Viimeksi julkaistu 22.6.2022 18.12

Valiokunnan mietintö HaVM 15/2022 vp HE 68/2022 vp Hallintovaliokunta Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi

JOHDANTO

Vireilletulo

Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvän rahoituslainsäädännön muuttamiseksi (HE 68/2022 vp): Asia on saapunut hallintovaliokuntaan mietinnön antamista varten. Asia on lisäksi lähetetty sosiaali- ja terveysvaliokuntaan lausunnon antamista varten. 

Lausunto

Asiasta on annettu seuraava lausunto: 

  • sosiaali- ja terveysvaliokunta 
    StVL 8/2022 vp

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut: 

  • hallitusneuvos Eeva Mäenpää 
    valtiovarainministeriö
  • finanssineuvos Markku Nissinen 
    valtiovarainministeriö
  • finanssiasiantuntija Unna Heimberg 
    valtiovarainministeriö
  • neuvotteleva virkamies Antti Väisänen 
    valtiovarainministeriö
  • erityisasiantuntija Jaana Määttälä 
    sisäministeriö
  • erityisasiantuntija Jussi Lind 
    sosiaali- ja terveysministeriö
  • kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen 
    Suomen Kuntaliitto
  • apulaispormestari Daniel Sazonov 
    Helsingin kaupunki
  • talousjohtaja Jukka Männikkö 
    Tampereen kaupunki
  • kaupunginjohtaja Mikko Löfbacka 
    Ulvilan kaupunki
  • talousjohtaja Mikko Airaksinen 
    Ulvilan kaupunki
  • muutosjohtaja Tanja Penninkangas 
    Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
  • talousvalmistelujohtaja Ville Rajahalme 
    Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue

Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 

  • opetus- ja kulttuuriministeriö
  • Etelä-Savon pelastuslaitos
  • Itä-Uudenmaan pelastuslaitos
  • Keski-Uudenmaan pelastuslaitos
  • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
  • Espoon kaupunki
  • Kemijärven kaupunki
  • Oulun kaupunki
  • Raaseporin kaupunki
  • Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri
  • Etelä-Karjalan hyvinvointialue
  • Etelä-Savon hyvinvointialue
  • Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
  • Keski-Suomen hyvinvointialue
  • Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
  • Lapin hyvinvointialue
  • Pirkanmaan hyvinvointialue
  • Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
  • Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
  • Pohjois-Savon hyvinvointialue
  • Päijät-Hämeen hyvinvointialue
  • Satakunnan hyvinvointialue

Valiokunta on saanut ilmoituksen, ei lausuttavaa: 

  • Kainuun hyvinvointialue

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annettua lakia, kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettua lakia, sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annettua lakia, verotusmenettelystä annettua lakia, tuloverolakia ja valtiokonttorista annettua lakia. Esitykseen sisältyvät lainsäädännössä edellytetyt rahoitukseen vuodesta 2023 lukien tehtävät tarkistukset sekä eräitä muita sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen toimeenpanon yhteydessä tarpeellisiksi osoittautuneita lainsäädäntömuutoksia.  

Hyvinvointialueiden rahoituksesta annetussa laissa tarkistettaisiin hyvinvointialueiden vuosittaista palvelutarpeen kasvun arviota vuosille 2023–2026 perustuen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimukseen. Lisäksi ehdotetaan, että indeksikorotus otettaisiin vuosittain huomioon myös palvelutarpeen arvioidun kasvun ja toteutuneiden kustannusten jälkikäteisen tarkistamisen osalta ja että jälkikäteisen tarkistuksen laskentatavasta säädettäisiin laissa. 

Hyvinvointialuekohtaisen rahoituksen määräytymistä koskevissa säännöksissä terveydenhuollon, vanhustenhuollon ja sosiaalihuollon tehtäväkohtaiset painotukset tarkistettaisiin vuoden 2022 kustannustietojen pohjalta. Terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon tarvetekijät ja niiden painokertoimet tarkistettaisiin uusimpien Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimukseen perustuvien tietojen pohjalta. Määriteltäessä hyvinvointialuekohtaisia palvelutarvekertoimia tarvetekijät otettaisiin vuosille 2023 ja 2024 huomioon kahden vuoden tietojen perusteella laskettujen palvelutarvekertoimien keskiarvon mukaan, jotta koronavuosien 2020 ja 2021 poikkeukselliset olosuhteet eivät liiaksi vaikuttaisi hyvinvointialueiden rahoitukseen. 

Lisäksi hyvinvointialuekohtainen rahoitus ehdotetaan tarkistettavaksi kuntien vuoden 2022 tilinpäätöstietojen perusteella ja mahdollinen erotus vuonna 2023 maksettuun rahoitukseen nähden korvattavaksi hyvinvointialueille vuonna 2024.  

Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain voimaantulosäännöksissä säädettäisiin perushinnoista vuoden 2022 tasolla sekä täsmennettäisiin säännöksiä siitä, miten kunnilta hyvinvointialueille siirrettävät kustannukset tarkistetaan vuoden 2022 tilinpäätöstietojen perusteella. Lisäksi säädettäisiin kustannustenjaon tarkistuksen laskentatavasta ja tehtäisiin eräitä teknisluonteisia muutoksia, jotka johtuvat voimassa olevaan lakiin tehdyistä muutoksista. 

Sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetussa laissa säädettäisiin kuntien vuoden 2023 tuloveroprosentin leikkausprosentiksi 12,64. Lisäksi verotusmenettelystä annettuun lakiin ja tuloverolakiin tehtäisiin muutokset kunnan tuloveroprosentin alentamista koskevien laskelmien päivityksen johdosta. 

Valtiokonttorista annetussa laissa säädettäisiin hyvinvointialueiden taloustietojen raportointiin ja taloustietovarannon ylläpitämiseen liittyvistä Valtiokonttorin tehtävistä.  

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2023. Lait voimaanpanolain ja verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta on kuitenkin tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. 

VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT

Yleistä

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi hyvinvointialueiden perustamiseen ja sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvää rahoituslainsäädäntöä. Ehdotetuista muutoksista suuri osa on ollut tiedossa jo varsinaisen lainsäädäntöuudistuksen hyväksymisestä kesäkuusta 2021 alkaen. Tällaisia ovat muun muassa kuntien veroprosentin leikkauksesta säätäminen ja siirtolaskennassa käytettävien kuntien kustannustietojen päivittyminen. Lisäksi osa kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettuun lakiin (kuntien valtionosuuslaki) kohdistuvista muutoksista on muulla tapaa teknisluonteisia, kuten esimerkiksi kustannustenjaon tarkistuksen laskentatavan täsmentäminen. Suurimmat muutokset liittyvät hyvinvointialueiden rahoitukseen. Näitä ovat muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen päivitys ja siihen liittyvät muutokset tarvekertoimen sisällössä ja painotuksissa. 

Uudistuksen toimeenpanon kannalta on olennaisen tärkeää, että kunnissa ja hyvinvointialueilla saadaan mahdollisimman nopeasti tieto rahoituksen perusteista ja muun muassa vuoden 2023 veroprosentin leikkausprosentista. Esityksen perustelujen mukaan osa ehdotetuista laeista on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2023 alusta, mutta sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (voimaanpanolaki) ja verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta ehdotettujen lakien on tarkoitus voimaan mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään 1.10.2022. 

Esitystä valmisteltaessa on jouduttu odottamaan laskelmissa tarvittavien tilasto- ja tutkimustietojen valmistumista. Hallintovaliokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että esitysluonnoksen lausuntokierrokselle varattu aika on ollut kohtuuttoman lyhyt, tosiasiallisesti neljä täyttä työpäivää. Lisäksi osa esitykseen vaikuttaneista ja siinä viitatuista tutkimusaineistoista on julkaistu vasta lausuntoajan päättymisen jälkeen. Kuntasektorin ja jatkossa myös hyvinvointialueiden lausunnoille on kuitenkin perusteltua varata vähintään kuuden viikon lausuntoaika, jotta myös luottamustoimielimillä on niin halutessaan mahdollisuus esittää näkemyksensä. Valiokunta toteaa lisäksi, että myös esityksen eduskuntakäsittelylle varattu aika on ollut hyvin lyhyt. 

Hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella hallintovaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä tästä mietinnöstä ilmenevin huomautuksin ja teknisluonteisin tarkistuksin. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus

Palvelutarpeen kasvun päivittäminen

Esityksessä ehdotetaan tarkistettavaksi vuosittaista palvelutarpeen kasvun arviota vuosille 2023-2026. Arvio perustuu laissa edellytetyllä tavalla THL:n tutkimukseen. Palvelutarpeen muutoksen arvioinnin perusteena käytetään THL:n kehittämää sosiaalimenojen analyysimallia (SOME-malli).  

Sosiaali- ja terveysvaliokunta (StVL 8/2022 vp) on lausunnossaan pitänyt ehdotettua palvelutarpeen kasvuarvion päivittämistä uusimman tutkimuksen perusteella kannatettavana. Hyvinvointialueiden rahoitusmallin tarkoituksena on turvata riittävä rahoitus palvelujen toteuttamiseksi, mutta kannustaa alueita samalla tehostamaan toimintaansa. Tulevaan väestön ikääntymisen aiheuttamaan kustannusten kasvuun tulee varautua realistisesti mahdollisimman ajantasaisen tiedon avulla. Samalla palvelujen toteutusta tulee kuitenkin kehittää aiempaa kustannusvaikuttavammaksi. Sosiaali- ja terveysvaliokunta katsoo, että valtioneuvoston tulee seurata ja arvioida, kuinka lainsäädäntöön perustuva palvelutarpeen kasvuarvio vastaa reaalista palvelutarpeen kasvua ja sen alueittaista kohdentumista sekä tarvittaessa muuttaa sääntelyä tai sen pohjalla olevaa laskentamallia. 

Hallintovaliokunta toteaa lisäksi, että rahoitus kohdennetaan alueittain tarve- ja olosuhdetekijöitä vastaavasti huomioiden kuitenkin samalla myös alueelliset muutokset asukasmäärässä. Näin ollen aluekohtaiset erot väestön ikääntymisen aiheuttamassa palvelutarpeen muutoksessa näkyvät rahoituksessa tulevina vuosina. Vuosittainen rahoituksen kasvu tuleekin vaihtelemaan alueittain melko paljon. Rahoituksen taso tarkastetaan jälkikäteen kahden vuoden viiveellä vastaamaan toteutuneita kustannuksia. Näin turvataan, ettei rahoitus erkane todellisista kustannuksista. Tarkastus tehdään koko maan tasolla, mikä turvaa selvityksen mukaan mallin kannustavuutta. 

Rahoituksen tarve- ja olosuhdetekijät

Hyväksyessään hyvinvointialueuudistusta koskevan lainsäädännön eduskunta on edellyttänyt (EV 111/2021 vp), että THL:n tarvekertoimia tarkennetaan jatkotyössä ottaen huomioon todelliset kustannustekijät, kuten sosiaalihuollon kustannukset ja alueelliset kustannustekijät. Hallintovaliokunta (HaVL 12/2021 vp) on uudistuksesta antamassaan lausunnossa kiinnittänyt huomiota muun ohella määräytymistekijöiden ja palvelutarpeen arvioinnissa hyödynnettävän tietopohjan kattavuuteen, ajantasaisuuteen ja luotettavuuteen. 

Esityksessä ehdotetaan päivitettäväksi uusimman tutkimustiedon perusteella hyvinvointialueiden palvelutarvekertoimia määrittäviä tarvetekijöitä ja niiden painokertoimia. Tarvetekijöiden määrää ehdotetaan huomattavasti laajennettavaksi niin terveydenhuollon, vanhustenhuollon kuin sosiaalihuollonkin osalta. Esityksessä ehdotetut muutokset sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen osuuksiin, painoihin ja tarvetekijöihin vaikuttavat osaltaan hyvinvointialuekohtaisen rahoituksen jakautumiseen. 

Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää hyvinvointialueiden järjestämisvastuun näkökulmasta perusteltuna, että tarvetekijät päivitetään uusimman tiedon avulla. Tällöin hyvinvointialuekohtaista rahoitusta kohdennetaan valiokunnan näkemyksen mukaan paremmin vastaamaan alueen palvelutarpeita ja olosuhteita, jolloin turvataan oikeudenmukaisemmin palvelujen järjestämisen edellytyksiä. 

Hallintovaliokunta toteaa mallissa tapahtuneen kehitystä, mutta esitys ei kuitenkaan sisällä ehdotuksia rahoituksen uusiksi määräytymistekijöiksi. Esityksen perusteluista ilmenee, että alueellisia olosuhdetekijöitä on arvioitu VATT:n palkkaeroja ja THL:n sote-rahoitusta koskevien tutkimusten perusteella. Uusien kriteerien kehittäminen vaatii selvityksen mukaan kuitenkin vielä analyysia ja jatkotyötä. 

Hallintovaliokunta toteaa, että rahoituksen määräytymistekijöiden painotus perustuu kokonaisharkintaan. Rahoituksen asukasperusteisella osuudella kompensoidaan tarveperusteiseen malliin liittyviä puutteita kuten sellaisia kustannuksia aiheuttavia tekijöitä, joita ei ole vielä tutkimusten ja saatavilla olevien tilasto- ja muiden tietojen perusteella saatu sisällytetyksi rahoituksen määräytymistekijöihin. Tällaisia ovat esimerkiksi alueelliset kustannuserot, kaupungistumiseen liittyvät tekijät ja asunnottomuus. Asukasperusteisella rahoituksella turvataan myös palveluiden järjestämisen edellytysten jatkuvuutta ja kestävää siirtymää uuteen rahoitusjärjestelmään. On myös hyvä huomioida, että aluekohtainen palvelutarve lasketaan vuosittain uusimpien tilastotietojen perusteella. Näin ollen aluekohtaiset muutokset palvelutarpeessa tulevat näkymään myös alueen rahoituksessa. Asukasmäärän muutos ei siten yksinään ratkaise rahoitusta. 

Hallintovaliokunta korostaa, että rahoitusmallin kehittäminen ja taustalla olevan tarvemallin tutkimustyö on jatkuvaluonteista kehitystyötä. Rahoituslain 14 §:n mukaiset tarvetekijät ja niiden painoarvot päivitetään vähintään neljän vuoden välein. Hallintovaliokunta pitää sosiaali- ja terveysvaliokunnan tavoin tärkeänä, että rahoitusmalliin tehtävät muutokset ovat hyvinvointialueiden tiedossa hyvissä ajoin etukäteen ja että mahdolliset muutokset tehdään harkitusti ja huolellisten vaikutusarviointien perusteella. 

Esitykseen sisältyy myös koronavuosia koskeva siirtymäsäännös. Sen mukaan määriteltäessä hyvinvointialuekohtaisia palvelutarvekertoimia tarvetekijät otetaan vuosille 2023 ja 2024 huomioon kahden vuoden tietojen perusteella laskettujen palvelutarvekertoimien keskiarvon mukaan. Vuodelle 2023 otetaan huomioon tiedot vuosilta 2019 ja 2020 sekä vuodelle 2024 vuosilta 2019 ja 2021. Valiokunta pitää ehdotusta perusteltuna. Siirtymäsäännöksen tarkoituksena on vähentää poikkeuksellisimpien koronavuosien vaikutusta rahoitukseen. 

Indeksikorotuksen laskentatapa

Esityksen mukaan sekä palvelutarpeen kasvu että kustannustason tarkistus korotetaan indeksillä vastaamaan tulevan vuoden hintatasoa. Laskentatavan täsmentämisellä pyritään parantamaan rahoitusjärjestelmän reaktiokykyä hintatasossa tapahtuviin muutoksiin. 

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on pitänyt indeksikorotusta koskevia muutoksia kannatettavina. Valiokunnan mukaan ehdotus parantaa rahoitusjärjestelmän kykyä reagoida hintamuutoksiin esimerkiksi nopean inflaation aikana. Koska hyvinvointialueet saavat rahoituksensa pääosin valtiolta, on tärkeää, että rahoitusjärjestelmän ajantasaisuuteen ja laskentatavan tarkkuuteen kiinnitetään erityistä huomioita. Kustannustason tarkistuksen kirjaaminen lakiin sekä laskentatavan avaaminen on valiokunnan näkemyksen mukaan perusteltua myös rahoitusjärjestelmän läpinäkyvyyden kannalta. Valiokunta on katsonut, että etenkin, kun hyvinvointialueindeksin sisältämä ansiotasoindeksi perustuu yleiseen ansiotasoon, se ei välttämättä huomioi sosiaali- ja terveydenhuollon ansiokehitystä realistisella tavalla. 

Hallintovaliokunta toteaa, että hyvinvointialueen hintaindeksi muodostuu yleisestä ansiotasoindeksistä, kuluttajahintaindeksistä ja hyvinvointialuetyönantajan sosiaaliturvamaksujen muutoksesta. Ansiotasoindeksin painokerroin on 0,60, kuluttajahintaindeksin painokerroin 0,30 ja hyvinvointialuetyönantajan sosiaaliturvamaksujen muutoksen painokerroin 0,10. 

Hallintovaliokunnan saamassa selvityksessä pidetään rahoitusmallin kannustavuuden näkökulmasta tärkeänä, että indeksin muodostuksessa käytetään yleistä ansiotasoindeksiä ja kuluttajahintaindeksiä. Selvityksen mukaan rahoituslain valmisteluvaiheessa on hyvinvointialueindeksin osuvuus suhteessa toteutuneisiin sote-kustannuksiin arvioitu varsin hyväksi. Rahoituksen taso tarkistetaan jälkikäteen toteutuneita kustannuksia vastaavaksi. Viimeistään tässä yhteydessä nähdään eri komponenttien vaikutus todellisiin kustannuksiin. Hallintovaliokunta pitää sosiaali- ja terveysvaliokunnan tavoin tärkeänä, että valtioneuvosto seuraa ja arvioi, kuinka hyvinvointialueindeksi vastaa kustannustason muutokseen. 

Yliopistosairaalalisä

Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että tutkimuksen mukaan yliopistosairaala-alueilla on korkeammat kustannukset kuin muilla alueilla. Hyvinvointialueiden rahoituksesta annetussa laissa (rahoituslaki) ei ole tällä hetkellä erillistä määräytymistekijää, joka kohdentaisi rahoituksen tältä osin yliopistosairaala-alueille. Hyvinvointialueiden rahoituksen muutosta kohti laskennallista rahoitusta porrastetaan niin, että vuonna 2023 (yliopistosairaalaa ylläpitävien) hyvinvointialueiden rahoitus perustuu kuitenkin käytännössä siirtymätasauksen vuoksi vielä alueen kunnilta siirtyviin kustannuksiin. Näin ollen myös yliopistosairaalaa ylläpitävien alueiden ylimääräiset kustannukset sisältyvät yleiskatteelliseen rahoitukseen aloitusvuonna 2023. Laskennallisen rahoituksen määräytymistekijät alkavat käytännössä vaikuttaa aluekohtaiseen rahoitukseen porrastetusti vuodesta 2024 lukien. 

Esityksen perustelujen mukaan valmistelun yhteydessä on arvioitu yliopistosairaaloiden kustannusten huomioon ottamisen toteuttamisvaihtoehtoja. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan yliopistosairaalalisää ei esitetä tässä esityksessä lausuntokierrokselta saadun lausuntopalautteen vuoksi ja erityisesti siksi, että lisän perusteena olevaa THL:n tutkimusta ei ole vielä julkaistu arvioitavaksi lausuntokierrokselle. Saadun selvityksen mukaan yliopistosairaalalisän valmistelua jatketaan ja tarkoituksena on antaa sitä koskeva esitys eduskunnalle syysistuntokaudella 2022, jolloin uusi rahoituksen määräytymistekijä voitaisiin huomioon aikaisintaan vuodesta 2024. Hallintovaliokunta kiirehtii esityksen valmistelua. Valiokunta katsoo, että yliopistollisia sairaaloita ylläpitävien hyvinvointialueiden rahoitus tulisi toteuttaa siten, ettei se vaaranna palveluiden riittävää rahoitusta muilla hyvinvointialueilla. 

Pelastustoimen rahoitus

Pelastustoimen rahoituksen riittävyyteen liittyviä näkökohtia

Hallintovaliokunta on hyvinvointialueuudistuksesta antamassaan lausunnossa kiinnittänyt huomiota pelastustoimen rahoitusvajeeseen ja pitänyt välttämättömänä, että uudistuksessa huolehditaan pelastustoimen riittävästä rahoituksesta (HaVL 12/2021 vpHE 241/2020 vp). Kevään 2022 julkisen talouden suunnitelman yhteydessä asiaan liittyen ei ole tehty päätöksiä. Hallintovaliokunta katsoo, että asiaan tulee ottaa kantaa viimeistään talousarviovalmistelun yhteydessä (myös HaVL 16/2022 vp). 

Lähtökohtaisesti ja rahoitusperiaatteen mukaisesti hyvinvointialueiden rahoituksen tulisi riittää sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämiseen. Valiokunnan saamissa asiantuntijalausunnoissa on kuitenkin edelleen kiinnitetty huomiota siihen, että pelastustoimen rahoitus on yleisellä tasolla riittämätön. Rahoituslaki ei myöskään huomioi muuttuneen turvallisuustilanteen vuoksi kriisivalmiuden nostamisesta aiheutuvia kustannuksia. Lisäksi ICT-järjestelmähankkeita joudutaan rahoittamaan palvelutuotannon rahoituksesta. 

Sisäministeriön valtakunnallisen selvityksen mukaan pelastustoimen nykyisessä kunnallisessa järjestelmässä on tunnistettu olevan rahoitusvajetta. Tämä tulee ottaa huomioon yhteensovitettaessa hyvinvointialueuudistuksen tavoitteita, hyvinvointialueen talousarviota ja investointeja. Hyvinvointialue arvioi riskit ja tekee palvelutasopäätöksen aluehallintovirastoa kuultuaan. Hyvinvointialueen pelastustoimea koskevaa rahoitusvajetta voidaan selvityksen mukaan arvioida vasta hyvinvointialueiden käynnistymisen jälkeen. 

Valiokunta toteaa, että vaikka pelastustoimen rahoitus on laskennallista, rahoitusta tarkastellaan hyvinvointialuekohtaisena kokonaisuutena. Kukin hyvinvointialue päättää omalta osaltaan yleiskatteellisen rahoituksen kohdentamisesta eri tehtäviin sekä investoinneista. 

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan sisäministeriössä toteutetaan kuluvana vuonna sisäisen turvallisuuden selonteossa todetun mukaisesti väestönsuojelujärjestelmää ja väestönsuojia koskeva selvitystyö, mikä voi tuoda esille jatkorahoitustarpeita pelastustoimen kriisivalmiuden osalta. Selvitys voi tuoda esille rahoitustarpeita hyvinvointialueiden lisäksi myös kunnille. 

Valiokunta nostaa tässä yhteydessä esiin myös sopimuspalokuntajärjestelmän pelastustoimen palvelujärjestelmän kokonaisuudessa. Sopimuspalokuntien merkitys pelastustoiminnan palvelujen tuottajana tai tukena korostuu erityisesti harvaan asutuilla alueilla. Valiokunta painottaa, että sopimuspalokuntien pitkän aikavälin toimintaedellytykset tulee turvata erilaisin toimenpitein. 

Pelastustoimen rahoituskriteerit

Pelastustoimen nykytason kustannuksia vastaavaa rahoitusta määritetään hyvinvointialueille kolmen rahoituskriteerin kautta. Suurin osa laskennallisesta rahoituksesta määräytyy asukasmäärä -kriteerillä (65 %). Riskitekijät -kriteerillä määräytyy 30 prosenttia rahoituksesta. Viisi prosenttia määräytyy asukastiheyden mukaan. 

Valiokunnan saamissa asiantuntijalausunnoissa erityisesti riskiluokkatarkastelun sekä riskien määrittelyn perusteiden nähdään vaativan päivittämistä ja jatkokehitystä. Esimerkiksi Helsingissä sijaitsee yli viidesosa kaikista Suomen riskiluokaltaan korkeamman riskin alueista. Pelastustoimen rahoitusta määrittävä riskikerroin on Helsingille kuitenkin arvoltaan Suomen pienin. Rahoitusmekanismin ei myöskään katsota huomioivan riittävällä tavalla esimerkiksi ydinvoimalaitoksen ja öljynjalostamon kaltaisten valtakunnallisesti tärkeiden kohteiden muodostamaa erityisen merkittävää varautumis- ja resursointitarvetta hyvinvointialueelle. 

Eräissä lausunnoissa myös katsotaan, ettei rahoitusmekanismi huomioi riittävästi esimerkiksi merelliseen öljyntorjuntaan liittyviä rahoitustarpeita. Öljyntorjunnan huomioimista riskimekanismissa pidetään tärkeänä, koska öljyntorjunnan rahoitus on siirtymässä käytännössä kokonaan hyvinvointialueiden vastuulle, öljysuojarahastosta saatavien investointi- ja toiminta-avustusten päättyessä. Öljysuojarahaston tuen päättymisen on arvioitu aiheuttavan merkittävän riskin öljyntorjunnan varautumistason ja suorituskyvyn laskulle, niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti. Valiokunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin merellisen öljyntorjunnan rahoituksen turvaamiseksi (Valiokunnan lausumaehdotus 1)

Hallintovaliokunta pitää tarpeellisena, että valtion rahoitusmallin toimivuutta ja vaikutuksia seurataan toiminnan käynnistyttyä. Rahoitusmallin kehittäminen ja taustalla olevan tarvemallin ja kustannustekijöiden tutkimustyö on jatkuvaluonteista kehitystyötä myös pelastustoimen osalta. Valiokunnan käsityksen mukaan rahoituksen määräytymistekijöitä ja niiden painokertoimia on tarkoitus kehittää sisäministeriössä yhteistyössä pelastuslaitosten kanssa. Valiokunta toteaa, että määräytymistekijöiden ja niiden painokerrointen tulee ottaa eri alueiden erityispiirteet huomioon, jotta hyvinvointialueen pelastustoimen kustannukset kyetään mahdollisimman luotettavasti määrittelemään. Valiokunta katsoo, että selvitystyö tulee käynnistää viipymättä. 

Hyvinvointialueiden rahoituksen riittävyys

Hallintovaliokunnan saamissa sekä hyvinvointialueiden että kuntien lausunnoissa on kannettu huolta rahoituksen riittävyydestä. Lausunnoissa muun muassa katsotaan, että rahoitusesityksessä ei huomioida esimerkiksi siirtymävaiheen palkkaharmonisoinnin kustannuksia, kevään 2022 palkkaratkaisusta syntyvää kustannusvaikutusta, nykyisen lähes kuuden prosentin inflaation vaikutusta taikka koronasta aiheutunutta hoitovelan sekä muun piilevän hoitovelan hoitamista. Lisäksi kustannuksia kasvattaa hyvinvointialueiden käyttämistä tiloista asetuksessa säädetty vuokrien kuuden prosentin tuottovaatimus ja vuokrien alueellinen yhtenäistäminen. Muutoskustannusten, ml. ICT-kustannukset, osalta on esitetty, että niihin tulisi varautua erillisellä ja tarveharkintaan perustuvalla rahoituksella myös vuosina 2023—2025. Huomiota on kiinnitetty myös vuodenvaihteen 2022—2023 maksuvalmiuteen. Pelastustoimen osalta on kannettu huolta yleiskatteellisen rahoituksen oikeasta kohdentumisesta pelastustoimeen. Hallintovaliokunta on lisäksi erikseen kysynyt kaikilta hyvinvointialueilta arviota alueen rahoitusvajeesta vuonna 2023. Annetuissa vastauksissa arviot ovat vaihdelleet 5,4 miljoonan euron ja noin 85 miljoonan euron välillä, mutta vastaukset eivät ole keskenään täysin yhteismitallisia. 

Valiokunnan valtiovarainministeriöstä saaman selvityksen mukaan hyvinvointialueiden vuosittaisessa rahoituksen muutoksessa otetaan huomioon kustannustason nousu, palvelutarpeen arvioitu kasvu sekä mahdollisten uusien tehtävien kustannusvaikutukset, jotka rahoitetaan täysimääräisesti valtion rahoituksena. Vuonna 2023 rahoituksen arvioidaan kasvavan noin 1,1 miljardia euroa vuoden 2022 tasoon verrattuna. Lähtökohtaisesti hyvinvointialueiden rahoituksen tulisi riittää sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämiseen. Hyvinvointialueiden aloittava rahoitus perustuu kunnista hyvinvointialueille siirtyvään kustannukseen, joten perusrahoitus ei poikkea siitä, millä palvelut nykyään hoidetaan koko maan tasolla. Jos tehtävien järjestäminen vaarantuu rahoituksen riittävyyden perusteella, hyvinvointialueilla on mahdollisuus saada tietyin edellytyksin lisärahoitusta (rahoituslain 11 §). 

Uudistuksen voimaantulovuonna hyvinvointialueiden rahoitus perustuu osittain arviotietoon. Siirtyvät kustannukset lasketaan vuoden 2021 tilinpäätöstietojen ja vuoden 2022 talousarviotietojen perusteella. Vuoden 2023 aikana saadaan lopulliset tilinpäätöstiedot myös vuodelta 2022, jolloin rahoitus päivitetään uusien tietojen mukaiseksi. Muuttunut rahoitus otetaan huomioon vuodesta 2024 lähtien. Samalla oikaistaan jälkikäteen myös vuoden 2023 rahoitus hyvinvointialueittain siten, että rahoitusta pienennetään tai lisätään sen perusteella, miten rahoitus poikkeaa alkuperäisestä osittain arviotietoon perustuvasta rahoituksesta. Rahoituksen muutos maksetaan aluekohtaisena kertakorvauksena vuonna 2024. Tällä pyritään varmistamaan, että vuoden 2023 rahoituksen taso hyvinvointialueella vastaa toteutuneita siirtyviä kustannuksia. 

Esityksen yhteydessä on tuotu esille toive kertakorvauksen maksamisesta jo vuoden 2023 aikana. Selvityksen mukaan kertakorvauksen on kuitenkin tarkoitus olla kunta-valtio-hyvinvointialue -suhteessa kustannusneutraali. Mahdollista kustannusten kasvua vastaava vähennys kuntien valtionosuuksiin tehtäisiin vasta vuosina 2024 ja 2025. Järjestely edellyttäisi siten valtion maksuosuuden kasvattamista jo vuonna 2023, mihin ei ole varauduttu julkisen talouden suunnitelmassa. Aikaistamista ei pidetä perusteltua myöskään sen vuoksi, että mahdollinen rahoituksen vähentäminen kunnilta, tai tarkistuksen lopputuloksesta riippuen hyvinvointialueilta, kesken vuoden olisi ongelmallista. 

Hyvinvointialueiden maksuvalmiutta vuosien 2022—2023 vaihteessa on pyritty turvaamaan rahoituslain siirtymäsäännöksellä (37 §), jonka mukaan poiketen rahoituksen säännönmukaisesta maksatuksesta, vuoden 2023 rahoituksesta tammikuun maksuerästä puolet maksetaan hyvinvointialueelle vuoden 2022 joulukuun 1 päivänä. Hallintovaliokunnalle esitetyn tämänhetkisen tiedon mukaan joulukuussa maksettava määrä on suuruudeltaan noin 1,9 miljardia. 

Hallintovaliokunta yhtyy sosiaali- ja terveysvaliokunnan näkemykseen siitä, että hyvinvointialueiden rahoituksen riittävyyteen liittyy sekä uudistuksesta johtuvia että kansallisesta ja maailman tilanteesta johtuvia epävarmuuksia. Hallintovaliokunta katsoo, että valtioneuvoston on huolella seurattava hyvinvointialueiden rahoituksen riittävyyttä ja tarvittaessa annettava esitys sääntelyn muuttamiseksi, jos lisärahoitusmekanismista huolimatta perustuslailla turvattujen palvelujen toteutus vaarantuu. Valiokunta edellyttää, että hallitus huolehtii siitä, että sosiaali- ja terveyshuollon ja pelastustoimen uudistuksen tavoitteiden toteutumista seurataan pitkäjänteisesti ja havannoista raportoidaan säännöllisesti (Valiokunnan lausumaehdotus 2)

Kuntien rahoitus

Siirtolaskelmat ja veroprosentin leikkaus

Kunnista hyvinvointialueille siirtyvää rahoitusta koskevat laskelmat tarkistetaan vuonna 2023 kuntien vuoden 2022 tilinpäätösten valmistuttua, jolloin tiedossa ovat lopulliset siirtyvät kustannukset ja siirtyvä rahoitus. Tällöin määritetään rahoitus vuodesta 2024 eteenpäin. Samassa yhteydessä tarkistetaan myös rahoitusmalliin sisältyvät tasauselementit, sotemuutosrajoitin ja järjestelmämuutoksen tasaus. 

Kaupunkien lausunnoissa on muun muassa kiinnitetty huomiota siihen, ettei rajoittimiin ja tasauksiin tehdä indeksikorotusta. Siirtymätasauksen indeksitarkistus olisi välttämättömänä. Hallintovaliokunta toteaa, että uudistuksen rahoitusratkaisu toteutetaan kokonaisuudessaan vuoden 2022 poikkileikkaustilanteen mukaisena. Tasauselementit määritellään siitä syystä vuoden 2022 tasoisina eikä niitä enää muuteta tämän jälkeen. Ratkaisu vastaa valtionosuusuudistusten yhteydessä yleensä sovellettua mallia. Peruspalveluiden rahoittamiseen tarkoitettuun kuntien peruspalveluiden valtionosuuteen tehdään jatkossakin indeksitarkistukset. 

Kuntien vuoden 2022 tilinpäätöstietojen perusteella tehtävä tarkistukset —sekä vuodesta 2024 lukien tehtävä pysyvä korjaus että vuoden 2023 osalta tehtävä takautuva korjaus — toteutetaan niin, että kunkin kunnan osuus tarkistuksesta on asukasta kohden yhtä suuri. Tarkistukset toteutetaan siten kustannusneutraalisti valtion ja kuntien välillä. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen kustannustiedot päivittyvät vielä sekä vuoden 2021 että vuoden 2022 tilinpäätöstietojen valmistuttua. Päivitysten myötä kustannustiedot tarkentuvat ja tulevat huomioiduksi laskelmissa, joiden perusteella tuloja siirretään kunnilta hyvinvointialueiden rahoitukseen. Siirtyvien tulojen täsmäytys siirtyvien kustannusten tasoon tehdään viimekädessä valtionosuutta vähentämällä tai lisäämällä. 

Voimassa olevassa voimaanpanolaissa säädetään osana hyvinvointialueuudistuksen rahoitusratkaisua siitä, että kaikkien kuntien tulee määrätä vuoden 2023 tuloveroprosentiksi vuoden 2022 tuloveroprosentti vähennettynä kaikissa kunnissa yhtä suurella prosenttiyksiköllä. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että kunnanvaltuuston on määrättävä vuoden 2023 tuloveroprosentiksi vuoden 2022 tuloveroprosentti vähennettynä 12,64 prosenttiyksiköllä aiemmin säädetyn 13,26 prosenttiyksikön sijaan. 

Veroprosentin leikkuutarve perustuu laskelmaan, jonka perusteella kuntataloudesta siirretään tuloja siirtyviä kustannuksia vastaavasti. Veroprosentin leikkuuosuus on ns. residuaalierä, joka muut siirtyvät tulot huomioiden täsmäyttää siirtyvien tulojen kokonaissumman siirtyviä kustannuksia vastaavaksi. Selvityksen mukaan veroprosentin leikkausprosentin suuruus on laskettu keväällä 2022 uusimpien käytössä olevien tietojen perusteella. Veroprosentin leikkausprosenttia laskettaessa on kustannustietoina käytetty kuntien tilinpäätösarvioita vuodelta 2021 sekä talousarvioita vuodelle 2022. Siirtyvät valtionosuudet ja verotulomenetysten korvaukset perustuvat vuoden 2022 tietoihin. Verotulojen osalta on käytetty valtiovarainministeriön arvioita keväältä 2022. Veroprosentin leikkausprosentista säädetään nimenomaan kevään 2022 tietojen perusteella, jotta tieto olisi kuntien käytössä mahdollisimman pian vuoden 2023 talousarviovalmistelua varten ja koska syysistuntokaudella annettuna lainmuutoksen voimaantulo olisi tähän nähden liian myöhäinen. 

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kustannukset

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on jatkossa sekä kuntien että hyvinvointialueiden lakisääteinen tehtävä. Kunnille jää lakisääteisenä tehtävänä osa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvistä tehtävistä myös sote-uudistuksen jälkeen. Kunnilla on myös lainsäädännöllinen velvoite tukea hyvinvointialueita omalla asiantuntemuksellaan niiden hyte-työssä. Valiokunnan huomiota on kiinnitetty siihen, että kuntiin jäävää osuutta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä ei saada automaattisesti erotettua tilinpäätöstiedoista palveluluokittain, sillä se on osa hyvinvointialueille siirtyvää palveluluokkaa. 

Saadun selvityksen mukaan kuntien vuoden 2021 hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kustannukset on kerätty erilliskyselyllä talvella 2022. Myös kuntien vuoden 2022 hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kustannukset on tarkoitus selvittää erilliskyselyllä keväällä 2023. Selvityksen mukaan erilliskyselyn avulla kyseiset kustannukset pystytään huomioimaan siirtolaskelmassa niin, että kunnilta ei siirry hyvinvointialueille liikaa kustannuksia ja tuloja. Valiokunta tähdentää, että kuntiin jäävä rahoitus tälle tärkeälle tehtävälle tulee turvata myös lopullista laskentaa tehtäessä. 

Palkkaharmonisaation huomioiminen siirtolaskelmissa

Hallintovaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on kiinnitetty huomiota takautuvan palkkaharmonisoinnin ja alijäämien kattamisen vaikutuksiin. Selvityksen mukaan useissa nykyään sote-kuntayhtymämuodossa toimivissa organisaatioissa on toteutettu ja ollaan parhaillaan toteuttamassa tehtäväkohtaisten palkkojen yhdenmukaistamista takautuvasti aiemmilta vuosilta siten, että kumulatiiviset harmonisointierät ovat kohdistumassa sote-uudistuksen siirtolaskennassa käytettäville laskelmavuosille 2021—2022. Tilanteessa, jossa nämä kumulatiiviset kustannuserät vaikuttavat kuntayhtymien jäsenkuntien sote-menoihin edellä mainittuina laskentavuosina, eikä näistä ole tehty aiemmille tilikausille kirjanpidollisia varauksia, vääristää tilanne siirtolaskentaa. Vastaava tilanne aiheutuu, mikäli kuntayhtymien aiemmilta vuosilta peräisin olevat alijäämät, joihin ei ole tehty kirjanpidollisia varauksia, tulevat katettavaksi vuonna 2021 tai 2022. Takautuvan palkkaharmonisoinnin vaikutukset voivat selvityksen mukaan olla aluekohtaisesti suuruusluokaltaan jopa useita kymmeniä miljoonia euroja. 

Hallintovaliokunta toteaa, että kustannukset vaikuttavat oleellisesti uudistuksen siirtolaskelmaan, mutta myös uuteen valtionosuusjärjestelmään sisältyviin suuriin tasauselementteihin, muutosrajoittimeen ja järjestelmämuutoksen tasaukseen. Palkkaharmonisaatio lisää edellä tarkoitettujen alueiden kuntien kustannustasoa, mikä pienentää kunnan valtionosuutta muutosrajoittimen kautta. Lisäksi se heikentää kunnan talouden tasapainotilaa, joka on järjestelmämuutoksen tasauksen laskennan perusta. 

Muutosrajoittimessa on kyse siirtyvien tulojen ja kustannusten erotuksen huomioimisesta valtionosuudessa. Jos siirtyvät kustannukset ovat suuremmat kuin tulot, kunnan valtionosuutta pienennetään 60 %:n osuudella erotuksesta. Tällä tavoin kustannusten kasvaessa palkkaharmonisaation perusteella muutosrajoitin muuttuu kunnan kannalta epäedullisemmaksi, mikä näkyy käytännössä kunnan valtionosuuden pienenemisenä. 

Hallintovaliokunta toteaa, että palkkaharmonisaation perusteella eri alueiden kunnat ovat eri asemassa riippuen siitä, onko palkkaratkaisut tehty vai tehdäänkö ne vasta sote-uudistuksen voimaantulon jälkeen. Ennen vuotta 2023 tehdyt päätökset heikentävät alueen kuntien tilannetta sote-laskelmissa. Muilla alueilla kustannusten kasvu ei realisoidu sote-laskelmissa. 

Hallintovaliokunnalle esitetyn selvityksen mukaan tässä vaiheessa ei ole kattavia euromääräisiä tietoja palkkaharmonisaation kustannusvaikutuksista. Saadun selvityksen mukaan valtiovarainministeriö selvittää asiaa yhdessä Suomen Kuntaliiton kanssa. Valiokunta pitää välttämättömänä, että tilanteeseen löydetään asianmukaiset ratkaisukeinot. 

Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen

Kuntien valtionosuusjärjestelmään tehdään uudistuksen yhteydessä vain välttämättömät muutokset. Selvityksen mukaan uudistuksen jälkeen valtionosuusjärjestelmän kehittämistarpeita arvioidaan suhteessa kuntien jäljelle jääviin tehtäviin ja toimintaympäristön muutoksiin. Hallitus on sopinut syksyn 2020 budjettiriihessä käynnistävänsä virkatyönä kokonaistarkastelun kuntien rahoituksesta mukaan lukien valtionosuusjärjestelmä, tehtävistä, kuntien välisestä yhteistyöstä ja rakenteesta sekä erikokoisten kuntien roolista tulevaisuudessa. Kuntien rahoitusjärjestelmästä on tehty kokonaistarkastelu ja järjestelmää on tarkoitus kehittää siten, että edistetään kuntatalouden kestävyyttä ja vakautta ja turvataan muun muassa kasvavien kuntien investointikykyä. Ennen varsinaista valtionosuusuudistusta olisi tärkeä saada tietoa ja kokemusta kuntien taloudesta ja rahoitusjärjestelmän toimivuudesta sote-uudistuksen jälkeen. 

Valiokunta toteaa, että kuntatalouden kestävyyden turvaaminen pitkällä aikavälillä nousee entistä tärkeämmäksi. Sote-uudistus merkitsee isoja muutoksia palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen, mutta myös esimerkiksi kuntien ja kaupunkien investointitarpeisiin ja investointikykyyn. Sote-uudistus siirtää nopeimmin kasvavat väestön ikääntymiseen liittyvät menot pois kuntataloudesta, mutta kuntatalouden kehitysarvion mukaan kuntien tulojen ja menojen välille jää edelleen epäsuhta. Myös kuntien taloudellinen eriytyminen jatkuu. Kunnan talouden kehitystä ja elinvoimaa määrittävät tulevaisuudessa edelleen eniten talouskasvu, työllisyys- ja työttömyyskehitys, ikärakenteen muutokset sekä muuttoliike. Kunnat toimivat taloutensa sopeuttamiseksi ja uudistamiseksi, mutta myös valtion tulee jatkaa toimia työllisyyden parantamiseksi, kuntien tulopohjan vahvistamiseksi sekä julkisen talouden kustannusten hillitsemiseksi. 

VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1. Laki hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta

25 §. Valtion rahoituksen myöntäminen ja maksaminen. (Uusi).

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan uudistuksen toimeenpanon yhteydessä on noussut esille hyvinvointialueiden rahoituksen maksatukseen liittyvä muutostarve hallituksen esitykseen sisältymättömässä rahoituslain 25 §:n 2 momentissa. Momentin mukaan rahoitus maksetaan hyvinvointialueille kuukausittain viimeistään kuukauden ensimmäisenä päivänä. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista esimerkiksi tammikuun erän suhteen, koska uudenvuodenpäivä ei ole pankkipäivä. Sitä aikaisemminkaan, eli edellisen vuoden puolella, ei alkavalle talousarviovuodelle varattua rahoitusta voida vielä maksaa. 

Saadun selvityksen perusteella valiokunta ehdottaa, että 25 §:n 2 momentin sanamuotoa tässä yhteydessä täsmennetään siten, että maksuajankohdaksi säädetään viimeistään kuukauden ensimmäinen pankkipäivä. 

Selvyyden vuoksi valiokunta toteaa, että hyvinvointialueiden rahoituksen vuoden 2023 tammikuun erän poikkeavasta maksuaikataulusta säädetään rahoituslain siirtymäsäännöksessä (37 §). Vuoden 2023 rahoituksesta tammikuun maksuerästä puolet maksetaan hyvinvointialueelle vuoden 2022 joulukuun 1 päivänä. Kyseinen päivä on torstai, joten siirtymäsäännöksessä ei ole vastaavaa muutostarvetta kuin säännönmukaista kuukausittaista maksua koskevassa 25 §:n 2 momentissa. 

2. Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

57 §. Voimaantulo.

Hallituksen esityksessä on pykälän 4 momentin sanamuotoa pyritty täsmentämään erityisesti siltä osin, miten kuntien valtionosuuksia tarkistetaan vuoden 2022 tilinpäätöstietojen perusteella vuodesta 2024 lukien sekä vuoden 2023 osalta takautuvasti. 

Pykälän 3 momentissa säädetään siirtolaskelmien ja kuntakohtaisten tasauselementtien tarkistamisesta kuntien vuoden 2022 tilinpäätöstietojen perusteella vuodesta 2024 lukien. Pykälän 4 momentti koskee sitä, miten tarkistukset otetaan huomioon kuntien valtionosuudessa. Tarkistukset valtionosuuteen otetaan huomioon kaikissa kunnissa asukasta kohti yhtä suurena eränä, eikä kuntakohtaisesti toteutuneiden kustannusten perusteella. 

Esityksen eduskuntakäsittelyn aikana on käynyt ilmi, että esityksessä ehdotettu sanamuoto ei edelleenkään täysin yksiselitteisesti kuvaa sitä, miten tarkistus on tarkoitus tehdä, jotta se olisi kustannusneutraali valtion ja kuntien välillä. Säännöksestä ei käy riittävän selvästi esille se, että tarkistus valtionosuuteen koko maan tasolla tehdään pysyvästi vuodesta 2024 lukien. Selventämistä vaatii myös se, että vuoden 2023 osalta korjaus otetaan takautuvasti huomioon kahtena vuotena, vuosina 2024 ja 2025 kumpanakin puolet. Valiokunta ehdottaa, että 4 momenttiin tehdään näitä koskevat täsmennykset. 

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS

Hallintovaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 68/2022 vp sisältyvät 3.—6. lakiehdotuksen. Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 68/2022 vp sisältyvät 1. ja 2. lakiehdotuksen. (Valiokunnan muutosehdotukset) Eduskunta hyväksyy kaksi lausumaa.(Valiokunnan lausumaehdotukset) 

Valiokunnan muutosehdotukset

1. Laki hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
muutetaan hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain (617/2021) 3 §:n 1 momentti, 7 §:n 1 momentti, 8 §:n 1 momentti, 13 §:n 3 momenttiValiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi , 25 §:n 2 momentti Muutosehdotus päättyy ja liite; sekä 
lisätään 10 §:ään uusi 2 momentti sekä lakiin uusi 35 a ja 38 § seuraavasti: 
3 § 
Valtion rahoitus hyvinvointialueille 
Hyvinvointialueille myönnetään valtion rahoitusta hyvinvointialueen asukasmäärän, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarvetta kuvaavien tekijöiden, asukastiheyden, vieraskielisyyden, kaksikielisyyden, saaristoisuuden, saamenkielisyyden, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimien ja pelastustoimen riskitekijöiden perusteella siten kuin jäljempänä tarkemmin säädetään. Näiden määräytymistekijöiden osuudet lain voimaantulovuotta edeltävänä vuotena ovat seuraavat:  
Osuus hyvinvointialueiden rahoituksesta 
prosenttia 
Sosiaali- ja terveydenhuolto yhteensä 
97,715, josta 
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarve 
79,589 
Asukasmäärä 
13,117 
Asukastiheys 
1,466 
Vieraskielisyys 
1,954 
Kaksikielisyys 
0,489 
Saamenkielisyys 
0,013 
Saaristoisuus 
0,110 
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 
0,977 
Pelastustoimi yhteensä 
2,285, josta 
Asukasmäärä 
1,486 
Asukastiheys 
0,114 
Riskitekijät 
0,686 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
7 § 
Palvelutarpeen muutoksen huomioon ottaminen 
Valtion rahoituksen tasoa varainhoitovuodelle määritettäessä palvelutarpeen muutos otetaan huomioon siihen määrään asti, että käyttökustannusten vuosittainen kasvu vastaa 80 prosenttia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen arvioidusta vuosittaisesta kasvusta, joka on seuraava: 
1) 1,02 prosenttia vuonna 2023; 
2) 1,05 prosenttia vuonna 2024; 
3) 1,07 prosenttia vuonna 2025; 
4) 1,02 prosenttia vuonna 2026. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
8 § 
Kustannustason muutoksen huomioon ottaminen 
Valtion rahoituksen tasoa varainhoitovuodelle määritettäessä kustannustason muutos otetaan huomioon hyvinvointialueiden hintaindeksin mukaisesti. Kustannustason muutosta laskettaessa otetaan huomioon hyvinvointialueiden edellisen vuoden laskennalliset kustannukset, palvelutarpeen muutos sekä toteutuneiden kustannusten jälkikäteinen tarkistus.  
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
10 § 
Toteutuneiden kustannusten huomioon ottaminen 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Toteutuneiden kustannusten huomioon ottaminen perustuu 1 momentissa tarkoitetun varainhoitovuoden laskennallisten ja toteutuneiden kustannusten erotukseen, joka tarkistetaan 8 §:n 1 momentin mukaisesti sen varainhoitovuoden kustannustasoon, jolle tarkistus tehdään. Laskennassa huomioidaan 1 momentissa tarkoitetun varainhoitovuoden laskennallisten ja toteutuneiden kustannusten erotuksen muutos sitä edeltävään varainhoitovuoteen nähden sekä mainitussa momentissa tarkoitetulle varainhoitovuodelle tehty jälkikäteinen tarkistus. 
13 § 
Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisten kustannusten perusteet 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon palvelujen käyttöä kuvaaviin tarpeisiin perustuvien laskennallisten kustannusten määrittelyssä käytetään seuraavia tehtäväkohtaisia painotuksia: 
Terveydenhuolto 58,86 prosenttia 
Vanhustenhuolto 19,75 prosenttia 
Sosiaalihuolto 21,39 prosenttia 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi 25 § (Uusi) Muutosehdotus päättyy 
Valtion rahoituksen myöntäminen ja maksaminen 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus maksaa valtion rahoituksen hyvinvointialueelle kuukausittain viimeistään kuukauden ensimmäisenä Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi pankkipäivänä Muutosehdotus päättyy. Varainhoitovuoden tammikuussa ja kesäkuussa maksetaan molempina 2/12 koko vuoden rahoituksesta ja muina kuukausina jäljelle jäävä rahoitus yhtä suurina erinä. Valtiovarainministeriö toimittaa palvelukeskukselle 1 momentissa tarkoitettujen euromäärien maksamista varten tarpeelliset tiedot. 
35 a § 
Hyvinvointialuekohtainen korvaus vuonna 2024 
Hyvinvointialueen rahoitukseen tehdään vuonna 2024 erillinen kertaluonteinen lisäys tai siitä tehdään erillinen kertaluonteinen vähennys, jos hyvinvointialueelle vuonna 2023 myönnetyn valtion rahoituksen euromäärä on 35 §:n 6 momentissa tarkoitetun tarkistuksen perusteella ollut hyvinvointialueen alueen kuntien toteutuneita kustannuksia pienempi tai suurempi. Lisäys tai vähennys lasketaan siten, että hyvinvointialueelle vuonna 2023 myönnettyä valtion rahoitusta verrataan euromäärään, joka hyvinvointialueelle olisi myönnetty valtion rahoituksena, jos laskennassa olisi vuoden 2022 kuntien talousarviotietojen sijasta käytetty vuoden 2022 palvelukohtaisia tilinpäätöstietoja. Lisäys tai vähennys on näin saadun erotuksen suuruinen.  
Hyvinvointialueelle vuonna 2023 maksettu lisärahoitus vähennetään kyseiselle hyvinvointialueelle 1 momentin nojalla myönnettävästä rahoituksen lisäyksestä.  
Tässä pykälässä tarkoitettujen rahoituksen lisäysten yhteismäärä vähennetään hyvinvointialueiden toteutuneista kustannuksista ja rahoituksen vähennysten yhteismäärä lisätään hyvinvointialueiden toteutuneisiin kustannuksiin laskettaessa 10 §:ssä tarkoitettua laskennallisten kustannusten ja toteutuneiden kustannusten erotusta varainhoitovuoden 2025 rahoitukseen.  
38 § 
Terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon palvelutarvekertoimet vuosina 2023 ja 2024 
Edellä 14 §:n 3 momentissa säädetystä poiketen terveydenhuollon, vanhustenhuollon ja sosiaalihuollon palvelutarvekertoimet määritellään vuodelle 2023 vuosien 2019 ja 2020 tietojen perusteella määriteltyjen palvelutarvekertoimien keskiarvon perusteella ja vuodelle 2024 vuosien 2019 ja 2021 tietojen perusteella määriteltyjen palvelutarvekertoimien keskiarvon perusteella. 
Liite 
Lain 14 §:ssä tarkoitetut terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon palvelutarvekertoimien tarvetekijät ja niiden painokertoimet 
Terveydenhuollon tarvetekijät 
Painokerroin 
Ikä 0v, nainen 
1,414599357 
Ikä 1-6v, nainen 
0,903653648 
Ikä 7-12v, nainen 
1,003407643 
Ikä 13-18v, nainen 
1,219566035 
Ikä 19-25v, nainen 
1,020826596 
Ikä 26-30v, nainen 
0,985603291 
Ikä 31-35v, nainen 
0,960955064 
Ikä 36-40v, nainen 
0,937005055 
Ikä 41-45v, nainen 
0,900523467 
Ikä 46-50v, nainen 
0,947243256 
Ikä 51-55v, nainen 
1,00038849 
Ikä 55-60v, nainen 
0,965678177 
Ikä 61-65v, nainen 
0,9796663 
Ikä 66-70v, nainen 
1,070092063 
Ikä 71-75v, nainen 
1,230615611 
Ikä 76-80v, nainen 
1,250363149 
Ikä 81-85v, nainen 
1,374142246 
Ikä 86-90v, nainen 
1,117897035 
Ikä 91-95v, nainen 
0,673813244 
Ikä vähintään 96v, nainen 
0,423868138 
Ikä 0v, mies 
1,569821216 
Ikä 1-6v, mies 
0,995737493 
Ikä 7-12v, mies 
1,016606352 
Ikä 13-18v, mies 
0,934115616 
Ikä 19-25v, mies 
0,927568349 
Ikä 26-30v, mies 
0,93636382 
Ikä 31-35v, mies 
0,8830987 
Ikä 36-40v, mies 
0,903907015 
Ikä 41-45v, mies 
0,885914289 
Ikä 46-50v, mies 
0,899034845 
Ikä 51-55v, mies 
0,95723585 
Ikä 55-60v, mies 
0,975483208 
Ikä 61-65v, mies 
1,012390047 
Ikä 66-70v, mies 
1,132148413 
Ikä 71-75v, mies 
1,31998729 
Ikä 76-80v, mies 
1,451287438 
Ikä 81-85v, mies 
1,635082079 
Ikä 86-90v, mies 
1,662409851 
Ikä 91-95v, mies 
1,454006227 
Ikä vähintään 96v, mies 
1,446770089 
Tuberkuloosi 
0,759453274 
HIV, C-hepatiitti 
1,687825557 
B-hepatiitti 
0,490015656 
Ei-tuberkuloottiset mykobakteerit 
1,369573204 
Ruusut 
0,956588335 
Veneeriset syylät 
0,198329233 
Huulen, suun ja nielun pahanlaatuiset kasvaimet C00-C14 
1,441699698 
Ruuansulatuselinten pahanlaatuiset kasvaimet C15-C26 
2,376664502 
Hengityselinten ja rintaontelon elinten pahanlaatuiset kasvaimet C30-C39 
2,15063776 
Luun ja nivelruston pahanlaatuiset kasvaimet C40-C41 
2,899119322 
Ihon melanooma ja muut pahanlaatuiset ihokasvaimet C43-C44 
0,353836706 
Muut pehmytkudoksen pahanlaatuiset kasvaimet C45-C49 
2,297667975 
Rintasyöpä C50 
0,945149106 
Naisen sukupuolielinten pahanlaatuiset kasvaimet C51-C58 
1,669459509 
Miehen sukupuolielinten pahanlaatuiset kasvaimet C60-C63 
0,761377795 
Virtsaelinten pahanlaatuiset kasvaimet C64-C68 
1,090446593 
Silmän, keskushermoston ja aivohermojen pahanlaatuiset kasvaimet C69-C72 
1,979249059 
Kilpirauhasen ja muiden umpirauhasten pahanlaatuiset kasvaimet C73-C75 
0,873502343 
Pahanlaatuiset kasvaimet, joiden sijaintipaikka on epäselvä, sekundaarinen tai määrittämätön C76-C80, C97 
3,077067117 
Imukudoksen, verta muodostavien kudosten ja lähisukuisten kudosten pahanlaatuiset kasvaimet C81-C96 
3,241219211 
Pintasyövät D04 
0,1621879 
Keskushermostokalvojen ja aivohermojen hyvänlaatuiset kasvaimet 
0,665599914 
Kasvu- ja leviämistaipumukseltaan epäselvät tai tuntemattomat kasvaimet 
1,610091499 
Krooniset hankinnaiset ja perinnölliset anemiat, hyytymyshäiriöt, neutropenia 
1,486117815 
Immuunipuutokset / immunologiset häiriöt 
1,800299848 
Amyloidoosit 
2,395214968 
Kilpirauhasen vajaatoiminta 
0,045600621 
Diabetes 
0,367443143 
Hypertyreoosi 
0,555282652 
Struuma 
0,398578486 
Hyperparatyreoosi 
0,129357907 
Lihavuus 
0,438166753 
Päihde- ja riippuvuushäiriöt (pl. Opioidiriippuvuus) 
1,426898517 
Opioidiriippuvuus 
4,161816401 
Tupakoinnnin aiheuttamat haitat 
0,070608655 
Psykoosisairaudet ja kaksisuuntainen mielialahäiriö 
3,163823814 
Masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt 
0,473829882 
Dissosiaatio- ja somatisaatiohäiriöt 
1,029704668 
Laihuushäiriö 
4,044836614 
Syömishäiriöt (pl. laihuushäiriö) 
1,588859335 
Unihäiriöt 
0,170825332 
Persoonallisuushäiriöt 
0,487834449 
Oppimiskyvyn vaikeudet yhdistettynä muihin kuin laaja-alaisiin kehityshäiriöihin 
0,492899857 
Laaja-alaiset kehityshäiriöt (”autismispektri”) 
0,259084091 
Tarkkaavaisuus- ja käytöshäiriöt 
0,921041344 
Sekavuustilat ja elimelliset aivo-oireyhtymät 
0,473464986 
Transsukupuolisuus ja määrittämätön sukupuoli-identiteetin häiriö 
1,327046441 
Määrittämätön mielenterveyden häiriö 
1,502504219 
Hengityshalvaus 
2,51085365 
Parkinson ja muut rappeuttavat liikehäiriösairaudet 
1,137202761 
Epilepsia 
0,332458635 
Uniapnea 
0,184492824 
Neuroimmunologiset sairaudet 
0,65299493 
Keskushermoston ja ääreishermoston tulehdus/tulehdukselliset sairaudet 
1,202521576 
Migreeni ja muut päänsärkysairaudet, muu krooninen kipu 
0,299641998 
Hydrokefalus 
1,566541525 
Neuromuskulaarisairaudet 
1,011220995 
Allerginen silmätulehdus + allerginen nuha 
0,031735731 
Silmien rappeumataudit 
0,631653101 
Glaukooma 
0,164132987 
Näkövammaisuus (ne, joilla ei tietoa WHO-luokituksesta) 
0,147416492 
Silmien sarveiskalvosairaudet 
0,212248723 
Silmien verkkokalvoirtaumat ja verisuonitukokset 
0,387550415 
Silmien taittovirheet 
0,295432306 
Silmien lasiaissairaudet 
0,262834226 
Korvakirurgia 
0,386164392 
Huimaus/Korvan tasapainoelimen häiriöt 
0,165659093 
Johtumistyyppinen ja sensorineuraalinen kuulonalenema 
0,143824713 
Verenpainetauti 
0,182079201 
Sepelvaltimotauti 
0,347431352 
Eteisvärinä 
0,555343251 
Sydämen vajaatoiminta 
1,158859069 
Aivoverenkiertohäiriöt 
0,660440519 
Ateroskleroosi 
2,296983293 
Sydämen läppäsairaudet 
0,881135506 
Kardiomyopatiat 
0,502818313 
Sydämen johtumishäiriöt 
0,411106561 
Keuhkoveritulppa 
0,818501497 
Rinta-aortan aneurysmat 
0,759234792 
Keuhkokuume  
1,080938146 
COPD 
0,801397076 
Astma 
0,221982626 
Keuhkokudoksen sairaudet 
1,199108928 
Hengityselinten krooninen toimintavajaus  
2,392866135 
Hammaskaries ja hammasytimen ja hampaanjuuren kärkeä ympäröivien kudosten sairaudet 
1,17129236 
Purentaelimen poikkeavuudet 
0,801771416 
Kiinnityskudossairaudet 
1,199247108 
Suun protetiikka 
0,428111121 
Refluksi ja ulcus 
0,352085754 
Divertikkelit ja ärtyvä suoli 
0,352724407 
Sappirakon ja sappiteiden sairaudet 
0,629549049 
Maksan tulehdussairaudet ja vajaatoiminta 
1,180620946 
Crohnin tauti ja haavainen koliitti 
0,630433632 
Keliakia 
0,273235944 
Atooppinen ekseema 
0,184362099 
Psoriaasi 
0,30967319 
Krooniset haavat 
3,086500481 
Allerginen kosketusihottuma 
0,271666397 
Aktiininen keratoosi 
0,100744935 
Nivelreuma  
0,592841019 
Artroosisairaudet 
0,478784757 
Olkapään vaivat  
0,099562876 
Muualla luokittelemattomat muut nivelsairaudet 
0,248648917 
Selkärangan sairaudet 
0,321251306 
Luukato 
0,61662548 
Polven sisäiset viat  
0,107740652 
Varpaiden hankinnaiset epämuotoisuudet 
0,471404454 
Raajakipu 
0,349413809 
Munuaisten vajaatoiminta 
4,336312592 
Munuaissairaudet 
0,987551414 
Virtsakivet ja virtsaushäiriöt 
0,439750858 
Endometrioosi 
0,674183756 
Kohdunkaulan dysplasia 
0,1390384 
Kuukautisvuotohäiriöt 
0,377944479 
Hedelmättömyys  
0,81461985 
Miehen sukupuolielinten sairaudet 
0,28733546 
Vammat ja myrkytykset 
0,297117913 
Lonkkamurtuma 
0,778887254 
WHO:n näkövammaluokitus, 1. aste 
0,251507139 
WHO:n näkövammaluokitus, 2. aste 
0,272571851 
WHO:n näkövammaluokitus, 3. aste 
0,047416947 
WHO:n näkövammaluokitus, 4. aste 
0,235540769 
WHO:n näkövammaluokitus, 5. aste 
0,959465772 
WHO:n näkövammaluokitus, määrittelemätön (9. aste) 
0,7196946 
Raskauden ennenaikaisuus päivinä, 1. aste 
-0,170361058 
Raskauden ennenaikaisuus päivinä, 2. aste 
0,010337842 
Synnytys 
2,840184054 
Työkyvytön, 1. ikäkvantiili 
1,611737471 
Työkyvytön, 2. ikäkvantiili 
0,275561495 
Työkyvytön, 3. ikäkvantiili 
-0,191802512 
Työkyvytön, 4. ikäkvantiili 
0,14578501 
Työkyvytön, 5. ikäkvantiili 
0,309468198 
Työllinen 
-0,125166171 
Opiskelija 
-0,058504866 
Varusmies 
-0,215290925 
Toinen aste 
-0,035399825 
Korkeakoulu 
-0,052021566 
Asuntokunnan käyttötulo per kulutusyksiköt, luonnollinen logaritmi 
-0,058021733 
Naimaton 
0,021565603 
Eronnut 
0,046288441 
Leski 
-0,056281325 
Yhden aikuisen perhe 
0,04794236 
Yksinasuja, alle 75v 
-0,06439661 
Yksinasuja, 75-84v 
0,388587168 
Yksinasuja, 85-89v 
0,961973248 
Yksinasuja, vähintään 90v 
1,796839237 
Taustamaa ei Suomi  
-0,106721126 
Matka-aika minuutteina, 1. aste 
-0,000852613 
Matka-aika minuutteina, 2. aste 
0,000002806 
Vanhustenhuollon tarvetekijät 
Painokerroin 
Ikä 65-70v, nainen 
2,311477481 
Ikä 71-75v, nainen 
2,358700431 
Ikä 76-80v, nainen 
2,525135183 
Ikä 81-85v, nainen 
3,056353201 
Ikä 86-90v, nainen 
4,024632954 
Ikä 91-95v, nainen 
5,061712661 
Ikä vähintään 96v, nainen 
5,73744354 
Ikä 65-70v, mies 
2,32779954 
Ikä 71-75v, mies 
2,367228367 
Ikä 76-80v, mies 
2,407027064 
Ikä 81-85v, mies 
2,672137757 
Ikä 86-90v, mies 
3,326680459 
Ikä 91-95v, mies 
4,150504571 
Ikä vähintään 96v, mies 
4,487722439 
Tuberkuloosi 
0,67831546 
Ruusut 
0,289444213 
Krooniset hankinnaiset ja perinnölliset anemiat, hyytymyshäiriöt, neutropenia 
0,11542516 
Diabetes 
0,200518667 
Lihavuus 
0,440444428 
Päihde- ja riippuvuushäiriöt (pl. Opioidiriippuvuus) 
0,846052076 
Psykoosisairaudet ja kaksisuuntainen mielialahäiriö 
1,520458988 
Masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt 
0,724836953 
Dissosiaatio- ja somatisaatiohäiriöt 
0,13011701 
Sekavuustilat ja elimelliset aivo-oireyhtymät 
0,753933772 
Muistisairaudet ja Alzheimerin tauti  
3,940787455 
Hengityshalvaus 
2,364911241 
Parkinson ja muut rappeuttavat liikehäiriösairaudet 
1,03369541 
Epilepsia 
0,635717338 
CP-oireyhtymä 
0,855012443 
Neuroimmunologiset sairaudet 
1,888934403 
Keskushermoston ja ääreishermoston tulehdus/tulehdukselliset sairaudet 
0,214234895 
Hydrokefalus 
1,598062139 
Neuromuskulaarisairaudet 
1,115779067 
Eteisvärinä 
0,032750732 
Sydämen vajaatoiminta 
0,541649949 
Aivoverenkiertohäiriöt 
1,43345756 
Ateroskleroosi 
0,188838459 
Keuhkoveritulppa 
0,308209676 
Keuhkokuume  
0,448487754 
Hengityselinten krooninen toimintavajaus  
0,350024867 
Hammaskaries ja hammasytimen ja hampaanjuuren kärkeä ympäröivien kudosten sairaudet 
0,11888362 
Refluksi ja ulcus 
0,117329611 
Krooniset haavat 
0,976764834 
Nivelreuma  
0,1356673 
Artroosisairaudet 
0,123973017 
Luukato 
0,734207371 
Munuaissairaudet 
1,010767865 
Virtsakivet ja virtsaushäiriöt 
0,13635222 
Vammat ja myrkytykset 
0,357093829 
Lonkkamurtuma 
1,158253191 
WHO:n näkövammaluokitus, 1. aste 
0,550427915 
WHO:n näkövammaluokitus, 2. aste 
1,05849024 
WHO:n näkövammaluokitus, 3. aste 
1,00333962 
WHO:n näkövammaluokitus, 4. aste 
1,6628088 
WHO:n näkövammaluokitus, 5. aste 
2,277480471 
WHO:n näkövammaluokitus, määrittelemätön (9. aste) 
0,209017364 
Toinen aste 
-0,057185649 
Korkeakoulu 
-0,030152924 
Asuntokunnan käyttötulo per kulutusyksiköt, luonnollinen logaritmi 
-0,256583362 
Naimaton 
0,462018788 
Eronnut 
0,210135276 
Leski 
0,358740706 
Taustamaa ei Suomi  
-0,266423493 
Sosiaalihuollon tarvetekijät 
Painokerroin 
Nainen 
0,007839328 
Ikä 0v 
6,965389295 
Ikä 1-6v 
6,989584184 
Ikä 7-12v 
7,025628829 
Ikä 13-18v 
8,802176501 
Ikä 19-25v 
6,717912322 
Ikä 26-30v 
6,726563925 
Ikä 31-35v 
6,881657495 
Ikä 36-40v 
6,957208885 
Ikä 41-45v 
7,002962941 
Ikä 46-50v 
7,069691688 
Ikä 51-55v 
7,128846468 
Ikä 56-60v 
7,093205621 
Ikä 61-65v 
6,98282344 
Ikä 66-70v 
7,003840101 
Ikä 71-75v 
6,811158772 
Ikä 76-80v 
6,636233293 
Ikä 81-85v 
6,258584013 
Ikä 86-90v 
5,740335258 
Ikä 91-95v 
5,255534664 
Ikä vähintään 96v  
6,931621226 
HIV, C-hepatiitti 
1,727062183 
Ruusut 
1,027014092 
Päihde- ja riippuvuushäiriöt (pl. opioidiriippuvuus) 
3,806210031 
Opioidiriippuvuus 
6,112310736 
Psykoosisairaudet ja kaksisuuntainen mielialahäiriö 
2,644248034 
Masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt 
0,084572314 
Älyllinen kehitysvammaisuus 
43,01870058 
Laaja-alaiset kehityshäiriöt (”autismispektri”) 
7,78638469 
Tarkkaavaisuus- ja käytöshäiriöt 
11,33996869 
Muistisairaudet ja Alzheimerin tauti  
0,37307052 
Hengityshalvaus 
20,46272791 
Parkinson ja muut rappeuttavat liikehäiriösairaudet 
1,485010697 
Epilepsia 
3,122478922 
CP-oireyhtymä 
18,43717514 
Neuroimmunologiset sairaudet 
5,450271112 
Keskushermoston ja ääreishermoston tulehdus/tulehdukselliset sairaudet 
1,113412234 
Hydrokefalus 
3,038555687 
Neuromuskulaarisairaudet 
3,943683639 
Aivoverenkiertohäiriöt 
1,08266092 
Keuhkokuume  
0,975662179 
COPD 
0,284968902 
Hengityselinten krooninen toimintavajaus  
6,27660894 
Hammaskaries ja hammasytimen ja hampaanjuuren kärkeä ympäröivien kudosten sairaudet 
1,027339465 
Kiinnityskudossairaudet 
0,9672029 
Krooniset haavat 
1,779213209 
Nivelreuma  
0,202071156 
Raajakipu 
0,247050876 
Munuaissairaudet 
1,031850605 
Hedelmättömyys  
0,293201784 
Vammat ja myrkytykset 
0,651962105 
WHO:n näkövammaluokitus, 1. aste 
2,835738633 
WHO:n näkövammaluokitus, 2. aste 
5,642171421 
WHO:n näkövammaluokitus, 3. aste 
7,00049898 
WHO:n näkövammaluokitus, 4. aste 
9,281365415 
WHO:n näkövammaluokitus, 5. aste 
22,78245545 
WHO:n näkövammaluokitus, määrittelemätön (9. aste) 
2,396107093 
Työkyvytön, 1. ikäkvantiili 
-0,018149768 
Työkyvytön, 2. ikäkvantiili 
-0,510513382 
Työkyvytön, 3. ikäkvantiili 
0,04453832 
Työkyvytön, 4. ikäkvantiili 
-0,459555015 
Työkyvytön, 5. ikäkvantiili 
-0,208280026 
Työllinen 
4,747670202 
Opiskelija 
3,26047873 
Varusmies 
1,491606727 
Toinen aste 
0,986839399 
Korkeakoulu 
1,154430889 
Asuntokunnan käyttötulo per kulutusyksiköt, luonnollinen logaritmi 
-0,667335394 
Naimaton 
0,23631492 
Eronnut 
-0,113779704 
Leski 
-0,177916539 
Yhden aikuisen perhe 
0,429415664 
Taustamaa ei Suomi  
-0,754933746 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
 Lakiehdotus päättyy 

2. Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
muutetaan kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (618/2021) 25 §:n 2 momentti, 34 §:n 1 momentti, 38 §:n 4 momentti, 40 §:n 1 momentti, 57 §:n 4 ja 5 momentti, 58 §:n 3 momentti sekä 
lisätään 23 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 1116/2021, uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 ja 4 momentti siirtyvät 4 ja 5 momentiksi ja 45 §:ään 3 momentti seuraavasti: 
23 § 
Kustannustenjaon tarkistus 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Kustannustenjaon tarkistus perustuu 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun varainhoitovuoden laskennallisten ja toteutuneiden kustannusten erotukseen, joka tarkistetaan sen varainhoitovuoden kustannustasoon, jolle tarkistus tehdään. Laskennassa huomioidaan ensin mainitun varainhoitovuoden laskennallisten ja toteutuneiden kustannusten erotuksen muutos sitä edeltävään varainhoitovuoteen nähden sekä ensin mainitulle varainhoitovuodelle tehty kustannustenjaon tarkistus.  
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
25 § 
Käyttökustannuksia koskeva tietojen keruu ja tietopohja 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Kustannustenjaon tarkistuksessa käytetään varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden tietoja toteutuneista kustannuksista. Jos mainitun ajankohdan mukaisia tietoja ei ole käytettävissä, käytetään tältä osin viimeisimpiä mainittua ajankohtaa edeltäviä tietoja. 
34 § 
Kotikuntakorvauksen maksuvelvollisuus 
Jos esiopetusta ja perusopetuslain 26 §:n 1 momentissa tarkoitettua perusopetusta järjestää varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden joulukuun 15 päivänä muu kuin oppilaan kotikunta, oppilaan kotikunta on velvollinen suorittamaan asianomaiselle kunnalle tai muulle 1 §:n 2 momentissa tarkoitetulle opetuksen järjestäjälle kotikuntakorvauksen siten kuin 35—38 §:ssä säädetään. Kunta ei ole velvollinen suorittamaan kotikuntakorvausta alle 6-vuotiaasta oppivelvollisuuslain 2 §:n 3 momentissa tarkoitettua pidennettyä oppivelvollisuutta suorittavasta oppilaasta. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
38 § 
Erikoissairaanhoidossa olevan, koulukotiopetuksen tai lastensuojelun vuoksi sijoitetun oppilaan korvaus 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Edellä 1—3 momentissa tarkoitettua korvausta varainhoitovuodelle laskettaessa otetaan vähennyksinä huomioon 34 §:ssä ja 35 §:n 1—5 momentissa tarkoitettu, varainhoitovuoden joulukuun 15 päivän tilanteen mukaan oppilaasta opetuksen järjestäjälle maksettu osuus kuntakohtaisesta, oppilaan iän mukaan määräytyvästä kotikuntakorvauksesta ja varainhoitovuonna oppilaalle järjestetyn opetuksen tai toiminnan järjestämisestä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 11 ja 29 §:n perusteella maksettava rahoitus varainhoitovuoden yksikköhinnan mukaan laskettuina. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
40 § 
Kotikuntakorvausta koskevien tietojen toimittaminen 
Kunnan ja muun opetuksen järjestäjän on toimitettava valtiovarainministeriölle kotikuntakorvauksien keskitettyä maksamista varten tiedot esi- ja perusopetusta saavien oppilaiden määristä jaoteltuina ikäluokittain ja kotikunnittain niiden oppilaiden osalta, joille ne ovat järjestäneet 34 §:ssä, 35 §:n 1—5 momentissa taikka 36 tai 37 §:ssä tarkoitettua kotikuntakorvaukseen oikeuttavaa esi- tai perusopetusta varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden joulukuun 15 päivänä. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
45 § 
Päätös valtionosuuden myöntämisestä sekä veroperustemuutoksista johtuvien verotulomenetysten korvauksesta 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Poiketen siitä, mitä sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetussa laissa (13/2003) säädetään sähköisestä tiedoksiannosta, tässä pykälässä tarkoitettu päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisesti ilman asianomaisen suostumusta. 
57 § 
Voimaantulo 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuun siirron vuoksi kunnilta hyvinvointialueille siirrettävät tulot tarkistetaan vuoden 2022 tilinpäätöstietojen perusteella koko maan tasolla hyvinvointialueille siirtyviä kustannuksia vastaaviksi. Tulojen ja kustannusten erotus otetaan huomioon peruspalvelujen valtionosuudessaValiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi  vuodesta 2024 lukien Muutosehdotus päättyy. Jos kunnilta on tarkistuksen perusteella koko maan tasolla siirtynyt tuloja vähemmän kuin kustannuksia, erotusta vastaava määrä vähennetään kunnille myönnettävästä valtionosuudesta. Jos tuloja on siirtynyt enemmän kuin kustannuksia, erotusta vastaava määrä lisätään kunnille myönnettävään valtionosuuteen. Vähennys tai lisäys otetaan huomioon valtionosuudessa Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi kaikissa kunnissa asukasta kohti yhtä suurena eränä. Vastaavasti vuoden 2023 osalta erotuksesta otetaan huomioon jälkikäteen valtionosuuden lisäyksenä tai vähennyksenä puolet vuonna 2024 ja puolet vuonna 2025 Muutosehdotus päättyy
Tässä pykälässä tarkoitetut tarkistukset toteutetaan kuntien ja valtion välisessä suhteessa kustannusneutraalisti.  
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
58 § 
Perushintojen määräytyminen vuonna 2023 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Edellä 2 momentissa tarkoitetut perushinnat ovat vuoden 2022 tasossa seuraavat: 
Ikäluokittaiset perushinnat 
euroa/asukas 
0–5-vuotiaat 
7 692,93 
6-vuotiaat 
8 162,12 
7–12-vuotiaat 
7 807,94 
13–15-vuotiaat 
11 668,91 
16 vuotta täyttäneet ja tätä vanhemmat 
60,00 
Muut perushinnat 
euroa/asukas 
Työttömyyskerroin 
65,30 
Vieraskielisyys 
1  619,05 
Kaksikielisyys 
277,15 
Saaristoisuus; saaristokunta 
381,47 
Saaristoisuus; saaristo-osakunta 
279,05 
Asukastiheyskerroin 
39,15 
Koulutustaustakerroin 
26,80 
Syrjäisyyden lisäosa 
59,00 
Työpaikkaomavaraisuuden lisäosa 
12,35 
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäosa 
18,20 
Asukasmäärän kasvu 
9,65 
Saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosa 
862,65 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
 Lakiehdotus päättyy 

3. Laki sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 55 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
muutetaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (616/2021) 55 § seuraavasti: 
55 § 
Kunnan tuloveroprosentti vuonna 2023 
Kunnanvaltuuston on määrättävä vuoden 2023 tuloveroprosentiksi vuoden 2022 tuloveroprosentti vähennettynä 12,64 prosenttiyksiköllä. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
 Lakiehdotus päättyy 

4. Laki verotusmenettelystä annetun lain 91 b §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
muutetaan verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 b §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 624/2021, seuraavasti: 
91 b § 
Kunnan tuloveroprosentin ilmoittamiseen liittyvät tilapäiset säännökset 
Poiketen siitä, mitä 91 a §:ssä säädetään, kunta ilmoittaa vuodelle 2023 tuloveroprosentin prosenttiyksikön sadasosan tarkkuudella. Jos kunta ei ole ilmoittanut vuoden 2023 tuloveroprosenttia 91 a §:n 1 momentissa säädettynä aikana taikka Verohallinnon myöntämässä myöhemmässä määräajassa tai kunnan ilmoittama tuloveroprosentti poikkeaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (616/2021) 55 §:ssä säädetystä, verotuksessa voidaan noudattaa vuoden 2022 tuloveroprosenttia vähennettynä 12,64 prosenttiyksiköllä. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
 Lakiehdotus päättyy 

5. Laki tuloverolain 124 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
muutetaan tuloverolain (1535/1992) 124 §:n 5 momentti, sellaisena kuin se on laissa 619/2021, seuraavasti: 
124 § 
Veron määräytyminen  
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Kultakin vuodelta toimitettavassa ansiotulon verotuksessa sovellettavasta veroasteikoista säädetään erikseen. Asteikon veroprosentteja alennetaan 12,64 prosenttiyksiköllä laskettaessa veron määrää niille verovelvollisille, joiden verotusmenettelystä annetun lain 5 §:ssä tarkoitettu kotikunta sijaitsee Ahvenanmaan maakunnassa. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
 Lakiehdotus päättyy 

6. Laki valtiokonttorista annetun lain 2 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
muutetaan valtiokonttorista annetun lain (305/1991) 2 §:n 1 momentin 4 kohta, sellaisena kuin se on laissa 557/2020, seuraavasti: 
2 § 
Valtiokonttorin tehtävänä on, jollei toimivallasta muualla toisin säädetä: 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
4) toimia kuntien ja hyvinvointialueiden taloustietovarannon ylläpidosta vastaavana viranomaisena sekä rekisterinpitäjänä; 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
 Lakiehdotus päättyy 

Valiokunnan lausumaehdotukset

1.

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin merellisen öljyntorjunnan rahoituksen turvaamiseksi. 

2.

Eduskunta edellyttää, että hallitus huolehtii siitä, että sosiaali- ja terveyshuollon ja pelastustoimen uudistuksen tavoitteiden toteutumista seurataan pitkäjänteisesti ja havannoista raportoidaan säännöllisesti. 
Helsingissä 22.6.2022 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja 
Riikka Purra ps 
 
varapuheenjohtaja 
Mari-Leena Talvitie kok 
 
jäsen 
Tiina Elo vihr 
 
jäsen 
Eveliina Heinäluoma sd 
 
jäsen 
Hanna Holopainen vihr 
 
jäsen 
Hanna Huttunen kesk 
 
jäsen 
Mika Kari sd (osittain) 
 
jäsen 
Mikko Kärnä kesk 
 
jäsen 
Mauri Peltokangas ps 
 
jäsen 
Juha Pylväs kesk 
 
jäsen 
Mari Rantanen ps 
 
jäsen 
Matti Semi vas 
 
jäsen 
Kari Tolvanen kok 
 
jäsen 
Heidi Viljanen sd 
 
varajäsen 
Veronika Honkasalo vas 
 
varajäsen 
Ben Zyskowicz kok 
 

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Minna-Liisa Rinne 
 

Vastalause 1

Perustelut

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi hyvinvointialueiden perustamiseen ja sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvää rahoituslainsäädäntöä. Muutoksilla tehdään lainsäädännössä edellytetyt rahoitukseen vuodesta 2023 lukien tehtävät tarkistukset. Lisäksi ehdotetaan eräitä muita uudistuksen toimeenpanossa tarpeelliseksi havaittuja korjauksia ja täydennyksiä. 

Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo, että sote-uudistusta koskeva lainsäädäntö on kiirehditty läpi keskeisiltä osin puutteellisena. Erityisesti rahoituksen osalta puutteet ovat vakavia ja valittu rahoitusmalli heikentää vakavasti järjestämisvastuussa olevien tahojen kykyä tehdä tarpeellisia tai edes välttämättömiä investointeja sekä ylläpitää edes nykyisen kaltaista sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluverkostoa. 

Asiantuntijalausunnot osoittavat, että sosiaali- ja terveyspalveluja sekä pelastustointa koskevan uudistuksen tavoitteet kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveys- sekä pelastustoimen palvelut, parantaa turvallisuutta, palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta, turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti, vastata yhteiskunnallisten muutosten mukaan tuomiin haasteisiin ja hillitä kustannusten kasvua vaarantuu heti vuonna 2023 eikä uudistus saavuta sille asetettuja tavoitteita. Esityksen mukainen rahoitus vahvistaa entisestään mallissa jo nyt olevia rakenteellisia ongelmia. Eniten kärsivät alueet, joissa on valmiiksi merkittäviä ongelmia vastata asukkaiden ja asiakkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluista. 

Ehdotetuista muutoksista suurin osa on ollut tiedossa jo varsinaisen lainsäädäntöuudistuksen hyväksymisestä kesäkuusta 2021 alkaen. Tällaisia ovat muun muassa kuntien veroprosentin leikkauksesta säätäminen ja siirtolaskennassa käytettävien kuntien kustannustietojen päivittyminen. Rahoitusmallin muuttaminen hyvinvointialueiden toiminnan käynnistymisen jälkeen aiheuttaa itsessään ongelmia päätöksenteolle. Hyvinvointialueiden päättäjät joutuvat tilanteeseen, jossa ne joutuvat päättämään hyvinvointialue- ja palvelustrategiasta ilman konkreettista tietoa ja ymmärrystä, mistä alueen rahoitus muodostuu ja mitkä ovat vaikutukset alueelle. Tämä antaa erittäin huonon lähtökohdan johtamiselle ja uudistuksen tavoitteiden mukaiselle palvelujen järjestämiselle ja tuottamiselle. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo, ettei esitys korjaa esitetyn rahoitusmallin perusongelmia.  

Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo, että muutoskustannusten, erityisesti tietojärjestelmiin tarvittavien muutosten, vuoden 2022 palkankorotuskierroksen, palkkaharmonisaation, hoitotakuun sekä muun muassa erityishuoltopiirien purkamisesta aiheutuneiden toiminnan uudelleenjärjestelyn aiheuttamien lisäkustannusten systemaattinen alibudjetointi aiheuttaa tilanteen, jossa moni hyvinvointialue uhkaa joutua talouskriisiin jo vuoden 2023 aikana. Sen sijaan, että hallitus vahvistaisi suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa, hallitus uhkaa kriisiyttää sen. Rahoituksen tason korjaaminen jälkikäteen tilanteessa, jossa jo etukäteen lähes kaikki hyvinvointialueet ovat arvioineet rahoituksen tason riittämättömäksi, ei ole riittävä toimenpide. 

Perussuomalaisten valiokuntaryhmä vaatii asiantuntijalausunnosta ilmenevin tavoin, että hyvinvointialueiden muutosvaiheen vuoden 2023 rahoitus on turvattava ja saatava vastaamaan todellisia toteutuvia kustannuksia. 

Ehdotus

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että valiokunnan mietinnön HaVM 15/2022 vp sivun 4 viimeinen kappale, sivun 5 viimeinen kappale ja sivun 6 toinen kappale muutetaan(Vastalauseen muutosehdotukset) ja että hyväksytään kaksi lausumaa(Vastalauseen lausumaehdotukset)Vastalauseen muutosehdotukset "Hallintovaliokunta toteaa lisäksi, että rahoitus kohdennetaan alueittain tarve- ja olosuhdetekijöitä vastaavasti huomioiden kuitenkin samalla myös alueelliset muutokset asukasmäärässä. Näin ollen aluekohtaiset erot väestön ikääntymisen aiheuttamassa palvelutarpeen muutoksessa näkyvät rahoituksessa tulevina vuosina. Vuosittainen rahoituksen kasvu tuleekin vaihtelemaan alueittain melko paljon. Rahoituksen taso tarkastetaan jälkikäteen kahden vuoden viiveellä vastaamaan toteutuneita kustannuksia. Näin turvataan, ettei rahoitus erkane todellisista kustannuksista. Tarkastus tehdään koko maan tasolla, mikä turvaa selvityksen mukaan mallin kannustavuutta. Nyt esitetyn mukainen rahoitusmalli vahvistaa entisestään mallissa jo nyt olevia rakenteellisia ongelmia. Eniten kärsivät alueet, joissa on valmiiksi merkittäviä ongelmia vastata asukkaiden ja asiakkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluista."Hallintovaliokunta korostaa, että rahoitusmallin kehittäminen ja taustalla olevan tarvemallin tutkimustyö on jatkuvaluonteista kehitystyötä. Rahoituslain 14 §:n mukaiset tarvetekijät ja niiden painoarvot päivitetään vähintään neljän vuoden välein. Hallintovaliokunta pitää sosiaali- ja terveysvaliokunnan tavoin tärkeänä, että rahoitusmalliin tehtävät muutokset ovat hyvinvointialueiden tiedossa hyvissä ajoin etukäteen ja että mahdolliset muutokset tehdään harkitusti ja huolellisten vaikutusarviointien perusteella. Rahoitusmallin muuttaminen hyvinvointialueiden toiminnan käynnistymisen jälkeen aiheuttaa itsessään ongelmia päätöksenteolle. Hyvinvointialueiden päättäjät joutuvat tällöin tilanteeseen, jossa ne joutuvat päättämään hyvinvointialue- ja palvelustrategiasta ilman konkreettista tietoa ja ymmärrystä, mistä alueen rahoitus muodostuu ja mitkä ovat vaikutukset alueelle. Tämä antaa erittäin huonon lähtökohdan johtamiselle ja uudistuksen tavoitteiden mukaiselle palvelujen järjestämiselle ja tuottamiselle."Esityksen mukaan sekä palvelutarpeen kasvu että kustannustason tarkistus korotetaan indeksillä vastaamaan tulevan vuoden hintatasoa. Laskentatavan täsmentämisellä pyritään parantamaan rahoitusjärjestelmän reaktiokykyä hintatasossa tapahtuviin muutoksiin. Huomiota tulee kiinnittää jo ennakolta hyvinvointialueiden lisäkustannusten aiheuttamien menojen alibudjetointiin.Vastalauseen lausumaehdotukset 1. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin hyvinvointialueiden kroonisen rajoitusvajeen korjaamiseksi ennen hyvinvointialueiden varsinaisen toiminnan aloitusta. 2. Eduskunta edellyttää, että hallitus huolehtii siitä, että hyvinvointialueen rahoitusmallissa ilmenevät puutteet korjataan pikimmiten. 
Helsingissä 22.6.2022
Riikka Purra ps 
 
Mauri Peltokangas ps 
 
Mari Rantanen ps 
 

Vastalause 2

Perustelut

Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annettua lakia, kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettua lakia, sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annettua lakia, verotusmenettelystä annettua lakia, tuloverolakia ja valtiokonttorista annettua lakia. Esitykseen sisältyvät lainsäädännössä edellytetyt rahoitukseen vuodesta 2023 lukien tehtävät tarkistukset sekä eräitä muita sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen toimeenpanon yhteydessä tarpeellisiksi osoittautuneita lainsäädäntömuutoksia. 

Kokoomuksen eduskuntaryhmä on jo sote- ja pelastustoimen uudistusta koskevan esityksen yhteydessä tuonut esiin rahoitukseen liittyviä monia huolia. Keskeinen huoli on se, että rahoitusmallista puuttuu ohjausvaikutus terveyden parantamiseksi. Mallissa ei ole riittäviä kannustimia saada aikaan sellaisia muutoksia, että ihmiset alueella olisivat terveempiä. Niin sanotun hyte-kertoimen eli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen perusteella jaetaan vain yksi prosentti hyvinvointialueiden rahoituksesta. Huolena on niin ikään, että järjestelmän kalleus ei rajoitu pelkästään ensimmäisten vuosien aikana tehtäviin muutoskustannuksiin, vaan nimenomaan pysyviin menoihin, jotka johtuvat vääristä kannustimista ja hallinnosta. 

Myös mahdollisiin 2030-luvulla tuleviin kustannussäästöihin liittyy suurta epävarmuutta. Muutoskustannukset lisäävät sote-palvelujen menoja pitkään. Keskeiset muutoskustannukset ovat ICT-investoinnit ja työntekijöiden siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen sekä heidän palkkojensa harmonisointi. Hyvinvointialueiden rahoituksessa ei ole huomioitu myöskään alueiden erilaisuutta ja lähtötilannetta. Alueet ovat muutoksessa hyvin erilaisissa tilanteissa riippuen siitä, onko muutoksen pohjalla esim. sairaanhoitopiiriä tai kuntayhtymää vai lähdetäänkö muutokseen aivan uudella pohjalla. Rahoituksen tarvekertoimien ajantasaistaminen mm. sosiaalisten tarpeiden ja vieraskielisyyden osalta olisi jatkossa perusteltua. 

Valiokunnan hyvinvointialueilta lausuntoina saamien arvioiden alueidensa rahoitusvajeesta maalaa synkän kuvan vuoden 2023 alusta toimintansa aloittavien hyvinvointialueiden tilanteesta. Konkreettisen arvion antaneiden hyvinvointialueiden arviot yhteen laskettuna vaje olisi noin 400 miljoonaa euroa. Olennaista on kuitenkin huomata, että tällöin huomioiduksi tulee vain 11 yhteensä 21 hyvinvointialueesta suurimpien hyvinvointialueiden puuttuessa laskelmasta kokonaan. Näin ollen on hyviä syitä olettaa, että vaje on todellisuudessa miljardiluokassa. Kyseessä on valtava hyvinvointialueiden odotusten ja rahoituksen välinen epäsuhta, joka hallituksen on viipymättä korjattava. 

Kokoomus huomauttaa, että hyvinvointialueiden taloustilanteelle asettaa haasteita useat samanaikaiset tekijät. ICT- ja palveluiden tuottamisen kustannukset kasvavat kovaa vauhtia. Palkkaharmonisaatioon tarvittavia rahoja ei hyvinvointialueilla ole. Hoitojonot ovat viime aikoina pidentyneet. Pelastustoimea vaivaa merkittävä pelastajavaje. Listaa asioista, joihin hallituksen esitys ei tuo ratkaisuja, voisi jatkaa. 

Edellä kuvatuista syistä esitämme eduskunnan hyväksyttäväksi lausumaa, jolla hallitus edellytetään ryhtymään viipymättä toimenpiteisiin hyvinvointialueisiin kohdistuvien odotusten ja hyvinvointialueiden rahoituksen välillä olevan epäsuhdan korjaamiseksi. 

Ehdotus

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ehdotan

että hyväksytään yksi lausuma(Vastalauseen lausumaehdotus)Vastalauseen lausumaehdotus Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy viipymättä toimenpiteisiin hyvinvointialueisiin kohdistuvien odotusten ja hyvinvointialueiden rahoituksen välillä olevan epäsuhdan korjaamiseksi. 
Helsingissä 22.6.2022
Mari-Leena Talvitie kok 
 
Kari Tolvanen kok 
 
Ben Zyskowicz kok