Arvoisa herra puhemies! Tämä sijaisapumaksun pieni alentaminen, pitäminen vuodella eteenpäin tämä poikkeus voimassa, on ihan hyvä ja positiivinen asia, mutta toivoisin jonain päivänä kyllä tässäkin maassa, että saataisiin Suomeen laadittua semmoiset systeemit, että maatalouden kannattavuudesta aidosti pidettäisiin huolta. Ymmärrän sen, että yhteinen eurooppalainen maatalouspolitiikka on ajanut tämän tilanteen sellaiseksi kuin se on tällä hetkellä, mutta toivon, että siitä löytyisi kuitenkin se kultainen keskitie, jolla voitaisiin mennä eteenpäin niin, että myös maanviljelijä saisi tuottamastaan raaka-aineesta oikeudenmukaisen hinnan. Silloinhan tietenkin tällaisen sijais-apumaksun taloudellinen vaikuttavuus on kovin heikko. Sen sijaan, kun ihminen saa levätä ja saa sen sijaisavun vähän huokeammin kuin olisi saanut korotustilanteessa, niin senhetkisessä tilanteessa sillä sijaisavulla on varmasti suuri merkitys, että ihminen pääsee rentoutumaan ja työpaineista hieman vapautumaan.
Mutta toivoisin, että tässä maassa aloitettaisiin vihdoin viimein keskustelu siitä, että saataisiin maanviljelijän myymistä tuotteista oikeudenmukainen hinta, koska tämän jatkuvan ruuan halpuuttamisen todellinen maksajahan on ollut maanviljelijä. Raaka-ainehinnat on poljettu niin alas, että on menty jo alle tuotantokustannusten. Kun siihen päälle luetaan vielä nämä maataloustuotteiden viennin pakotteet, jotka ovat vaikuttaneet sillä keinoin, että Venäjälle menevä maataloustuotteiden kauppa on todella tyrehtynyt, ja siitä ovat maanviljelijät joutuneet kärsimään, maksamaan kovan hinnan, kun ei ole markkinaa tuotteille, vaikka tuotamme maailman puhtainta ruokaa, jonka luulisi menevän maailmanmarkkinoille kuin kuumille kiville, niin tähän pitää joku muutos saada. Tällä lakiesityksellä sitä ei tietenkään saada, mutta toivottavasti sillä saadaan kuitenkin syntymään se tilanne, että maanviljelijät selviävät vaikeasta tilanteesta jotenkuten kohti parempia päiviä.
