Viimeksi julkaistu 8.8.2022 13.15

Pöytäkirjan asiakohta PTK 148/2020 vp Täysistunto Torstai 19.11.2020 klo 15.59—20.17

14. Lakialoite laiksi tuloverolain 23 ja 124 §:n muuttamisesta

LakialoiteLA 58/2020 vpVille Tavio ps 
Lähetekeskustelu
Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
:

Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 14. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan. 

Lähetekeskusteluun varataan enintään 30 minuuttia. Asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta sovittuja menettelytapoja. 

 

Keskustelu
20.06 
Ville Tavio ps :

Herra puhemies! Tässä lakialoitteessa esitetään, että tuloverolain 23 ja 124 §:iä muutetaan. Kyse on veropohjan muuttamisesta oikeudenmukaisemmaksi ja laajemmaksi siten, että otetaan verotuksen piiriin suurten säätiöiden ja yhdistysten pääomatulot, kuten osingot ja vuokratulot. 

Suomessa toimivien tuhansien säätiöiden varallisuudeksi on arvioitu Säätiöt omistajina -raportissa noin 20 miljardia euroa, ja säätiösijoittajia on noin tuhat. On epäoikeudenmukaista ja kohtuutonta, että pienetkin yritykset, jotka toimivat markkinariskin alaisena, joutuvat maksamaan pääomaveroa mutta samaan aikaan todella vauraat ja vakaat yhdistykset ja säätiöt saavat vuodesta toiseen pääomatulonsa verottomina. Lainsäädäntö kohtelee yrittäjiä huonommin kuin säätiösijoittajia. 

Ehdotettu lakiuudistus koskisi ainoastaan suurimpia säätiöitä ja hyvin varakkaita yhdistyksiä. Suomessa on lukuisia pieniä yhdistyksiä ja säätiöitä, jotka toimivat pienillä tai pienehköillä varoilla ja joiden toiminta voi olla riippuvainen verottomista pääomatuloista, joten niiden pääomatulot voitaisiin jättää verovapaiksi 100 000 euroon asti. Lisäksi verokanta voisi olla yleistä pääomaverokantaa alempi, 15 prosenttia. Täten uudistus ei hankaloittaisi pienten säätiöiden toimintaa. Uudistus ei myöskään vaikuttaisi niihin yleishyödyllisiin säätiöihin tai yhdistyksiin, joiden tulot koostuvat muista kuin pääomatuloista.  

Suuret säätiöt harjoittavat varsin laajamittaista elinkeinotoimintaa. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan on havaittu, että Patentti- ja rekisterihallitus on myöntänyt perustamislupia säätiöille, joiden liiketoiminta on niin laajaa suhteessa muuhun toimintaan, että säätiön tosiasialliseksi tarkoitukseksi on katsottavissa jo liiketoiminnan harjoittaminen. Säätiöiden toiminta on myös voinut sääntöjen perustamisluvan estämättä myöhemmin muuttua elinkeinotoiminnan harjoittamiseksi. Tämä on verokikkailua, johon puuttumista nyt ehdotetaan lakialoitteella. 

20.09 
Jani Mäkelä ps :

Arvoisa puhemies! Verovapaus on sellainen asia, joka tietysti sen verovapauden saajan osalta kaventaa veropohjaa: eli kun veroja ei tarvitse maksaa, niin eihän silloin verojakaan kerry. Sen vuoksi verovapautta täytyy soveltaa hyvin varovasti ja perustellen, miksi juuri tämän kyseisen tahon, jolle verovapaus oltaisiin myöntämässä, täytyisi olla verovapaa. Onko se niin yleishyödyllistä toimintaa? Onko se niin liiketoiminnasta vapaata, voittoa tavoittelematonta toimintaa? Näiden säätiöiden tapauksessa useassa tapauksessa näin ei ole. 

Kyselytunnilla kyseltiin useaan kertaan, voisiko omaishoitajien palkkio olla verovapaata. Se ei silloin voinut olla verovapaata, ei voinut vapauttaa veroista yhtä palkkatuloa, sanoi valtiovarainministeri. Nyt kuitenkin tilanne on se, että suuret säätiöt ovat jo verovapaita. 

Tämä esityksemme on myöskin osaltaan osa oikeudenmukaista fiskaalista rahoituspakettiamme, jolla osaltaan rahoitamme esittämiämme menonlisäyksiä perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa. 

Keskustelu päättyi. 

Asia lähetettiin valtiovarainvaliokuntaan. 

[Keskustelu asiasta sallittiin päiväjärjestyksen 10 asiakohdassa]