Pöytäkirjan asiakohta
PTK
120
2016 vp
Täysistunto
Torstai 24.11.2016 klo 15.59—21.40
2.5
Suullinen kysymys kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta (Pauli Kiuru kok)
Suullinen kysymys
Suullinen kyselytunti
Puhemies Maria Lohela
Seuraava kysymys, edustaja Pauli Kiuru. 
Keskustelu
16.48
Pauli
Kiuru
kok
Arvoisa rouva puhemies! Hallitus on hyväksynyt tänään kansallisen energia- ja ilmastostrategian vuoteen 2030. Se on hyvin kunnianhimoinen, ja sillä edetään määrätietoisesti kohti päästövähennystavoitteita. Suomi on ensimmäinen teollisuusmaa, joka kieltää kivihiilen käytön lailla. Suomi on myös ensimmäinen maa, joka on päättänyt määrätietoisista toimista fossiilisen tuontiöljyn puolittamiseksi. Samaan aikaan strategiassa linjataan merkittävistä panostuksista uusiutuvan energian kehittämiseen. Ministeri Rehn, minkälaisia mahdollisuuksia te näette näiden strategisten linjausten tuovan vientiteollisuudelle ja taloudellisen toimeliaisuuden lisäämiseksi Suomessa? 
16.49
Elinkeinoministeri
Olli
Rehn
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Tämä edustaja Pauli Kiurun kysymys on aivan tämän kansallisen energia- ja ilmastostrategian ytimessä. Tavoitteena on se, että me olemme omien etujemmekin takia edelläkävijä tällä saralla ja luomme pohjaa sille, että suomalainen osaaminen cleantechin ja energia- ja ympäristöteknologian saralla voi menestyä maailmalla, ja sitä kautta voimme luoda uusia työpaikkoja Suomessa ja voimme vahvistaa osaamistamme tällä hyvin keskeisellä saralla. Tätä pyrimme edistämään yhdessä ulkomaankauppaministeri Kai Mykkäsen kanssa ja pyrimme todellakin vahvistamaan sitä, että pystymme suomalaista cleantechiä ja ympäristöteknologiaa viemään, kun tosiaankin tämän strategian kautta vahvistamme osaamistamme ja panostamme, investoimme uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen. 
Puhemies Maria Lohela
Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä tästä aiheesta, ilmoittautumaan. 
16.50
Markus
Lohi
kesk
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa rouva puhemies! Omalta osaltanikin haluan kiittää hallitusta näistä aivan erinomaisista ja, voi sanoa, kunnianhimoisista ilmasto- ja energiapolitiikan strategialinjauksista, jotka meitä auttavat toteuttamaan sekä EU:n että kansainväliset sopimukset, velvoitteet. 
Mutta erittäin tärkeätä on myös, että meidän energiapolitiikkamme on sellaista, että se mahdollistaa kotimaisen uusiutuvan energian käytön ja sitä kautta myös kotimaisen työllisyyden hoidon. Meillähän on tällä hetkellä ympäri Suomea useita lupaavia, erittäin merkittäviä bioenergiahankkeita, jotka toteutuessaan olisivat aivan merkittäviä työllistäjiä. Haluaisinkin kysyä ministeri Rehniltä: miten arvelette näiden uusien ilmasto- ja energiastrategialinjauksien vaikuttavan näihin suunniteltuihin investointihankkeisiin? 
16.51
Elinkeinoministeri
Olli
Rehn
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Edustaja Lohi kiinnitti huomion olennaiseen kysymykseen, eli tällä energia- ja ilmastostrategialla asetetaan hyvin kunnianhimoiset tavoitteet, mitkä osaltaan sitten edistävät investointeja kotimaiseen uusiutuvaan energiaan. Nämä kunnianhimoiset tavoitteet tähtäävät siihen, että me siirrymme kokonaan päästöttömään, hiilineutraaliin energiatalouteen vuoteen 2050 mennessä. Keinona on sekä keppiä että porkkanaa: keppiä kivihiilelle, eli luovutaan kivihiilen energiakäytöstä vuoteen 2030 mennessä — lainsäädäntöä valmistellaan tämän hallituskauden aikana — ja vastaavasti porkkanaa uusiutuvalle energialle, kotimaiselle energialle ja energiatehokkuudelle. Otan tästä yhden esimerkin: biopolttoaineet, joiden sekoitevelvoite, 30 prosenttia, tarkoittaa sitä, että me tarvitsemme 600 000 tonnia biopolttoainetta vuodessa, mikä vastaa noin viittä kuutta biojalostamoa, sen kokoista, mitä Lappeenrannassa esimerkiksi on. (Puhemies: Aika on täynnä!) Tämä kannustaa merkittävästi investointeihin. 
16.52
Ville
Skinnari
sd
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Täytyy myös minunkin ensiksi kiittää hallituksen hyviä linjauksia. Siellä on paljon paljon hyviä elementtejä, kunnianhimoisia sellaisia. Biomassa ja biopolttoaineet ovat keskiössä. Sähköinen liikennekin on huomioitu. Maailma menee sähköautoihin, teki Suomi mitä tahansa. 
Mutta kysymykseni kuuluu oikeastaan tämän paketin ajoituksesta: miksi, arvoisa ministeri, Suomi tekee omat linjauksensa ennen kuin kaikki olennaiset asiat on linjattu EU-tasolla? 
16.53
Elinkeinoministeri
Olli
Rehn
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Edustaja Skinnarin kysymykseen kaksi vastausta eli kaksi samansuuntaista kommenttia: Ensinnäkin Euroopan unionin valmistelu on viivästynyt. Me Suomessa emme vatuloi, me toimimme jämäkästi ja aikataulussa. Ja toiseksi tämä on itse asiassa aivan oikein meidän omienkin etujemme kannalta, koska nyt kun olemme linjanneet tämän strategian, sen mukaisesti jatkamme vaikuttamista Euroopan unionissa muun muassa hiilinieluja koskevaan politiikkaan, biomassan kestävyyskriteereihin ja muihin kysymyksiin, mitkä vaikuttavat tämän energia- ja ilmastostrategian onnistumiseen Suomessa. 
 
16.53
Satu
Hassi
vihr
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! On hyvä asia, että kivihiili aiotaan kieltää, mutta valitettavasti kokonaisuus ei vastaa näitä omakehupuheita edelläkävijyydestä. Hallitushan aikoo jopa lisätä kotimaisen kivihiilemme eli turpeen polttoa ja samalla panee kuitenkin jarruja puhtaalle tuulivoimalle. (Ben Zyskowicz: Minkälaisia jarruja?) Eikö hallitus ymmärrä, että kilpailukykymme kehittämisen kannalta tärkeintä olisi kotimaassa edistää juuri niitä asioita, joiden kysyntä maailmalla kasvaa eniten ja jotka ovat puhtaimpia, kuten tuuli- ja aurinkovoima, älysähköverkot ja sähköautot, joita hallitus kyllä aikoo edistää mutta vain suunnilleen sen verran, että 15 vuoden päästä meillä olisi sen verran sähköautoja kuin Suomessa uusia autoja myydään kahden vuoden aikana? 
16.54
Elinkeinoministeri
Olli
Rehn
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! En oikein ymmärrä tätä kommenttia jarruista. Olen samaa mieltä sinänsä näistä älyverkoista: ne ovat hyvin keskeinen osa sekä sähköjärjestelmän uudistamista että myös liikennejärjestelmän viemistä kestävän energiatalouden suuntaan. Hallitus tämän strategian myötä tulee viemään eteenpäin sellaista lainsäädäntöä, jonka mukaan uusiutuvan energian tukijärjestelmää kehitetään niin, että investointituen lisäksi meillä on siirtymäkaudella tuotantotukea, joka toteutetaan kustannustehokkaasti ja teknologianeutraalisti niin, että aurinkosähkö, tuulivoima tai pien-CHP, elikkä pienimuotoinen sähkön- ja lämmöntuotanto uusiutuvalla energialla, ovat kaikki samalla viivalla, ja siinä mielessä käytämme veronmaksajien varoja kaikkein tehokkaimmalla tavalla, jotta pääsemme näihin uusiutuvan energian tavoitteisiin. 
Kysymyksen käsittely päättyi. 
Viimeksi julkaistu 4.10.2017 11:40