtaamista ja kierrätysmateriaalien kysyntää sekä jätteen hyödyntämispalvelujen kehittymistä. Tavoitteena on myös tehostaa jätehuoltomarkkinoiden toimintaa auttamalla jätteen haltijaa löytämään tarvitsemansa jätehuoltopalvelu ensisijaisesti vapailta markkinoilta ja viime kädessä kunnan toissijaisen jätehuoltovelvollisuuden mukaisena ns. TSV-palveluna. Perustettavan jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustan avulla voidaan osoittaa avoimesti ja läpinäkyvästi, onko kunnan TSV-palvelulle vaihtoehtoja. Tietoalusta on tarpeen, koska yksityisen palvelutarjonnan puutetta on muutoin vaikea osoittaa.
Velvollisuus käyttää jätteiden ja sivuvirtojen tietoalustaa
Hallituksen esityksen mukaan jätteen haltijan tulee pyrkiä löytämään jätteelleen markkinaehtoinen palvelu tekemällä tarjouspyyntö tietoalustaan. Jätehuoltopalveluiden tarjoajat voivat tällöin tarjota palvelujaan vastaamalla tarjouspyyntöön. Jos soveltuvaa tarjousta ei ole saatavilla 14 vuorokauden määräajassa, jätteen haltija voi pyytää kunnalta TSV-palvelua suoraan alustan kautta. Palvelusta voi myös tehdä sopimuksen alustassa. Tavoitteena on, että alustan käyttö on erittäin helppoa ja yksinkertaista. Valiokunta pitää tietoalustan käytön helppoutta kriittisenä kysymyksenä tavoitteiden toteutumisen kannalta ja edellyttää, että se toteutuu käytännössä. Tietoalustan käytön tulee olla yhtä helppoa kuin soitto puhelimella tai tekstiviestin lähetys.
Lakiehdotuksen 33 §:n uuden 2 momentin mukaan velvollisuus etsiä tietoalustan avulla markkinaehtoista palvelua syntyy vuoden 2020 alusta alkaen, kun vuosittain tarvittavan TSV-palvelun arvo ylittää 2 000 euroa, ja vuodesta 2023 alkaen, kun arvo ylittää 1 000 euroa. Menettely ei koske tilanteita, joissa TSV-palvelua tarvitaan ennakoimattomasta kiireestä johtuen.
Kunnan TSV-palveluna annettavat pienjäteasemapalvelut ja kuljetuspalvelut jäävät vuosittaiselta arvoltaan pääosin alle 2 000 euron jäljempänä esitetyin tavoin. Valiokunta korostaa, että tietoalustan käyttövelvollisuudesta rajataan siten pois kaikkein pienimmät jätteen haltijat, joita on lukumääräisesti paljon ja joille tietoalustan käyttö saattaa aiheuttaa kohtuutonta hallinnollista taakkaa ja painetta jätteen epäasianmukaiseen käsittelyyn. Valiokunta ei kuitenkaan kannata rajan alentamista edes siirtymäajalla 1 000 euroon siksi, että tämä saattaa johtaa jätteiden ohjautumiseen epäasianmukaiseen käsittelyyn. Mahdollinen paine liittyy ensisijaisesti tarjouspyyntöä koskevaan 14 vuorokauden vähimmäismääräaikaan eikä tietoalustan käyttöön itsessään. Myös tiedottaminen tietoalustasta ja muuttuvista menettelytavoista olisi pienten jätteen haltijoiden osalta haasteellista.Valiokunta ehdottaa tältä osin lakiehdotuksen muuttamista siten kuin yksityiskohtaisista perusteluista ilmenee.
Hallituksen esityksen yksityiskohtaisten perustelujen mukaan kunnan toissijaisen jätehuoltovelvollisuuden perusteella annettavien jätteenkäsittelypalveluiden osalta alle 2 000 euron asiakkuudet muodostavat keskimäärin 39 % TSV-palvelun asiakkaista, ja niiden osuus kokonaislaskutuksesta on keskimäärin vain 6 %. Pienjäteasemapalveluiden asiakkaista alle 2 000 euron asiakkaita on 40 % asiakkaiden kokonaismäärästä ja 6—8 % palvelun kokonaisliikevaihdosta. Jätteenkuljetuspalveluista alueilla, joissa kunta järjestää jätteenkuljetuksen, noin 90 % kunnan TSV-palveluna antaman kuljetuspalvelun asiakkaista on vuosittaiselta arvoltaan alle 2 000 euroa. Tämä vastaa noin 7 % kunnan toissijaisen jätehuoltovelvollisuuden nojalla antaman palvelun kokonaislaskutuksesta.
Valiokunta pitää käytännön toiminnan kannalta olennaisena ehdotettuun 33 §:n 2 momenttiin sisältyvää poikkeusta tietoalustan käyttövelvollisuudesta silloin, kun TSV-palvelua tarvitaan välittömästi sellaisen ennalta arvaamattoman kiireen vuoksi, jota jätteen haltija ei ole kyennyt kohtuudella ennakoimaan. Esimerkkinä mainitaan onnettomuudet ja jätehuoltotoimintojen kannalta kriittisten koneiden rikkoutuminen. Valiokunta painottaa, että ennalta arvaamattomia kiiretilanteita voivat olla muutkin tilanteet, joissa jäte pitää saada välittömästi asianmukaiseen käsittelyyn. Jätteiden epäasiallisen käsittelyn välttämiseksi on tärkeää, että jätteen haltijaa ei käännytetä jätelaitoksen portilta esimerkiksi mahdollisen jäte-erän arvoa koskevan virhearvion vuoksi. Kaiken kaikkiaan jätelaitoksen portti ei voi olla paikka, jossa aletaan pohtia sitä, onko tilannetta voitu kohtuudella ennakoida. Tämä merkitsee valiokunnan mielestä sitä, että jäte on käytännössä otettava vastaan.
Valiokunta korostaa samanaikaisesti, että jätteen haltijan velvollisuus on kuitenkin seurata euromääräisen rajan ylittymistä, jotta kiirepoikkeus ei vesitä sääntelyn tarkoitusta. Tämä voisi vaikuttaa negatiivisesti tietoalustan kehittymiseen käyttökelpoiseksi välineeksi. Valiokunta toteaa, että lakiehdotuksen mukaan jätteen haltijaan voidaan tarvittaessa kohdentaa valvontatoimenpiteitä tilanteessa, jossa tämä selvästi laiminlyö velvollisuutensa käyttää tietoalustaa. Viranomaisille tietoalusta tarjoaa uuden työkalun, jonka avulla ne voivat seurata ja valvoa TSV-palvelua.
Valiokunta pitää hyvänä, että jätteen haltija voi halutessaan aina käyttää tietoalustaa, vaikka tarvittavan palvelun arvo jää alle 2 000 euron kynnysarvon. Valiokunta toteaa, että tietoalustan käyttövelvoitteen ulkopuolelle jäävien arvoltaan vähäisten jätteiden osalta jätteen haltija voi osoittaa TSV-palvelua koskevan palvelupyynnön suoraan kunnan jätelaitokselle kuten nykyisin. Valiokunta pitää tärkeänä tavoitteena sitä, että tietoalustasta kehittyy vähitellen niin toimiva ja helppokäyttöinen väline, että mikroyrittäjät ja muut pienet jätteen haltijat omaehtoisesti haluavat käyttää sitä, ja laajemmat tavoitteet esityksen taustalla toteutuvat näin vapaaehtoisuuden kautta. Kunnan jätelaitoksen tulisi toimittaa tietoalustaan vuosittain tiedot myös tällaisesta TSV-palvelusta, mikä lisäisi toiminnan läpinäkyvyyttä ja mahdollistaisi TSV-palvelun entistä sujuvamman seurannan ja valvonnan näissäkin tapauksissa. Tämän kehityksen seuraaminen on tärkeää.
Vähimmäismääräaika
Valiokunta pitää myös tietoalustassa julkaistavaa tarjouspyyntöä koskevaa 14 vuorokauden vähimmäismääräaikaa hyvänä kompromissina kahdensuuntaisten tavoitteiden toteuttamiseksi. Toisaalta tavoitteena on varmistaa myös pk-yrityksille riittävä mahdollisuus reagoida tarjouspyyntöihin ja toisaalta TSV-palvelun saaminen kohtuullisessa ajassa. Käytännössä jätteen haltijat jätehuoltoa suunnitellessaan yleensä tunnistavat tarvitsemansa jätehuoltopalvelut ennakoivasti, joten tarjouspyyntö on usein mahdollista julkaista jo hyvissä ajoin ennen palvelutarpeen syntymistä, eikä määräajasta siten pitäisi aiheutua käytännön ongelmia. Myös talousvaliokunta on korostanut tätä ja sitä, että määräaika edistää sellaisten pienten toimijoiden asemaa, joilla ei ole resursseja tietoalustan päivittäiseen seuraamiseen.
Sähköisen tietoalustan kehittäminen
Tietoalustalla voi myös vapaasti ilmoittaa eri jätteistä, sivuvirroista ja näihin liittyvistä palveluista. Sen kautta voi tulevaisuudessa helposti tarkastella ilmoitettuja materiaalivirtoja alueittain ja materiaalityypeittäin. Siten tietoalusta myös edistää materiaalien hyötykäyttöä ja kiertotaloutta sekä teollisten symbioosien käytännön toteuttamista. Tarkoituksena on, että tietoalustaa voitaisiin kehittää ja laajentaa seuraavissa vaiheissa. Tietoalusta on tarkoitus ottaa valtakunnallisesti käyttöön huhtikuussa 2019, mikä mahdollistaa sen testaamisen ja mahdollisten ongelmien korjaamisen ennen kuin käytöstä tulee pakollista vuoden 2020 alussa. Tietoalustaa ylläpitää valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva Oy.
Talousvaliokunta on lausunnossaan pitänyt tietoalustaa erityisen hyödyllisenä 15 §:ssä tarkoitetun markkinapuutteen arvioinnin tekemisessä. Talousvaliokunta toteaa kuitenkin myös, että ehdotettuun sääntelyyn sisältyy määritelmiä ja rajanvetoja, joiden vaikutuksia on vaikea ennakolta arvioida, vaikka ne ovat oikeansuuntaisia. Talousvaliokunta katsoo, että muutostoimiin tulee ryhtyä, jos ne osoittautuvat epätarkoituksenmukaisiksi tai markkinahäiriöitä aiheuttaviksi.
Valiokunta toteaa, että Suomessa on jo käytössä ja kehitteillä vapaaehtoisia esimerkiksi maa-ainesjätteiden tai rakentamisen jätteille tarkoitettuja sähköisiä alustoja ja järjestelmiä, joiden tavoitteena on edistää näiden materiaalien kauppaa. Joidenkin alustojen perustamista on myös tuettu julkisin varoin, ja ne ovat voineet olla myös maksullisia. Osa alustoista on kuitenkin jäänyt lyhytikäisiksi alustan vähäisen käytön vuoksi. Valiokunta korostaa, että nämä kokemukset tulisi ottaa huomioon ja erityisesti panostaa perustettavan tietoalustan käytön helppouteen ja houkuttelevuuteen, jotta se käytännössä toimisi ja toteuttaisi asetetut tavoitteet. Jätehuoltopalveluiden saatavuuden kehittämiseksi tulisi siis eri tavoin kannustaa yksityisiä jätehuoltoyrityksiä hakeutumaan tietoalustaan ja tarjoamaan siellä palveluitaan. Valiokunta korostaa lopuksi, että kierrätysasteen nostaminen nykyisestä edellyttää jatkossa myös aivan uusia avauksia.