Arvoisa puhemies! Täällä on useissa puheenvuoroissa — edustaja Eestilä mukaan luettuna, hän erityisesti — alleviivattu sitä, että tämä on kannatettava esitys kaikilla tavoilla ja ei ole mitään kritiikkiä tähän. Me kaikki, useimmat, olemme yhtymässä siihen, että tutkimus ja tuotekehittely ovat olennainen osa Suomen kilpailukykyä, ellei tänä päivänä jopa olennaisin osa, ja siihen pitää pystyä panostamaan, ja siinähän Suomi tämän oman vahvuutensa teollisena osaajana, tuotannollisena osaajana maailmalla pystyy näyttämään. Siinä suhteessa tämmöinen tutkimukseen ja tuotekehitykseen tehtävä verovähennyskannustin on omalla tavallaan paikallaan.
Jos puhemies sallii, niin kun täällä on niin vahva tämä yksimielisyys, niin haluaisin muutaman, sanotaan, duubiotyyppisemmän huomion tähän laittaa, jotta me näemme, että tässä asiassa on myöskin puolensa.
Ihan ensimmäiseksi: Meillä ei ole ihan varmaa tutkittua tietoa siitä, että tämäntapainen tutkimukseen ja tuotekehittelyyn annettava verovähennysoikeus aidosti lisäisi dynaamisten vaikutustensa kautta tutkimusta ja tuotekehittelyä yrityksissä. Siitä ei ole varmuutta.
Toiseksi: Tämä selkeästi tulee kaventamaan veropohjaa omalla tavallaan, ja siinä mielessä se on tietysti ongelma, kun meidän tehtävämme on laventaa veropohjaa ylipäätään suomalaisessa yhteiskunnassa, jotta me pääsisimme irti siitä ongelmasta, mistä myöskin Eestilä on samaa mieltä, että me liikaa verotamme työn tekemistä tässä yhteiskunnassa. Täytyisi saada veropohjaa laajemmaksi, ja tässä kohdassa tulee tietty vähennys tähän lisää.
Tällä on myöskin sellainen vaikutus, jos katsomme yritysrakenteita, että tämäntyyppistä verovähennysoikeutta kykenevät hyödyntämään vain suurimmat yritykset Suomessa. Se ei selvästi pienempiin yrityksiin kuitenkaan liity niin vahvasti, mikä sekin täytyy vain huomioida — eikä se ole tässä tapauksessa nyt kielteinen tekijä, mutta se täytyy tässä huomioida.
Ehkä on huomioitava myöskin se, että kun tässä nimenomaan subventoidaan tällä verovähennysoikeudella tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa, jota yritykset voivat tilata esimerkiksi julkisilta laitoksilta ja yliopistoilta ja vastaavilta, niin on tietyntyyppinen ongelma siinä, että akateemiset laitokset, jotka vapaan tutkimuksen piirissä aidosti toimivat, tulevat yhä enemmän riippuvaisiksi teollisuudesta, taloudesta, kaupallisesta tutkimustoiminnasta. Tällä on oma ongelmallisuutensa, jos laveammassa mielessä katsomme yliopistojen rahoitusta, tutkimustoiminnan suuntautumista Suomessa.
Nämä kaikki kannattaa panna tässä huomioitavaksi, ja siinä suhteessa on kyllä hyvä, että tämä verokannustin on nyt määräaikainen luonteeltaan ja myöskin mittakaavaltaan suhteellisen kohtuullinen. Tätä kannattaa vielä selvittää ja katsoa, kuinka ideaali tämä on.
Halusin nämä duubiot tähän asettaa, kun tämä yksimielisyys täällä tuntuu niin vaikuttavalta. On hyvä nähdä tässä nämä ongelmallisetkin puolet.