Arvoisa puhemies! Tähän nyt on pakattu samaan istuntoon — ja hyvä niin — useita näitä kertomuksia, joita meillä on näistä kansainvälisistä järjestöistä. Ymmärrykseni mukaan tässä on vielä myöskin Pohjoismaiden neuvoston vuosikertomus käsittelyssä. Itse asiassa hyvä niin, että me voimme vähän vertailla näitä järjestöjä toisiinsa ja myöskin kansanedustajien rooleja näissä eri järjestöissä.
Äsken käsittelimme Euroopan neuvoston valtuuskunnan vuosikertomusta, ja nyt käsittelemme Etyjin, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön, parlamentaarisen yleiskokouksen vuosikertomusta. Nämä ovat kaksi erilaista järjestöä, jotka toimivat kuitenkin Euroopan laajuisesti. Kuten sanottu, Euroopan neuvosto on ihmisoikeusjärjestö. Se on normatiivinen järjestö, se luo normeja jäsenmailleen. Etyj-järjestö ei ole samalla tavalla normatiivinen järjestö. Se on turvallisuusjärjestö, turvallisuusyhteistyötä luova elin, ja se pyrkii nimenomaan dialogin rakentamiseen, kuten edustaja Niikko tässä totesi. Yhteistyövaraisen turvallisuusjärjestelmän ydintä eli Euroopan turva-arkkitehtuuria siinä peilataan.
Etyjillä on siis parlamentaarinen yleiskokous, jolla on pari kolme kertaa vuodessa yleiskokouksensa, ja sitten siinä on tarkkailutehtäviä, muun muassa vaalitarkkailua järjestö tekee, parlamentaarinen yleiskokous tekee. ODIHR, joka on siis Etyjin erityiselin, on maailman johtavin vaalitarkkailuorganisaatio. Se metodologia, mitä käytetään kansallisissa vaalitarkkailuissa, tulee nimenomaan ODIHRilta. Sitä myöskin seurataan muissa maanosissa, ja YK:n tehdessä vaalitarkkailutehtäviä ODIHRin eurooppalaisessa kontekstissa kehittämät metodologiat ovat myöskin maailmanlaajuisen vaalitarkkailujärjestelmän ydintä. Eli tässä suhteessa Etyjillä on keskeinen rooli.
Parlamentaarisessa yleiskokouksessa on myöskin erityisedustajia, jotka ovat eri alueille sitoutuneita, kansanedustajia, jotka pystyvät käymään myöskin kriisialueilla tarvittaessa keskusteluja ja luomaan dialogipohjaa. Tässäkin suhteessa on hyvin merkittävää työtä myöskin tämä, mitä suomalaiset kansanedustajat ovat vuosien varrella Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen puitteissa tehneet.
Etyj-järjestöä ei kuitenkaan ymmärrä, ellei ymmärrä vuotta 1975, ellei ymmärrä Etykiä, ellei ymmärrä sitä, mistä edustaja Niikkokin tässä hetki sitten puhui, Helsingin henkeä ja sitä prosessia, mikä johti Euroopassa tähän jonkintyyppisen dialogin syntymiseen ja niihin instituutioihin, joilla pyritään luomaan vuorovaikutusta kilpailevien, vastakkainasettelun varassa eläneiden yhteiskuntien välille. Etykhän perustettiin kylmän sodan oloissa, jolloin kylmä sota jakoi Eurooppaa kahtia, ja Helsingissä presidentti Kekkonenhan tässä suhteessa oli poikkeuksellisen aloitteellinen, keskeisessä roolissa myöskin tässä kokouksessa. Finlandia-talossa oli Ety-konferenssi 75, luotiin nämä perussopimusasiakirjat, jotka ovat sitoneet jäsenvaltioita. Euroopan status quo hyväksyttiin. Lähdettiin liikkeelle siitä, että rajat ovat koskemattomia, niitä kunnioitetaan. Ja vaikka kritiikkiä esitettiin, että silläkö jäädytettiin tämä Euroopan tilanne, niin tosiasiana voi sanoa sen, että tämä dialogiprosessi, asteittainen rajojen aukeneminen, oli se tekijä, joka mursi kylmän sodan jakolinjat ilman, että yhtäkään Naton tai Varsovan liiton varustelun kautta hankittua aseellista voimaa, tykkiä ja hävittäjää, käytettiin, vaan sen dialogiprosessin kautta syntyi Eurooppaan muutosprosessi, joka oli merkittävän suuri. Euroopan kartta muuttui vuosina 1990—91 poikkeuksellisen rajusti ilman suursotaa. Sen rajuuden merkityksen ymmärtää, kun katsoo vaikka Puolaa. Puolalla oli 80-luvulla kolme naapuria, 1990-luvulta eteenpäin sillä on seitsemän naapuria — näistä seitsemästä naapurista ei yksikään ole niitä aikaisempia. Näin järisyttävää maantieteellisessä kartassa, poliittisessa maantieteellisessä kartassa tapahtuvaa muutosta ei ollut koskaan Euroopassa tapahtunut ilman suursotaa. Nyt se tapahtui, mikä kertoi rauhan rakenteiden voimasta Euroopassa, kertoi Helsingin hengestä ja siitä, että me pystymme myöskin olemaan vuorovaikutteisia rajojen ylitse, luomaan yhteisöllisyyttä, yhteistä turvallisuutta. Me voimme jopa radikaaleja yhteiskunnallisia muutoksia aikaansaada.
Valitettavasti, arvoisa puhemies, nyt tilanne Euroopassa on kärjistynyt. Meillä ei samanlainen vuoropuhelu ole nyt voimissaan kuin on ollut 90-luvulla, 2000-luvun alussa — on jännitteisempi tilanne, ja tämä on tietenkin valitettava asia. Muun muassa Etyj-järjestelmä — ennen kaikkea luottamusta lisäävät toimet, jotka ovat olleet Etyj-järjestössä se kivijalka, jolla on pystytty jopa sotaharjoituksia seuraamaan, ja vielä eri maat ovat voineet seurata tukikohtia, varustautumiskehitystä ihan toisella tavalla avoimesti tähän saakka — on purkautumassa osittain Yhdysvaltojen ja Venäjän välisen tulehtuneen tilanteen vuoksi. Molemmat ovat vetäytyneet tästä Open Skies -sopimuksesta. Se on valitettavaa.
Nyt on hienoa se, että Suomi toimii tässä kohdassa aloitteellisesti. Me pyrimme edelleenkin ylläpitämään tätä Helsingin henkeä, vuorovaikutusta, ja siinä suhteessa kaikki tuki sille aloitteellisuudelle niin kuin ulkoasiainvaliokuntakin jo teki, jolla mahdollisesti tämän Etyjin, Etyk-järjestön, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön 50-vuotisjuhlavuosi 2025 voisi olla täällä Helsingissä ja Helsingin henkeä voitaisiin sitä kautta virittää edelleen.
Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
:Kiitoksia. — Edustaja Virolainen, olkaa hyvä.