Arvoisa rouva puhemies! On aivan erinomaista, että huolehdimme siitä, että emme pilaisi ilmastoamme ja että pystymme takaamaan sen, että Suomi pysyy edelleen lämmitettynä maana. Suomi on pohjoisen alueen valtio, jossa on ihan suurella varmuudella joka talvi pakkasta, joinain talvina enemmän, joinain vähemmän, elikkä se on kuitenkin tosiasia. Olemme myös hyvinvointivaltio, teollisuusvaltio, jonka tulevaisuus ja elintaso riippuvat siitä, pystymmekö tuottamaan tavaroita, jotka maailmanmarkkinoilla käyvät kaupaksi. Käytämme paljon energiaa ja käytämme paljon raaka-aineita, ja sillä me elintasomme teemme tai sitten emme tee, enkä usko vielä tämän päivän jälkeenkään, että Suomi haluaisi luopua siitä, että olemme sivistysvaltio ja elintasovaltio. Elikkä meidän pitää huolehtia siitä, että tässä maassa energia kiertää ja se on kohtuullisen edullista ja ympäristöystävällistä.
Suomen päästöt ovat kuitenkin koko ajan olleet laskusuunnassa. Tässä on maalattu kuvaa, että me olisimme menossa kadotukseen. Se ei pidä paikkansa. Nettopäästöt ovat alentuneet Suomessa 50 prosenttia vuodesta 1990. Teollisuuden kasvu, talouden intensiteetti, tuotantomäärät, liikenne, kaikki toiminta Suomessa on moninkertaistunut vuoden 90 jälkeen, ja siitä huolimatta päästöjen määrä on puolittunut tänä aikana. Tämänkin pitäisi jo kertoa, että Suomen suunta on ollut erittäin hyvä. Viime vuonna päästöjen alenema oli 5,9 prosenttia, elikkä viime vuonnakin teimme hyvää tulosta tällä rintamalla. Eli meidän pitää jatkaa sitkeästi samalla linjalla eikä lähteä hötkyilemään.
Kun katsotaan Suomen päästöjen määrä koko maailman päästöistä, se on 1,4 promillea. Vaikka me lopettaisimme tässä maassa hengittämisen ja sammuttaisimme kaikki tulet, niin edes se ei siinä viisarissa näkyisi. Niin tarkkaa viisaria ette löydä mistään mittarista, että 1,4 promillen heitto näkyisi. Ei näy. Se ei edes värähdä.
Esimerkiksi Virossa, lahden etelärannalla, poltetaan surutta kaikkia aineita, palavaa kiveä käytetään ynnä muuta, ja siellä ei tunneta huonoa omaatuntoa siitä. Emme moiti naapureitamme, jokainen osaa tiensä valita, mutta meidän pitää ottaa järki käteen esimerkiksi nyt vaikka asuntojen lämmittämisessä. Kun tuntuu, että ei enää voisi sähköllä lämmittää tai ei voisi enää lämmittää puulla kiuasta tai talon uunia taikka pitäisi sitten vaikka siitä hyvästä öljykattilasta heti luopua, niin eihän siihen ole mitään perusteita. Laitetaan niitä taloja pikkuhiljaa kuntoon, nykyaikaistetaan järjestelmiä. Minullakin on taloni saunassa nykyaikainen saunan kiuas, joka ei kunnolla savuta enää ollenkaan. Käytännöllisesti katsoen olen salaa saunan lämmittäjä, kun ei enää savuakaan piisistä tule. Eli siinä laitteet ovat kehittyneet hurjasti. Tämä kuvaa sitä, että ei kannata lähteä hötkyilemään, vaan pitää miettiä, mitä kannattaa tehdä. Yleisestikin kaikessa ihmisen toiminnassa on aina järkevää miettiä ennen kuin lähtee tekemään — koskee myös suunnistusta.
Kun katsotaan päästökertoimia, maakaasun päästökerroin on Tilastokeskuksen polttoaineluokituksen mukaan 55,3. Puun on 0. Se on sovittu, se on 0, koska se on uusiutuva, elikkä kun puu poltetaan, niin sehän palaa siihen muotoon, mistä se on tullutkin. Turpeen vastaava luku on 107,6, mutta kun sitä käytetään seospoltossa puun kanssa, niin se jää joka tapauksessa alle maakaasun polttoarvon, menee selkeästi alle, sillä kun turvetta poltetaan puun kanssa, niin normaali seossuhde vaihtelee siten, että yleensä noin 70—80 prosenttia on puuta ja 20—30 prosenttia on turvetta riippuen vähän, miten kosteaa se poltettava materiaali on. Tätä taustaa vasten katsottuna meidän ehdottomasti kannattaa polttaa tässä maassa edelleen puuta ja turvetta ja nimenomaan CHP-laitoksissa, jotka tuottavat erittäin hyvin sekä kaukolämpöä että sähköä. Ja kun poltetaan turvetta, niin sillä saadaan puun kanssa yhteisesti poltettuna toteutumaan se päämäärä, että ilmastopäästöt ovat lähes nolla. Hiukkaspäästöjä ei tule juuri mitään. Se palaa erittäin puhtaasti, ja kattilan tekniikka toimii aivan optimaalisesti ja kestää pitkään. Elikkä näiltä osin tämä järjestelmä pitäisi nyt meidän itse ymmärtää: olemme luoneet järjestelmän, joka on maailman puhtain ja paras, joten älkäämme siitä heti luopuko.
Ja sitten huoltovarmuudesta tässä salissa ei ole tämän asian yhteydessä kukaan vielä puhunut. Ei kukaan ole maininnut huoltovarmuutta. [Kaj Turusen välihuuto] — Pyydän anteeksi, edustaja Turunen mainitsi erinomaisessa puheenvuorossaan ja taisi olla joku muukin. [Välihuutoja] Kaikkia en muista, kun en koko ajan päässyt olemaan paikalla, mutta kiitoksia teille kaikille, kun tärkeän asian olette huomanneet. Erinomaisen tärkeä asia. — Huoltovarmuudesta tässä maassa pitää pitää huoli, koska asumme täällä pohjoisessa. Olemme kaukaisessa nurkassa. Jos nuo liikenneväylät menevät jonain päivänä niin sanotusti tukkoon tai jäätyy tuo Tanskan salmi noin kuvaannollisesti, niin mitäs me sitten teemme? Tai jos itärajalla jotakin tapahtuu, että kauppa vähenee? Tämän takia meidän olisi nyt tehtävä tässä asiassa järkeviä ratkaisuja, niin että emme [Puhemies koputtaa] aja itseämme pussiin tai jopa paitsioon.
Turpeen poltosta vielä lopuksi, arvoisa rouva puhemies, sen verran, että se on selkeästi paikallinen polttoaine, joka tuotetaan suomalaisilla koneilla. Turpeelle on nyt avautumassa myös aivan uudet markkinat, koska sitä tuotetaan parhaimmillaan esimerkiksi kasvihuoneiden kasvualustoiksi. Turve on erittäin hyvä siihen tarkoitukseen. Samoin, kuten edustaja Mäkipääkin mainitsi oivallisesti, se on erinomainen kuituraaka-aine, jolla pystytään tekemään muun muassa hyviä suodattimia ja monia muita materiaaleja. Kaikkea emme edes tiedä, koska tutkimus on vasta alussa. Kun Suomessa on valtavasti turvetta, niin eihän meidän nyt kannata, hyvänen aika, lopettaa ja palata kivikauteen tässä asiassa. Me olemme edelleen pohjoinen valtio tämänkin jytinän jälkeen, ja ennen kaikkea meidän täytyy pitää huoli myös siitä, että pystymme teollisuuden raaka-ainevirrat huolehtimaan. Noin miljoonan ihmisen koti lämpiää tänä päivänä turpeen avulla poltetulla CHP-voimalla — noin miljoonan ihmisen koti. Toivoisin tässäkin asiassa nyt pikkuisen järkevyyttä siihen, että emme ammu itseämme jalkaan.
Puhemies Paula Risikko
Meillä on tänä päivänä aikarajoite, ja nyt otetaan yksi puheenvuoro, edustaja Rydman. Sen jälkeen ministeri vastaa, ja katsotaan, kuinka sitten edetään.