Viimeksi julkaistu 6.6.2021 13.21

Pöytäkirjan asiakohta PTK 120/2020 vp Täysistunto Tiistai 29.9.2020 klo 14.02—19.09

4.  Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2020 kuudenneksi lisätalousarvioksi

Hallituksen esitysHE 131/2020 vp
Lähetekeskustelu
Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
:

Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. 

Lähetekeskusteluun varataan enintään 1 tunti. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. Asiassa käydään ministerin esittelypuheenvuoron jälkeen debatti. 

Keskustelu
16.31 
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen 
(esittelypuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Kyseessä on jo kuudes lisätalousarvio, mikä kertoo hyvin paljon tästä poikkeuksellisesta vuodesta. Esitys pitää sisällään ainoastaan yhden asian, mutta sen mittakaava on merkittävä, 200 miljoonaa euroa. Hallitus ehdottaa uutta momenttia covid-19-testauksesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen. Tarkoituksena on korvata hybridistrategian toteuttamisen edellyttämästä rajan ylityksiin liittyvästä testauskapasiteetin nostosta ja analyysitoiminnasta aiheutuvia kustannuksia Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille. Tämä näin syntyvä testauskapasiteetti on myös muiden sairaanhoitopiirien testien teon käytettävissä. — Tässä lyhyesti. 

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
:

Nyt pyydän niitä edustajia, jotka haluavat käyttää vastauspuheenvuoron, nousemaan ylös ja painamaan omalta varsinaiselta paikaltaan V-painiketta. 

16.32 
Päivi Räsänen kd 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys kuudenneksi lisätalousarvioksi on varmasti tarpeellinen, varsinkin kun näitä tämän päivän uusimpia tietoja koronaepidemian etenemisestä olemme seuranneet. 

Tähän päätökseen liittyy kuitenkin ikävä kiista tällä hetkellä, eli sosiaali- ja terveysministeriö asetti jo elokuussa tavoitteeksi tämän 20 000 testiä vuorokaudessa, sitten valtion rajat ylittävän liikenteen vaatimuksesta tehtiin periaatepäätös aika tiukalla aikataululla, ja nyt sitten HUS teki tällaisen suorahankintapäätöksen, joka on riitautettu markkinaoikeuteen. Tämä ei tietenkään liity nyt tähän tai vaikuta [Puhemies: Aika!] tähän eduskunnan käsittelyyn, mutta jäämme odottamaan, mitä markkinaoikeudessa tapahtuu. 

16.33 
Mikko Ollikainen 
(vastauspuheenvuoro)
:

Ärade talman, arvoisa puhemies! Jag tycker att det är väldigt bra att vi nu reserverar de här medlen för testning och spårning och förebyggande åtgärder för att få bukt med den här spridningen. Fakta är att det ju har tagit fart ganska mycket på senare tid, och därför är det väldigt bra att vi nu ger de här pengarna, och vi hoppas att man inte behöver använda de här 200 miljonerna, som nu reserveras, till fullo. 

Elikkä toivon mukaan näitä 200:aa miljoonaa ei tarvitse nyt käyttää täysimääräisesti tähän tarkoitukseen, mutta on hyvä varautua, eli sen takia kannatan lämpimästi, että nämä määrärahat nyt hyväksytään ja annetaan tähän testaukseen. — Kiitos. 

16.34 
Merja Kyllönen vas 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa herra puhemies! On kokonaisuutena kyseessä erittäin tärkeä lisätalousarvio, vaikka meidän armoitettu valtiovarainministerimme sanoikin, että näitä alkaa tippumaan tästä melkein liukuhihnalta, mutta koronaepidemian hoidossa meidän on toki tehtävä kaikkemme myöskin sairaanhoitopiirien ja koko järjestelmän tukemiseksi.  

Mutta se, mikä tässä huolettaa, ovat tietysti myöskin tulevaisuuden haasteet, ei pelkästään se, mitä tapahtuu meidän kokonaisterveydenhuollossa, vaan se, mitä tapahtuu tulevaisuudessa näitten epidemiariskien kanssa. Tästä asiasta on käyty myöskin tällaista turvallisuuspoliittista keskustelua, mutta myöskin terveydenhuollon ja talouspolitiikan näkökulmasta joutuu varmasti miettimään, niin että toivottavasti covid-19 on ainutkertainen. Valitettavasti ainakin Maailman terveysjärjestön osalta vaikuttaa siltä, että näin ei välttämättä ole, ja sen takia jonkunlaista valmistautumissuunnitelmaa varmasti tarvitaan jatkossakin siihen, miten näitä laajoja epidemioita [Puhemies: Aika!] ennaltaehkäistään ja torjutaan. 

16.35 
Inka Hopsu vihr 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Lisätalousarviossa ehdotettu 200 miljoonan määräraha kohdistuu koronatestauksen korvaamiseen. Hallitus on systemaattisesti pitänyt kiinni strategiastaan ehkäise, testaa, jäljiltä, eristä ja hoida. Tämä koskee myös rajanylityksiä ja matkailua, ja tämä testauskapasiteetti on nimenomaan tähän suunnattua. Testaaminen ja karanteenivaatimukset ehkäisevät uusien tartuntojen tuloa maailmalta Suomeen, mutta samalla aivan varmasti moni matkanjärjestäjä, matkailija näkee reissaamisen testaukset mukaan lukien liian hankalana.  

Äskeisessä keskustelussa käytiin myös matkailuelinkeinoa jo läpi, mutta tämä on yksi elinkeino, jonka tulevaisuutta joudumme pohtimaan, jos elämme tämän koronatilanteen kanssa jatkossa pitkäänkin, ennen kuin rokote valmistuu. 

16.36 
Iiris Suomela vihr 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Nyt on aivan keskeistä varmistaa, ettei testaaminen missään nimessä tyssää rahahuoliin, ja silloin on tärkeää, että valtio vakuuttaa sairaanhoitopiirit ja kunnat, on tukena tässä testaamisen lisäämisessä. Nythän kävi valitettavasti niin, että alkusyksy pääsi jossain määrin yllättämään, mutta ihailtavalla nopeudella oikeastaan ympäri Suomen on saatu testikapasiteettia jopa moninkertaistettua.  

Tampereella tätä työtä olen päässyt seuraamaan kaupunginhallituksessa, ja erityisen hienoa on ollut, miten koko seutu on ollut mukana nostamassa testauskapasiteettia. Henkilökuntaa on saatu niistä alueen kunnista, joissa koronaa ei vielä ole, kun on tunnistettu, että tämä ei ole kuntarajojen sisälle jäävä ongelma vaan pahimmillaan voi levitä, jos ei toimita rivakasti yhteistyössä.  

Tällaiseen toimintaan meidän onkin syytä kannustaa jatkossakin ja on varmistettava, että ennen kaikkea ne resurssit löytyvät. Tiedetään, että jossain päin Suomea joudutaan [Puhemies koputtaa] jopa nostamaan laboratoriokapasiteettia, mikä vaatii aivan mittavia investointeja. Rahasta tämä ei saa jäädä kiinni. 

16.38 
Johannes Koskinen sd 
(vastauspuheenvuoro)
:

Herra puhemies! Eduskunta on aikaisemmin hyväksynyt tämmöisen ennalta arvaamattomien koronamenojen 200 miljoonan euron määrärahan, eli periaatteessa sieltäkin olisi löytynyt tähän tarkoitukseen varoja, mutta kun tässä on tietysti tähän strategiaan liittyvästä uudesta menokohteesta kysymys, niin se on paikallaan, että se tulee nyt lisätalousarvion kautta eduskunnan hyväksyttäväksi.  

Tässä on mielenkiintoista, että kansainvälinen lentokuljetusliitto IATA uskoo kovasti tähän pikatestien käyttöönottoon, jolloinka se tavallaan mullistaisi sen, että pystyttäisiin nopeammin palauttamaan ihmisten luottamus lentämisen terveysturvallisuuteen ja päästäisiin normaalimpiin aikoihin laajemmin lentoliikenteessä. Mutta tässä siirtymäkaudessa varmasti tällainen toimenpide, jota hallitus esittää, on paikallaan. Siinäkin tietysti pitää hakea mahdollisimman kustannustehokas malli, miten toimitaan ja kohdennetaan oikein nämä testaukset. 

16.39 
Paula Werning sd 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen kuudes lisätalousarvio tuo lisärahaa koronatestauksesta aiheutuviin kustannuksiin. Määrärahoja ehdotetaan tässä korotettavaksi 200 miljoonalla eurolla, ja tämä summa kohdentuu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille. 

Jotta pystytään toimimaan hallituksen strategian mukaisesti, niin testauskapasiteetin nostaminen on ensiarvoisen tärkeää. Nyt on tarkoitus korvata HUSille rajanylityksiin liittyvä koronatestauskapasiteetin nosto sekä testien analysoinnista aiheutuvat kustannukset. On merkittävää koko Suomen näkökulmasta, että Suomeen saapuvia matkustajia voidaan jatkossa testata entistä tehokkaammin. Tiedämme täällä sen, että testauksen tarve tulee lisääntymään viimeistään marraskuun 23. päivä, jolloin sisärajatarkastuksen on määrä poistua ja tilalle tulee testaamiseen perustuva strategia. 

Vaikka tämä kuudes lisätalousarvio kohdentuu vain yhteen asiaan, on erittäin välttämätöntä, että hallitus reagoi nopeasti tämän akuutin asian hoitamiseen. 

16.40 
Pia Viitanen sd 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Täällä on tullutkin jo esille se, että on tärkeää, että tähän reagoidaan aina, kun akuutti tilanne tulee, mahdollisimman nopeasti. Olen edelleenkin sitä mieltä kuin olin vaikka edellisessä keskustelussa, että minusta hallitus on kaiken kaikkiaan pystynyt hoitamaan tätä kriisiä hyvin siinä suhteessa, että tässä mennään jo kuudetta lisätalousarviota — tämä on nyt pikasellainen, ja on ollut nopeita sellaisia, vaikka mitä. Mutta mielestäni tämä kokonaisote on hyvä, tämä on tarpeellinen ja tärkeä. Tässä puhutaan ihmisten terveydestä ja tässä tapauksessa tietenkin näitten testien tekemisestä rajoilla, mikä on äärimmäisen tärkeä kysymys, niin kuin hyvin tiedämme. 

Tässä voisi ehkä semmoisen yleisen periaatteen vielä alleviivata, että mielestäni on erittäin tärkeää, että hallitus on ottanut kaiken kaikkiaan tosissaan tämän kuntien ahdingon ja on päättänyt jo keväällä kuntien merkittävästä tukipaketista. Olin hyvin iloinen, kun nyt tässä varsinaisessa budjettiriihessäkin jälleen kohdistetaan iso joukko tukitoimia kunnille, [Puhemies: Aika!] ja tämä liittyy tietenkin myös siihen tärkeään periaatteeseen, että kunnille ja sairaanhoitopiireille korvataan täysimääräisesti koronasta aiheutuneet kustannukset. 

16.42 
Aki Lindén sd 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Olen toki juuri aikaisemmassa siviilityössäni joutunut hoitamaan tämäntyyppisiä asioita eli suurten sairaalaorganisaatioiden talousasioita, ja sen takia hyvin mielelläni sitten varsinaisessa keskustelussa hieman avaan, mitä 200 miljoonaa euroa tässä tarkoittaa. 

Mutta tässä aivan lyhyesti sanottuna niillä kustannuksilla, joita tällä hetkellä julkisen terveydenhuollon laboratoriotuotannossa meillä on, eli noin 100—150 euron kustannus per testi — yksityisellähän nämä ovat noin 250 euroa — me pystymme tekemään 1,3 miljoonaa testiä, mikä tarkoittaa esimerkiksi tämän vuoden jäljellä olevina kolmena kuukautena 20 000:ta testiä päivässä. Aamulehdessä 26.8., joka löytyy helposti googlaamalla, on erittäin hyvin selvitetty näitä kokonaiskustannuksia ja testien määrää Suomessa. 

Mutta palaan tähän asiaan tarkemmin sitten tuossa varsinaisessa keskustelussa. Toki kannatan voimakkaasti tätä asiaa, että se tehdään nopeasti. 

16.43 
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen 
(vastauspuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Todella kun hallitus teki päätöksiä, joilla pyritään matkailu pitämään jollain tapaa elossa ja liikkeellä, ja päädyttiin siihen, että myös testauskapasiteetin pitää nousta merkittävästi, niin tällä ratkaisulla halutaan luoda jo etukäteen rahoituksen osalta varmuus Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille siitä, että he voivat kapasiteetin nostaa — tämmöisen kapasiteetin hankkiminen ei ole mikään halpa investointi. Toivottavasti sitä ei tarvita niin paljon kuin ennakoidaan, mutta nyt on varauduttu, ja tämä päätös kytkeytyy elimellisesti siihen ensi vuoden budjettiin liittyvään päätökseen, jossa etukäteen merkitään 1,4 miljardia euroa testikustannuksiin, 30 000 testiä päivässä, koko ensi vuoden ajaksi. Senkin osalta toivon, että loppuvuotta kohti tarve hiipuu huomattavasti ja siinä aidosti sitten myös säästämme, että kaikki raha ei menisi siihen. Mutta tämä on nyt välttämätöntä saada nopeasti päätettyä, ja siksi se tuotiin tämmöisenä erillisenä, pistemäisenä lisätalousarviona tänne. 

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
:

Ja nyt mennään puhujalistalle. 

16.44 
Aki Lindén sd :

Herra puheenjohtaja! Toistamatta niitä, joita hetki sitten tässä sanoin, haluan todeta, että tässä on todella nyt kysymys aivan todella tärkeästä koronan hallintaan ja torjuntaan liittyvästä asiasta, niin kuin kaikki tiedämme, ja on hienoa, että näin nopeasti on saatu tämä lisätalousarvio tänne. 

Olen tässä tarkoituksella hieman kerännyt tietoa, jotta meillä täällä olisi konkreettinen kuva tämän 200 miljoonan euron sisällöstä. Aivan niin kuin valtiovarainministeri Vanhanen äsken totesi, ensi vuodellehan on todellakin suunniteltu 1,4 miljardia, joka käytännössä mahdollistaa 10 miljoonaa testiä. Eli ihan noin kerrottuna ensi vuoden päivien lukumäärällä 30 000 vuorokaudessa, siitä päästään siihen 10 miljoonaan testiin. Silloinhan keskihinta liikkuu juuri siellä noin 140 euron kohdalla. 

Nämä testien hinnathan ovat todella puhututtaneet tässä aika paljon. Siihen vaikuttaa tietenkin myös testauskapasiteetti silloin, kun on todella mittavat investoinnit tehty ja saatu pitkälle automatisoitua tätä, vaikka se näytteenotto ja kaikki siihen liittyvä muu työ, kuten jäljitys, on edelleen hyvin henkilötyövoimavaltaista. Tämmöisen testin hintarakennehan on semmoinen, että kun se muodostuu niistä reagenssikuluista, niin korkeimmillaan tämmöiset reagenssikulut olivat jopa 40—50 euroa silloin, kun saatavuus oli huono, mutta nyt se on laskenut jo aika lähelle kymmentä euroa. Nehän ovat maailmankaupan kautta saatavia tarvikkeita. Tässä työvoimakulut ovat keskeisessä osassa, sitten tietenkin laitteet ja varusteet ja sen päälle tulevat yleiskulut. Sairaanhoitopiirien laboratoriothan laskuttavat näistä kuntia, ihan niin kuin normaalisti sairaanhoitopiirin kuntalaskutus tapahtuu tietyn hinnaston mukaan, eli potilas, tai tässä tapauksessa se henkilö, jolta otetaan testi, ei julkisessa terveydenhuollossa maksa mitään. 

On myös erittäin hyvä, että tässä on tehty yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa. Nythän esimerkiksi tämä 200 miljoonaa perustuu hyvin pitkälti semmoiseen kumppanuusmalliin, jossa käytetään suurimman yksityisen laboratoriotuottajan alihankintaa. Ja tässä viitattiin jo sitten niihin tietynlaisiin kilpailuoikeudellisiin riitoihin, joita julkisuudessa on esitetty, mutta en ota nyt niihin kantaa. Edullisimmillaan olen kuullut julkisen sektorin pystyvän tekemään näitä testejä jopa 100 euron kappalehinnalla. Kysymys on tietenkin aina siitä, mitä kaikkea oikealla tavalla lasketaan mukaan. 

Kaiken kaikkiaan tämä on erittäin tärkeä asia, ja tällä varmasti pärjätään tämä vuosi, ja sitten ensi vuodelle on suunnitteilla, kuten valtiovarainministeri totesi, todella merkittävät ja isot varaukset. Mutta kuten edustaja Koskinen täällä nosti esille, kaikkein tärkeintä olisi saada nopeita, halpoja ja edullisia pikatestejä käyttöön. Sehän mullistaisi koko tämän toimintamallin, mikä meillä on. Niitähän on kehitteillä ja toivottavasti saadaan pian käyttöön. 

16.47 
Hannu Hoskonen kesk :

Arvoisa herra puhemies! On aivan oikein, että testaamiseen panostetaan tässä vaiheessa, kun tauti on leviämisvaiheessa, ja nimenomaan niin, että kunnille annetaan aito mahdollisuus toimia omalla alueellaan tehokkaasti. Tässä vaiheessa on ihan oikein kiittää kaikkia terveydenhuollon työntekijöitä siitä valtavasta panoksesta, minkä he ovat tämän koronaepidemian hillitsemisessä tehneet. On syytä muistaa, että sillä puolella on venytty kyllä valtaviin suorituksiin, ja aina pitää muistaa, että terveydenhuollon henkilöt tänäkin päivänä näitä koronatartunnan saaneita ihmisiä hoitaessaan itsekin altistuvat ja ottavat siinä melkoisen riskin oman terveytensä ja jopa oman henkensä kannalta. He tekevät hienoa työtä ihmisten auttamiseksi. 

Tämä koronatestin saaminen pitää saada mahdollisimman nopeaksi ja nimenomaan niin, että se toimii äkkiä ja voidaan testata ihminen heti, kun siihen on vähänkin syytä, ja kuten edellisissä puheenvuoroissa on kuultu, jos tämä pikatestaussysteemi, jossa saadaan tulos heti, vielä saataisiin liikenteeseen, niin alkaisivat olla ne palikat koossa, joilla tämä ilkeä virus saadaan hallintaan tässä maassa. 

16.49 
Pia Kauma kok :

Arvoisa puhemies! 200 miljoonaa euroa koronatesteihin tulee tarpeeseen, ja nostaisin vielä keskusteluun oikeastaan vähän saman asian kuin tässä aiemmin on nostettu eli nämä pikatestit. Nimittäin tällä hetkellähän testaaminen on todella kallista ja aikaa vievää, varsinkin, jos mietitään meidän matkustusrajoitteitamme tällä hetkellä ja sitä, miten ne ovat muuttumassa: nythän 23.11. tilanne menee niin, että niissä maissa, joissa on 25 tapausta 100 000:ta asukasta kohden kahden viikon aikana, vaaditaan negatiivinen testi kolme päivää ennen Suomeen tuloa ja vielä sitten toinen testi, jonka tuloksen on oltava negatiivinen, jos aikoo olla Suomessa yli kolme päivää. Paitsi että tällä menettelyllä saadaan tietysti paljon kustannuksia aikaan, niin voidaan myöskin kysyä, kuinka hyvä se itse asiassa kotimaisen matkailun edistämiselle on. Matkailuala on kysynyt ihan aiheellisesti sen kysymyksen, kuinka tarpeellinen erityisesti tämä toinen testitulos tässä on ja kuinka moni haluaa tulla Suomeen sillä periaatteella, että on sitten muutaman päivän karanteenissa ennen kuin voi täällä tehdä mitään. 

Korostaisin myöskin sitä, että sitä mukaa kun nämä menetelmät kehittyvät ja matkustusmäärät lisääntyvät, voi olla tarpeen myöskin miettiä sitä logistiikkaa esimerkiksi lentokentillä ja satamissa: jos mietitään esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokenttää, niin kun matkustajamäärät lisääntyvät, voi olla, että siinä sitten syntyy jonoja niiden testattavien osalle aika paljonkin ja voi olla siinä kohtaa järkevää pohtia, pitääkö testata aivan kaikki, jotka näistä tulevat, vai voitaisiinko paremmin hyödyntää esimerkiksi näitä koronakoiria ja muita menetelmiä, joilla voitaisiin haarukoida, mitkä henkilöt ovat enemmän riskiryhmässä kuin kenties jotkut toiset. 

Kuten äsken totesin, ilmeisesti on niin, että näitä pikatestejä — joita varsinkin matkailuala mutta toki myös työmatkamatkailijat odottavat kuumeisesti — saadaan Suomeen vasta vuoden lopulla, ja sitten todennäköisesti helpottaa tämä tilanne oleellisesti, kun ei olla enää niin riippuvaisia näistä karanteeneista, ja muutenkin voidaan sitten elää vapaammin, kun saadaan tulokset nopeammin käyttöön. Mutta, arvoisa puhemies, 200 miljoonaa tässä vaiheessa on varmasti varsin aiheellinen summa, jotta asiassa päästään eteenpäin. 

16.52 
Arja Juvonen ps :

Arvoisa herra puhemies! 200 miljoonaa euroa lisää covid-19:n eli koronavirusepidemian testaukseen ja löytämiseen on paikallaan. On hyvä asia, että kohdistetaan resursseja sinne, minne niitä kipeästi tarvitaan. On toki myös niin, ettei rahaa kohdisteta ainoastaan testeihin vaan myös siihen, että me löydämme näitä ihmisiä, tätä henkilökuntaa tekemään näitä testejä. On varmasti niin, että tällä hetkellä testauskoneisto toimii jo aivan äärirajoilla ja täysillä. Siellä ihmiset työskentelevät, testit valmistuvat ja niistä informoidaan, mutta kuinka voisi vielä nopeuttaa sitä prosessia, siinä onkin sitten jo isompi kysymys. Se on hyvin vaikeaa varmastikin, he toimivat jo äärirajoilla siellä. 

En näe ongelmaksi, arvoisa puhemies, ainoastaan niitä testejä, vaan myös sen, että me kansalaiset, me ihmiset täällä, emme lähtisi potemaan kisaväsymystä tämän koronainfektion ympärillä, vaan me noudattaisimme niitä ohjeita ja suosituksia, mitä meille on annettu: käytämme maskia, huolehdimme käsienpesusta ja käsideseistä ynnä muusta, mikä on erittäin tärkeää tämän virusepidemian nujertamiseksi. Pahoin pelkään, että meillä on edessä vielä todella vakavat ja pahat ajat. Vaikuttaa sille, että tämä epidemia leviää entisestään ja tartunnat lisääntyvät, ja on varmasti vaikeaa myös löytää näitä tartuntalähteitä ja sitä, ketkä kaikki ovat altistuneet. Jää hyvin paljon ihmisen itsensä vastuulle tarkkailla omaa vointiaan ja miettiä, onko kysymyksessä mahdollisesti syysflunssa vai sitten koronavirustartunta, koska myös oireet ovat monimuotoiset. Tässä mielessä on erittäin tärkeää, että ihmisille annetaan ohjeistusta ja selkeitä neuvoja, miten tulee toimia, kun on ajatus siitä, että on saanut sen jonkun virusinfektion, on se sitten vaikka syysflunssa, eikä jää pohtimaan, miten tulisi toimia. 

On tärkeää, että ohjeistus myös karanteenista siirtyy ihmisille ja ei ole sitä epäröintiä. Itsekin saan vastata sähköposteihin, että hei, olen menossa matkalle tai olen tulossa jostakin ja pitääkö minun jäädä karanteeniin. Sen tulisi olla ihmisille selkeästi kerrottu, selkokielellä, mistä maasta, milloin, miten ja mitä se karanteeni tarkoittaa. Myös työnantajille jää pohdittavaa: jos henkilö lähtee vapaaehtoisesti jonnekin reissun päälle, onko se työnantajan velvollisuus sitten maksaa ja kustantaa se karanteeni, minkä hän on pois. Eli tällaisia isoja kysymyksiä. 

Halvat pikatestit — on varmasti paikallaan pohtia myös niitä, ja koen kyllä, että olisi toivottavaa, että testien hinnat tulisivat alaspäin ja kokisimme tätä kansalaisvelvollisuutta myös testien valmistajien ja toimittajien ohella. Tämä on suuri kansallinen kriisi, missä me olemme, ja me suomalaiset teemme kaikkemme sen kriisin voittamiseksi. 

Mutta todellakin, lisää henkilöstöä, tekijöitä, koneisto toimimaan, ja arvostetaan, kunnioitetaan sitä. Ja kiitos kaikille testien tekijöille — teette tärkeää työtä. 

16.55 
Johannes Koskinen sd :

Herra puhemies! Edustaja Kauman puheenvuoro oli sikäli hyvin tervetullut, että kokoomuksessa tuetaan tätä asiaa. Muistan vain keväältä ja alkukesältä kymmenet puheenvuorot, joita kokoomuksen edustajat pitivät ja vaativat, että yksityissektorin kapasiteetti pitää saada käyttöön valtion maksamana koronan torjunta- ja testaustoimiin. No, nyt tällä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kautta kulkevalla järjestelyllä juuri yksityissektorilta ostetaan mahdollisimman edullinen tapa järjestää nämä lentokentän testaukset. Sikäli nämä toivomukset on kuultu mutta ei tämmöisenä massamaisena rahanjakona yksityissektorille, vaan juuri silloin kun tarvitaan ja pystytään kustannustehokkaasti näin järjestämään. 

Tähän yleistilanteeseen, johon edustaja Juvonen viittasi: Nyt on varmasti hyvin tarkan pohdinnan paikka ja nopeiden toimien aika, että tämä valloilleen kiihtyvä epidemia taas pysäytetään ennen kuin se ehtii tuhoamaan liikaa Suomessa. Nämä toimet, joita hallitus on nyt jo ehdottanut ja pohtimassa, ovat välttämättömiä esimerkiksi juuri ravintoloiden suhteen, mutta tässä yleisessä keskustelussa on vähän semmoinen ongelma, että pidetään nyt ehdottomana sitä, että valmiuslakiin ei missään tilanteessa pidä turvautua, että on tällainen valmiuslain välttämisen periaate tullut ikään kuin vallitsevaksi. Kuitenkin sen on hyvä olla olemassa, niin että silloin kun tarvitaan nopeita, ripeitä, koko valtakuntaa koskevia toimia, niin myös niitä valmiuslain tarjoamia mahdollisuuksia on tarvittaessa käytettävä eikä pitää tämmöistä kovin negatiivista asennetta niitä kohtaan. Meidän tärkein tehtävämme on voittaa tämä koronakriisi, estää haitallisia terveysvaikutuksia ja talouden romahtamista, ja siinä pitää käyttää kaikkia niitä keinoja, jotka laillinen yhteiskunta tarjoaa. 

Näiden karanteenijärjestelyjen osalta tarvitaan varmasti tämmöistä tarkempaa ohjeistusta, ja katsoisin vielä kerran myöskin tämän karanteenikorvauksen läpi. Se on kirjoitettu ihan toisenlaisia epidemioita varten, paljon vakavampia sairauksia ja suppeampiin ihmisryhmiin kohdistuvia sairauksia varten. Voisi hyvin ajatella, että tätä pandemiaa varten kirjoitetaan näiden karanteeniaikojen korvaamisesta ihan omat säännöksensä, joissa myös sitten vaikuttaisi se, mistä syystä se on aiheutunut ja miten pystyttäisiin minimoimaan sekä yhteiskunnalle että esimerkiksi työnantajille ja [Puhemies koputtaa] itselle aiheutuvia kustannuksia. 

16.58 
Mikko Kinnunen kesk :

Arvoisa herra puhemies! Esitys tästä 200 miljoonan euron paketista on tarpeellinen. Rajanylityksestä tulee tehdä mahdollisimman turvallista ja joustavaa epidemiatilanne huomioon ottaen. Kysymys on varautumisesta, jotta voidaan edetä testauskapasiteetin nostossa. Testaaminen kaikkine vaiheineen vie aikaa, jäljittäminen on työlästä, ja siihen tarvitaan paljon väkeä.  

Haluan myös kiittää kaikkia niitä, jotka taistelevat eturintamassa tätä tautia vastaan. Teette arvokasta työtä.  

Meidän jokaisen tehtävä on toimia ohjeiden mukaisesti. Koronan hillitseminen on jatkuvaa tasapainoilua ihmisten hengen ja terveyden suojelun ja ihmisten liikkumisen ja kokoontumisen rajoitusten kanssa. Hallitus on halunnut pitää vastuullisesti mielessä myös sen, että rajoituksilla on huomattava kielteinen vaikutus elinkeinoelämään, työssäkäyntiin ja rajaliikenteeseen. Matkailu on vaikeuksissa. Se meidän pitäisi pystyä pitämään liikkeessä ja hengissä. 

Tällä esityksellä saadaan varmuutta Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille, joka toimii etulinjassa. Kapasiteetin hankkiminen maksaa — tarvitaan varmuus rahoituksesta. On nopeiden toimien aika, kuten edustaja Koskinen edellä sanoi. On kysymys varautumisesta pahimman varalle. Toivon mukaan kaikkea ei tarvitse edes käyttää. 

Suomeen matkustamisessa on monta pullonkaulaa, mutta paljon on edetty ohjeistuksessa ja opastuksessa. Sen olen itsekin huomannut lentokentillä. On hyvä, että kentille on saatu avuksi myöskin koiria, ja niiden käyttöä tulee ehdottomasti kehittää eteenpäin, jotta saadaan menoja alas. Samaten pikatestien kehittämiselle on selkeä tarve. Näin saamme pidettyä yhteiskunnan pyörät pyörimässä samalla, kun suojelemme elämää. 

17.01 
Antti Lindtman sd :

Arvoisa puhemies! Lentokentällä tehdään joka päivä ja parhaillaankin kovasti töitä etulinjassa, että saataisiin koronavirus pidettyä hallinnassa niin hyvin kuin mahdollista. Vaikka tällä hetkellä näyttää selvästi siltä, että tämä tartuntojen lisääntyminen tulee kotimaasta — suhteellisesti enää noin 6—7 prosenttia uusista tapauksista tulee ulkomailta — niin siitä huolimatta on tärkeää, että rajojen terveysturvallisuudesta huolehditaan. Sen takia tämä on tärkeä viesti ja signaali sinne lentokentälle ja kaikille rajoille, missä tätä työtä joka päivä tehdään. Niin kuin Kinnunen mainitsi, siellä on näitä pikatestejä odotellessa jo otettu muita keinoja käyttöön — koirat siellä jo haistelevat koronatartuntoja, ja sitä kautta pyritään nimenomaan testejä kohdentamalla löytämään tapaukset ja myöskin testaamaan riskiperusteisesti eri maista tulevia. 

Mutta, puhemies, yhä enemmän täytyy suunnata katsetta myös tänne kotimaahan. Jos katsoo THL:n viikoittaista arviota hybridistrategian seurannasta, näyttää todella siltä, että perhe- ja ystäväpiirissä, vapaa-ajalla tapahtuvissa lähikontakteissa, tartunnat edelleen leviävät erittäin tehokkaasti. Nyt ovat tietysti nousseet esiin jälleen kerran erityisesti ravintolat. Hallitus on parhaillaan Säätytalolla neuvottelemassa. On mahdollista, että niihin liittyviä rajoituksia tulee. Tässähän on koko matkan ollut vähän sellaista, että välillä hallitusta on moitittu siitä, että se tekee liikaa ja liian myöhään, ja välillä siitä, että se tekee liian vähän ja liian myöhään tai liian aikaisin. 

Nyt huomasin, että oppositiopuolue perussuomalaisten johdosta oli esitetty, että ravintoloiden aukiolo vapautettaisiin täysin — siis että ihmiset saisivat vapaasti olla ravintoloissa ja yökerhoissa vaikka aamuun asti. Olin itse hivenen yllättynyt tästä ehdotuksesta. Kun ottaa huomioon, minkä tyyppisiä uutisia olemme saaneet lukea — minkä tyyppisistä sosiaalisista tilanteista nämä tartuntaketjut ovat lähteneet — tämä on ehkä hieman yllättävä avaus oppositiopuolue perussuomalaisten johdolta. 

Edustaja Juvonen on täällä käyttänyt erittäin viisaita ja järkeviä puheenvuoroja tästä taudin torjumisesta, ennen kaikkea juuri siitä — niin kuin hän äsken itsekin totesi — ettei tulisi nyt vaan koronaväsymystä ja että pidettäisiin kansalaiset tässä mukana. Olisinkin kysynyt edustaja Juvoselta, miten itse arvioitte tätä puolueenne johdon esitystä. Itse kyllä olisin hiukan varovaisemmalla linjalla ihan vaan sen vuoksi, että emme tätä tautia kuitenkaan tunne, ja uskon, että terveydenhuollon ammattilaisia ja asiantuntijoita olisi tässä asiassa syytä kuunnella. Tällaiseen toimeen en kyllä itse lähtisi, mutta olisi tietysti mielenkiintoista kuulla edustaja Juvosen [Puhemies koputtaa] mielipide tästä ehdotuksesta. 

17.04 
Inka Hopsu vihr :

Arvoisa puhemies! Testaamisessa on tärkeää pyrkimys ja samoin tässä tietoisuuden lisäämisessä, mitä edustaja Lindtman nosti esiin. Hallitus todellakin noudattaa johdonmukaisesti valitsemaansa strategiaa.  

Kuitenkin muutama sana myös matkailuelinkeinon tilanteesta. 

Kärsijöitä matkailusektorilla on koko maassa. Lapin matkailussa kotimaiset matkaajat voivat tällä hetkellä vain osin paikata esimerkiksi puuttumaan jääviä brittejä. Me suomalaiset olemme omatoimisia, emme osta koira-ajelua tai revontuliretkiä, ja hotellissakin viivymme mieluummin vain osan öistä ja teltassa loput. Rahaa jää alueelle tilastojen mukaan puolet kv-turismiin verrattuna. 

Koronakriisi on ajanut matkailutoimialan kurimukseen myös täällä Uudellamaalla. Esimerkiksi ulkomaalaisten matkailijoiden yöpymiset ovat romahtaneet 10 prosenttiin vuoden takaisesta. Välittömät tulonmenetykset tammi—heinäkuussa olivat 735 miljoonaa ja muille toimialoille aiheutuneet kerrannaisvaikutukset yli miljardi euroa. Matkailun kokonaistulo Uudellamaalla on viime vuosina ollut 9 miljardin luokkaa. Työllisyydessä on alkuvuonna menetetty matkailussa 5 200 henkilötyövuotta. Yhdeksän kymmenestä yrityksestä on joutunut turvautumaan lomautuksiin. Kriisin pitkittyessä irtisanomiset ovat lisääntyneet. Välillisine vaikutuksineen koronan isku matkailualalle koskettaa 25 000:ta uusmaalaista työntekijää. Helsinki-Vantaan kentän kautta kulkeva kansainvälinen liikenne on lähestulkoon pysähdyksissä, ja se vaikuttaa suoraan noin 10 000 työpaikkaan. Koko ilmailuklusteri mukaan lukien kyseessä on 30 000 henkeä.  

Eli näitä työllisyyden pelastustoimia tarvitaan testaustoimien rinnalla ja niitä tarvitaan ympäri maata. Toivottavasti ei tarvitse ajautua tilanteeseen, jossa maakunnat tai eri alat joutuvat kilpahuutoon näistä mahdollisista tuista. Testistrategian rahoitus tässä esityksessä turvataan, niin ettei ainakaan siitä kapasiteetista tulisi este matkailulle. 

17.06 
Hannu Hoskonen kesk :

Arvoisa puhemies! Edustaja Lindtman äskeisessä erinomaisessa puheenvuorossaan kuvasi tätä tilannetta, jos itse käyttäydymme vastuuttomasti tai teemme jotakin sellaista, mikä aiheuttaa taudin leviämisen, ja voi sanoa, että 99,9 prosenttia tässäkin asiassa on meidän ihmisten itsenäisten päätösten varassa. Ehkä helpoin tapa on ajatella tätä 200:aa miljoonaa, mitä nyt olemme antamassa testaamiseen: erittäin tärkeitä rahoja, koska suojelemme sillä omaa terveyttämme ja läheistemme terveyttä, kaikkien meidän ihmisten terveyttä ja pahimmassa tapauksessa myös henkeä. Oikea ajattelutapa lienee se, että ajattelemme sen sillä keinoin, että meillä jokaisella ihmisellä on oma lähipiiri, ja siellä on sellaisia henkilöitä, joille tämän taudin saaminen voisi aiheuttaa vaikka välittömän hengenvaaran. Kun ajattelemme asian sitä kautta, miten itse käyttäydymme, niin väitän, että 90 prosenttia tästä ongelmasta on sillä hetkellä ratkaistu, kun ymmärrämme sen, minkälaisen taudin kanssa olemme tekemisissä. 

Soitin eilispäivänä ystävälleni, joka sairastui tähän tautiin työmatkallaan — vahva suomalainen mies, hyväkuntoinen, ja kestää sen taudin seuraukset. Mutta tässä asiassa kannattaa nyt pitää mielessä se, että kun otamme itse omasta käyttäytymisestämme vastuun, se on aivan varmasti halvin tapa tämän asian hoitamisessa. Minua vähän ihmetyttää tällainen meno, mikä on ollut, että voi todella mennä sellaisiin paikkoihin ja käydä sellaisissa paikoissa, joissa sen taudin todennäköisesti saa. Malttamalla vaikka pari kuukautta hillittyä käytöstä jouluun asti uskon, että olemme paljon, paljon pitemmällä. Menemällä pää kolmantena jalkana eri paikoissa ja ottamalla valtavaa riskiä todennäköisesti levitämme sen taudin yhä isommalle alueelle ja samalla riskeeraamme oman terveytemme ja jopa henkemme ja sitten tietysti läheisten kohtalon siinä samassa, koska se tautihan tunnetusti leviää todella nopeasti. 

17.08 
Arja Juvonen ps :

Arvoisa herra puhemies! Kiitos edustaja Lindtmanille hyvästä puheenvuorosta ja siitä, että kuulitte minun puheenvuoroni ja olette kuunnellut niitä myös aikaisemmin ja tiedätte minun kantani. 

Edustaja Lindtman, viittaatte varmastikin tähän somessa käytyyn keskusteluun, josta oli tehty sitten artikkeli. Se oli todellakin some-keskustelua, ja pitää paikkansa. Totta kai me mietimme ja pohdimme erilaisia vaihtoehtoja myös sille yhteiskunnalliselle keskustelulle, miten me pidämme yrittäjät siellä työn ja leivän syrjässä kiinni. Toki me kannamme kaikki syvää huolta matkailusta ja siitä, että Lappiin tulisi saada turisteja, mutta entä jos ne turistit eivät tule? Millä keinolla me tuemme Lapin matkailua? Millä keinolla me tuemme ravintoloitsijoita, yrittäjiä, baareja, pubeja, jos ne ihmiset eivät tule sinne? 

Olen pohtinut tässä mielessäni, kun tuossa viime viikonloppuna kävin pohjoisen kierroksella ja 2 500 kilometriä noin tuli ajettua siellä ja näin sen tilanteen — Kuusamosta etenin sinne korkeammalle Lappiin, muun muassa Posiolle ynnä muualle — että matkailukupla, mitä me mietimme, ei saa olla saippuakupla. Jos ihmiset matkustavat tänne ja tulevat tänne, meidän pitää turvata se, että he voivat olla turvassa. Minua huolestuttaa, että entä jos se matkailukupla onkin saippuakupla. Se riippuu niin paljon meistä itsestämme, millä tavalla me sitten toimimme ja millä tavalla turistit toimivat. 

Mutta toki on huoli siitä, miten ravintola pärjäävät, koska heihinhän tämä osuu erittäin kovasti. Toki me muistamme, mitä tapahtui muun muassa Itävallassa, kun korona alkoi. Siellä oli Kitzloch, pieni pubi, joka osoittautui koronalingoksi, ja sieltä ihmiset lähtivät jokainen omiin maihinsa, tulivat muun muassa myös Suomeen, mutta meillähän ei ollut testejä rajalla. Sen sijaan kun turistit menivät kotimaahansa Ruotsiin, heidät saatiin tavallaan kiinni, elikkä tartunnat olivat sieltä. Samoin kun turistit menivät Tanskaan ja tartunnat paljastuivat siellä, silloin vasta löydettiin, että hei, se oli Itävallan Kitzloch, pieni koronalinko. 

Eli isoja kysymyksiä, vakavia kysymyksiä, mutta myös perussuomalaisilla on se huoli, millä tavalla me tuemme ravintoloita ihan oikeasti. Toki meillä on erilainen tilanne Suomessa. Kun kävin tuolla jossakin pienellä paikkakunnalla Pohjois-Pohjanmaalla tai Savossa Siilinjärvellä, niin voisiko siellä ravintola kenties olla auki pidempään, jos ei ole tapauksia, eli voisimmeko me nähdä myös paikkakuntakohtaisesti sen tilanteen?  

Mutta aivan varmasti, edustaja Lindtman, me olemme ihan samassa veneessä, ja me pohdimme sitä, miten me tuemme yrittäjyyttä, millä tavalla me varmistamme työpaikkoja, miten me vähennämme sen tarjoilijan lomautuksen tai irtisanomisen, mitenkä kokki voi olla jatkossakin töissä. Elikkä isoja, vakavia kysymyksiä ja pohdintaa. On ihan hyvä asia, että nostetaan esille täällä erilaisia vaihtoehtoja, ja näen kyllä, että Suomi on iso maa, ja kohdataan korona myös sillä tavalla, että katsotaan, missä ovat kriisipesäkkeet ja tartutaan sinne ja puututaan sinne. Mutta kaiken kaikkiaan tärkeä asia. 

Vielä koirista, arvoisa puhemies, jos maltatte minun antaa puhua, niin koronakoirat [Puhemies koputtaa] ovat hieno lisä tähän meidän tulevaisuuteen niin paljastamaan tartuntoja kuin myös syöpiin. [Puhemies: Aika!] Tein lakialoitteen suolistosyövistä, ja toivon että myös koirat voivat sitä tunnistaa. — Kiitos. 

17.11 
Antti Lindtman sd :

Arvoisa puhemies! Kiitos tästä puheenvuorosta vielä.  

Varmaan yhteinen huoli on tämä ravintolayrittäjien ja ravintoloissa työskentelevien työntekijöiden asema tämän kaiken kriisin keskellä. Sen takia me olemme yhteisiä toimia tehneet pehmittääksemme tätä tilannetta, kun todella silloin keväällä jouduttiin todella rankalla kädellä eduskunnan päätöksellä ravintolatoimintaa rajoittamaan. 

Oli hyvä, että Juvonen nosti esiin tämän Itävallan tapauksen, koska se oli todella näin, että yksi yökerho, johon pakkautui paljon väkeä, toimi tämmöisenä koronalinkona. Luin itse tuolta sosiaalisesta mediasta sen saman päivityksen, jonka perussuomalaisten eduskunnan, voi sanoa, korkein edustaja, varapuhemies Eerola, oli kirjoittanut ja jota Jussi Halla-aho komppasi. Siinä ilmeisesti se ajatus kulki nyt niin, että jos ravintolat olisivat pitempään auki, niin sitten ihmiset vähän enemmän harvakseltaan menisivät sinne. Minä en ole ihan varma tästä logiikasta, koska ainakin omassa lähipiirissäni usein on niin, että sitten kun ravintolaan mennään, mennään ystävien kanssa ja porukalla, ja usein myös ihmisten vuorokausirytmi on se, joka aika paljon määrittää sitä, että lähdetään perjantai-iltana töiden jälkeen tai sitten, kun on käyty kotona. Kun itsekin jonkun verran ravintolatoimintaa noin niin kuin asiakkaana tunnen [Eduskunnasta: Älä kerro kaikkea!] ja sitten myöskin jonkin verran noita lähiöitä tunnen, aika hyvin esimerkiksi tuolla Vantaalla, niin pelkäänpä, että tämä ehdotus itse asiassa päinvastoin saattaisi nimenomaan jopa mahdollistaa tämmöiset erilaiset koronalingot sitten, kun läpi yön mentäisiin. Tästä on varmaan paljon esimerkkejä vaikkapa pääkaupunkiseudulla eri lähiökuppiloissa ja miksei muuallakin.  

Tulkitsin Juvosen puheenvuoron, että ehkä hän ei itse ollut kovin innostunut tästä, ja todella toivon, että tämän taudin kurissa pitäminen, tietenkin niin vähäisillä rajoituksilla kuin mahdollista mutta kuitenkin, olisi kaikkien meidän ykköstavoitteemme, koska jos tässä epäonnistumme, niin sitten ne muuhun yhteiskuntaan tulevat seuraukset sulkutoimenpiteiden johdosta olisivat niin paljon isommat kuin tämä yökerhotoiminta, josta nyt puhutaan. Toivon, että edustaja Juvonen ja muut terveydenhuoltoa hyvin tuntevat edustajat siellä perussuomalaisissa nyt painaisivat vähän jarrua. — Kiitos.  

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
:

Kiitoksia, ja vielä edustaja Juvonen. 

17.14 
Arja Juvonen ps :

Arvoisa puhemies! Kiitos tästä hyvästä keskustelusta, mitä nyt käymme. Minun mielestäni on hyvin tärkeää, että me, jotka pohdimme näitä asioita erityisesti myös täällä ja saamme sen viimeisimmän tiedon, viemme sitä tietoa myös eteenpäin. Itselläni on ollut sellainen linja, että 15 minuuttia on se altistuminen. Täälläkin me salissa istumme hyvinkin pitkään, ja on hyvä, että meillä on nyt nämä kasvomaskit — olisivat saaneet olla jo paljon aikaisemminkin — meidän kasvoillamme. 15 minuuttia on se altistumisen aika. Jos menet ravintolaan, niin sitten täytyy miettiä, menetkö sisälle syömään vai menetkö terassille syömään. Suositeltavaa on, että syöt terassilla. Kaikkein suositeltavinta olisi tietysti, että haet sen ruuan mukaan, kannatat sillä tavalla sitä ravintoloitsijaa, että käyt nappaisemassa, samoin kuin huoltoasemalta otat kahvin ja pullan matkaan ja sitten syöt ne matkallasi — että kuitenkin kävisit siellä vierailulla. 

Arvoisa puhemies! Kyllä se, missä näitä altistumia tapahtuu ja on, on hyvin paljon myös nuorten ihmisten keskuudessa. Oli huolestuttavaa aamulla lukea, että myös Espoossa, josta itse tulen, kirjastossa Sellossa Espoon Leppävaarassa, oli nyt ensimmäiset altistumiset. Sehän tarkoittaa sitä, että parastaikaa abiturientit, lukiolaiset, opiskelevat hyvin paljon kirjastoissa. Olen itsekin tehnyt valtuustoaloitteen siitä, että hiljaisia tiloja niihin lisätään, ja ne ovat olleet Espoossa kovassa käytössä. Eli kun siellä on hyvä opiskella, niin onhan se myös huolestuttavaa, että esimerkiksi kirjastoista nyt, jos tartunnat alkavat leviämään, väistämättä me tulemme jossakin pisteessä miettimään, laitetaanko kirjastoja kiinni, vähennetäänkö henkilöiden sisäänpääsyä, millä tavalla me teemme sen. 

Ja kuten tuossa ensimmäisessä puheenvuorossani sanoinkin, olen hyvin skeptinen. Olen myös hyvin peloissani siitä, mitä kohti me menemme. Olen hyvin peloissani siitä, riittävätkö meidän sairaalasijat, riittääkö meidän hoitohenkilöstö, koska valmiuslaki, joka täällä nousi myös esille, tullessaan viimeksi voimaan aiheutti kyllä hyvin paljon hoitajissa myös sitä, että ihmiset ovat lähteneet alalta. Olen saanut monta viestiä siitä, että kun on oma perhe, on omat lapset, niin on huolestuttavaa mennä töihin esimerkiksi vanhustenhoitoon, jos näitä tartuntatapauksia siellä tulee. 

Ja olisi myös erittäin tärkeää — THL:lle lähettäisinkin viestiä, tuskin tietenkään tätä kuuntelevat, mutta olisi jotenkin toivottavaa — että enemmän meille suomalaisille avattaisiin sitä tartuntamekanismia ja sitä, mitkä ryhmät ovat erityisesti vaarassa, kun he saavat sen tartunnan, ja mitä ne riskiryhmät oikeastaan ovat. Olisi tärkeä kuulla myös se, niin että sitten ihmisetkin ymmärtäisivät sen, että kun tartunta tulee ja se iskee vaikka normaaliin terveeseen nuoreen, kuinka vakava se silloin on, koska monilla ihmisillä on se käsitys, että se on vain yksi influenssa ja se on siinä, ja totuus on kuitenkin toinen. Yli miljoona uhria ympäri maailmaa, yli miljoona koronakuolemaa. Se on niin pysäyttävä määrä, että me Suomessa emme voi jäädä kuitenkaan osattomiksi. [Puhemies koputtaa] Meihinkin tämä kohdistuu. 

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
:

Me keskustelemme tämän vuoden kuudennesta lisätalousarviosta. 

17.17 
Aki Lindén sd :

Arvoisa puhemies! Tärkeä asia, pitää saada nopeasti eteenpäin. Pitkään harkitsin, lähdenkö vielä tähän keskusteluun mukaan, mutta yhden asian halusin kuitenkin sanoa, ja se on tilannekäsitys siitä, missä me tällä hetkellä olemme tämän kanssa. 

Meillähän nyt on näitä tartuntoja keskimäärin ollut viime päivien aikana sata per vuorokausi, pikkuisen alle, eräinä päivinä yli. Mutta nehän ovat olleet pääasiassa nuorilla ihmisillä. THL:n sivuilta pystyy lukemaan, sinne on ihan grafiikalla laitettu, miten tartunnat jakaantuvat eri ikäryhmille, mutta myös, miten ne noin 350 kuolemantapausta jakaantuvat eri ikäryhmille. Jos siellä vertaa tartunnan saaneita yli 80-vuotiaita ja kuolemantapauksia yli 80-vuotiaiden joukossa, niin se prosentti on aivan hurja. Itse asiassa se on sama kuin vielä keväällä oli. Nuorelle, alle 50-vuotiaalle ihmiselle se kuolleisuus on tasoa yksi kuolemantapaus 2 000:ta tartunnan saanutta kohti. No, yli 80-vuotiaalla se on 300-kertainen. Se tarkoittaa, että olisi 300 kuolemantapausta 2 000:ta sen ikäistä tartunnan saanutta kohti. — Meillä ei ole 2 000:ta tartunnan saanutta yli 80-vuotiaiden ryhmässä, mutta tällä tavalla pystyy nämä luvut suhteuttamaan toisiinsa. 

Eli nyt se olennainen kysymys on, että vaikka meillä on tätä tautia enemmän kuin kesällä, merkittävästi enemmän, niin meidän pitää kaikin voimin estää sen tarttumista vanhempiin ikäluokkiin ja riskiryhmiin, koska jos se tapahtuu, niin silloin me olemme uudestaan ja itse asiassa vielä pahemmassa tilanteessa kuin viime keväänä olimme. 

Keskustelu päättyi. 

Asia lähetettiin valtiovarainvaliokuntaan.