Arvoisa puhemies! Olisin iloinen, jos joskus voisin itsekin olla tällä luottamuksella siihen, että ei leikata, koska taisi olla myöskin viime viikolla uutinen, jossa myöskin Kuntaliiton kautta tuli viesti, että kunnat ovat joutuneet panostamaan omista muista rahoistaan ylläpitääkseen peruskoulun nykyisellä tasolla — peruskoulun. Elikkä sieltä myös on leikattu, niin kuin muiltakin koulutustasoilta. Ja tässä kohtaa [Markus Lohi pyytää vastauspuheenvuoroa] — pääsen vasta alkuun [Naurua] — kuntien osalta on todettava, että kunnat ovat saaneet oman taloutensa varsin hyvään kuntoon, mutta suurimman osan siitä ovat tehneet kuntapäättäjät, ei niin, että valtiolta olisi tullut lisää rahaa. Siitä syystä esittelenkin tässä meidän vastalauseemme tähän samaiseen lakiesitykseen, missä siis, niin kuin vuosittain aina, tehdään budjettiin liittyen valtionosuustarkistukset, koska vaikka oli tietenkin erittäin perusteltua ja hyvä, että kustannustenjaon tarkistuksen osalta tuotiin täydentävässä budjetissa lisärahoitusta kunnille, jää hallituksen esitys yhä edelleen miinusmerkkiseksi, 30 miljoonaa miinusmerkkiseksi. [Markus Lohen välihuuto] Ja siitä tietysti ei voi sanoa minun mielestäni, että se on lisäystä, kun sen etumerkki on miinus. Tässä yhtenä asiana on tietenkin se, että indeksikorotukset on päätetty pitää nollana, että kustannusten tarkistuksia siltä osin ei tehdä.
Toinen on se, että kilpailukykysopimuksen osalta miinus on varsin mittava, ja kaikki me tiedämme, kaikki kuntapäättäjät, että se 6 minuutin lisäys työaikaan ei tuonut kunnille yhtään säästöä, koska sen takia — toivottavasti — mistään kunnasta ei irtisanottu ihmisiä. Se olisi ollut ainut keino säästää, hallituksen ajatuksissa, että kun lisätään 6 minuuttia työaikaa, niin voidaan säästää elikkä irtisanoa joitakin ihmisiä. Tämä logiikka ei siis toiminut, jonka takia se on leikkaus kunnilta pois ilman, että sitä on voitu siellä toteuttaa.
Eräänä muuna asiana on sitten varhaiskasvatuskysymys. On hienoa, että varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja pienennettiin, mutta sitten päätettiin, että niitä kuntien toisesta kukkarosta täytetään, elikkä kiinteistöveroilla. Elikkä se sama perhe, joka olisi saanut varhaiskasvatuksen alennuksen, olisi kiinteistöveroina maksanut sen joko suoraan tai sitten vuokrissa, joka tapauksessa sille samalle kunnalle. No, näinhän ei nyt sitten tapahtunut, ja se miinus, tämäkin miinus, jää siis kunnan katettavaksi, se 25 miljoonaa. Elikkä niitä ei kompensoida kokonaan.
Meillä äsken alkupäivästä oli keskustelussa täällä vuosi sitten tehty säästölaki, jossa erikoissairaanhoidon kustannuksista sanottiin säästettävän 300 miljoonaa sillä, että keskitetään päivystys. No, se tarkoitti sitä, että meillä on nyt näitä yksityistämisbuumeja myöskin sairaanhoitopiirien osalta meneillään, mutta se tarkoittaa myöskin sitä, kun tätä on sairaanhoitopiireiltä ja kunnilta kysytty, että niitä säästöjä ei todellakaan ole saatu. Sitä 300:aa miljoonaa ei ole voitu puristaa pois. Vaikka on kuinka yritetty tehostaa ja osa siitä on saatu, sitä 300:aa miljoonaa ei ole saatu puristettua pois sieltä. Meillä voidaan siis sanoa, että tästäkin johtuen tulee varmaankin painetta yhä edelleen kuntatalouteen.
Sitten meillä on muita asioita, joista osa voidaan tähän vielä listata. Kummallinen uusi järjestelmä on hallituksella käytössä. Aikaisemmin on kyllä tehty lakeja, ja sen jälkeen kun lait ovat tulleet voimaan ja on nähty, mikä se vaikutus on kuntatalouteen, niin on vähennetty kuntien valtionosuuksia. Nyt on siirrytty järjestelmään, että tehdään päätöksiä, ja ennen kuin ne päätökset ovat voimassa — vaikkapa iltapäiväkerhomaksuista, varhaiskasvatuksen ryhmäkoosta, erikoissairaanhoidon tiivistämisestä, monista muista — ne rahat otetaan jo etukäteen pois kunnilta. Tämä ajatuksellinen muutos on tapahtunut tämän hallituksen aikana. Tästä syystä myöskään ei voi sanoa, että tämä hallitus olisi kuntien kannalta mitenkään kaikkein positiivisin hallitus. On totta, että on ollut leikkauksia.
Meillä omassa vaihtoehtobudjetissamme on myöskin indeksileikkausten ja kilpailukykysopimusten osalta muutoksia varhaiskasvatuksen ryhmäkokoon, subjektiiviseen varhaiskasvatusoikeuteen, lapsiperheiden kotipalveluihin, vanhuspalveluiden hoitajamitoituksen tarkistamiseen ja ammatillisen koulutuksen leikkauksen kompensointiin 190 miljoonaa kunnille, mikä leikattiin siis toiselta asteelta pois, ja varhaiskasvatusmaksujen [Puhemies koputtaa] alentamisen kompensointi. Näistä syistä olemme jättäneet tähän vastalauseen ja muutamme pykäliä.