Arvoisa puhemies! Eduskunta on vakavan keskustelun edessä. Tänään puhumme siitä, että suomalaiset ansaitsevat hyvän ja inhimillisen vanhuuden. Ihmiset, jotka ovat huolehtineet ja välittäneet meistä, kasvattaneet meidät ja rakentaneet Suomesta turvallisen maan, ansaitsevat ikääntyä turvallisesti ja luottavaisena siihen, että heistä huolehditaan ihmisarvoisella tavalla. [Eduskunnasta: Oikein!] Suomea on rakennettava niin, että tulevaisuus on parempi jokaiselle ihmiselle iästä, taustasta tai varallisuudesta riippumatta. Sivistysvaltion merkki on se, kuinka huolehdimme heikoimmista. Meidän vastuullamme on tehdä suomalaisten ikäihmisten vanhuudesta parempi ja turvallisempi. Kyse on poliittisesta tahdosta. Tänään selviää, löytyykö tahtoa puheiden lisäksi myös tekoihin. SDP ja muu oppositio on valmis tekemään, onko hallitus?
Arvoisa puhemies! Tänään me emme puhu desimaaleista emmekä lillukanvarsista. Me emme puhu rikkaruohoista. [Timo Heinonen: Ei tietenkään!] Tänään me puhumme ihmisistä, omista vanhemmistamme ja isovanhemmistamme. Me puhumme välittämisestä, ihmisarvosta ja huolenpidosta. [Timo Heinonen: Oikein!] Ja loppujen lopuksi, hyvät edustajakollegat, me puhumme arvovalinnoista, joilla päätöksiä tehdään. Viime viikkojen vanhustenhoitoon liittyvät uutiset ovat järkyttäneet suomalaisia hyvin laajasti. Laiminlyönnit, räikeimpänä Esperi Care ‑yhtiön toiminta, aiheuttavat suuttumusta, pettymystä ja epävarmuutta ihmisten keskuudessa. Jokaisella suomalaisella on perheenjäsen, sukulainen tai ystävä, joka tällä hetkellä kysyy: Voiko tässä maassa vanheta turvallisesti? Millainen kohtalo minua ja läheistäni odottaa? Näitä kysymyksiä myös meidän kansanedustajien ja päättäjien on esitettävä itsellemme. Meidän on kysyttävä: Miten me voimme parantaa tilannetta? Miten me voimme taata jokaiselle turvallisen ja inhimillisen vanhuuden? Arvoisa puhemies, pidän epäkunnioittavana tapaa, jolla valtiovarainministeri Orpo on vanhustenhoidosta puhunut. Lillukanvarsista ja desimaaleista puhuminen on loukkaavaa suomalaisia ikäihmisiä, heidän omaisiaan ja kaikkia niitä vanhustenhoidon ammattilaisia kohtaan, jotka huolehtivat ihmisistä pienellä palkalla kiireen ja kuormituksen keskellä. [Timo Heinonen: Tehän desimaalista puhutte!]
Vuonna 2012 ikäihmisten hoitoa haluttiin parantaa ja laadittiin historiallinen vanhuspalvelulaki. Silloinen peruspalveluministeri Maria Guzenina esitti, että lakiin kirjataan 0,7 työntekijän sitova mitoitus ympärivuorokautiseen hoitoon. Jo tuolloin tiedettiin, että vanhustenhoidossa on monesti työn vaativuuteen nähden liian vähän hoitohenkilöstöä. Mitoitus jäi tuolloin kirjaamatta pääministeripuolue kokoomuksen vaatimuksesta. [Timo Heinonen: Guzenina oli ministerinä!] Viimeisen seitsemän vuoden aikana on tapahtunut paljon. Kun Esperi Caren törkeydet ja suomalaisten ikäihmisten epäinhimillinen kohtelu paljastuivat, kaikki puolueet ilmoittivat kannattavansa hoitajamitoituksen kirjaamista lakiin — kaikki puolueet paitsi kokoomus. Viikossa ehtii kuitenkin tapahtua paljon, ja näyttääkin siltä, että seitsemän vuoden vastustuksen jälkeen myös kokoomuksen silmät ovat vihdoin auenneet. Näin toivon. Vielä viime viikolla valtiovarainministeri Orpo totesi, ettei kokoomus kannata sitovaa henkilöstömitoitusta. Mutta eilen Orpo kertoi, että kokoomus on valmis sitovaan hoitajamitoitukseen ja totesi: ”Haluamme uuden vanhuspalvelulain ja haluamme, että hoitajamitoitus sinne kirjataan.” Tämän jälkeen olemme kuitenkin lukeneet, ettei kokoomus kannatakaan numerollisen hoitajamitoituksen kirjaamista lakiin. Kysynkin: Mikä on hallituspuolue kokoomuksen ja Petteri Orpon kanta tänään? Mitä tarkoittaa mitoitus, joka ei ole numero?
Arvoisa puhemies! Riippumatta siitä, mitä kokoomus tänään tai mahdollisesti huomenna ajattelee, nyt on ratkaisujen aika. Mikään yksittäinen puolue tai monikansallinen yritys ei voi eikä saa pitää Suomen eduskuntaa panttivankinaan. On hyvä, että nyt, kun vanhusten hoivan jo pitkään tiedossa olleet ongelmat nousivat entistä vahvemmin julkiseen keskusteluun, myös vastuuministeri Saarikko kutsui eri toimijat keskustelemaan asiasta. Pelkkä puhe ja lupaukset tilanteen parantamisesta eivät kuitenkaan enää riitä, tarvitaan tekoja. Lainsäätäjän pitää käyttää lainsäädäntövaltaa, kun suositukset osoittautuvat riittämättömiksi ja niitä on törkeällä tavalla rikottu, kuten on käynyt ilmi. [Olavi Ala-Nissilä: Mitä SDP sanoo? — Paavo Arhinmäki: Justhan tehtiin lakialoite, edustaja Ala-Nissilä!] Lailla on varmistettava, että ikäihmisten hoiva toteutuu ihmisarvoisella tavalla.
Arvoisa puhemies! Esitämme, että vanhusten ympärivuorokautisen hoidon henkilöstön vähimmäismitoituksesta säädetään sitovasti. Vähimmäistaso tarvitaan, koska suosituksia ei ole noudatettu. Olemme tehneet koko opposition voimin asiasta lakialoitteen, jonka ensimmäisenä allekirjoittajana toimii kansanedustaja Maria Guzenina. Mitoituksen ehdottomana lähtökohtana ovat aina asiakkaat tarpeineen. Mitoituksen taso tulee määritellä asiakkaiden fyysisen, kognitiivisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ja palveluiden tarpeen pohjalta. Tilanteita, joissa mitoituksen on lähtökohtaisesti oltava yli 0,7:n vähimmäismitoitusta korkeampi, ovat esimerkiksi vaikeasti muistisairaiden ja saattohoidossa olevien henkilöiden hoito.
Arvoisa puhemies! Olemme toistuvasti varoittaneet hallitusta sen ajaman markkinaperusteisen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen riskeistä. Riskeistä ovat myös varoittaneet talousasiantuntija, sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ja valtiosääntöoppineet. Keskeiset ongelmat liittyvät palvelujen saatavuuteen ja hoitoon pääsyyn, puutteelliseen rahoitukseen, sosiaalihuollon asemaan, toimijoiden määrän lisääntymiseen, hoitoketjujen pirstoutumiseen ja valvonnan riittämättömyyteen. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Myöskään yksityisten toimijoiden voitontavoittelua ei rajoitettaisi tai suitsittaisi.
Hallituksen sote—maakuntamalli ei paranna haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten, kuten ikäihmisten, vammaisten tai lastensuojelun asiakkaiden, tilannetta, päinvastoin. Sosiaalipalvelut on käytännössä unohdettu tulevista sote-keskuksista, eikä palveluiden saumattomuus ja yhden luukun periaate tule toteutumaan esitetyllä mallilla. On arvioitu, että uudistukselle asetettu 3 miljardin säästötavoite toteutetaan lopulta palveluiden laatua heikentämällä ja että kohde olisi nimenomaan sosiaalipalvelut.
Valtiosääntöoikeuden asiantuntijat, professorit Tuomas Ojanen ja Juha Lavapuro totesivat äskettäin, että sote-uudistuksen isoimmat ongelmat näyttäisivät liittyvän paljon palveluita tarvitsevien ihmisten asemaan ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen. [Ben Zyskowicz: Nehän onkin varsinaisia sote-asiantuntijoita!] Professori Ojanen kuvasi hallituksen sote-kokonaisuutta seuraavin sanoin: ”Sama kuin merikapteeni valitsisi sellaisen väylän, jolla varmasti ajetaan karille.” [Ben Zyskowicz: Hänhän onkin sote-asiantuntija! — Jukka Gustafsson: Mitä kokoomus venkoilee?] Painavaa puhetta.
Arvoisa puhemies! Suurin osa ikääntyneistä haluaa asua omassa kodissaan niin kauan kuin se on turvallista ja inhimillistä. Tämä on mahdollista yksilöllisten, tarpeita vastaavien asumismuotojen ja muun muassa kotihoidon avulla. Ketään ei kuitenkaan pidä pitää oman kotinsa panttivankina, vaan ihmisille on taattava paikka ympärivuorokautisessa hoidossa silloin, kun sille on tarve. Myös kotihoidon laatua on pystyttävä parantamaan.
Arvoisa puhemies! Viimeisen kahden viikon aikana esiin nostetut ongelmat ovat koskeneet erityisesti kansainvälisten sijoittajien omistamia hoivakotiketjuja. Ongelmien taustalla on osaltaan suuryritysten toimintaan kuuluva voitontavoittelu, ja tätä on nyt tehty karsimalla henkilöstön määrästä eli vanhusten ja sairaiden hoivasta. Vastuusta voi laistaa, kun omistaja on kasvoton. Esimerkiksi Esperin taustoja on selvitetty, mutta meistä kukaan ei tiedä, keitä ovat sen omistajat pääomasijoitusrahastoissa. [Simon Elon välihuuto] Kasvoton voi keskittyä laskemaan tuottojaan ja vaatimaan johdolta lisää, kun hänen ei tarvitse vastata vanhusten omaisille laiminlyönneistä. Pienessä yrityksessä tilanne on toinen, ja moni paikallinen yrittäjä tekee työtään ihmisten hyvinvointi edellä. Olemme lukeneet myös pääomasijoittajien hallinnoimista sote-yrityksistä, jotka välttelevät veroja. Suuryritykset saavat verovälttelystä kilpailuetua, kun pienemmät hoivakodit maksavat veronsa normaalisti. On luotu markkinoiden keskittymisen kierre, jossa voitontavoittelun hyvätkin puolet katoavat. Tälle on tultava loppu. Tarvitaan vahvat pelisäännöt, riittävästi hoitajia ja parempaa valvontaa. Aggressiivinen verosuunnittelu voidaan ja pitää saada kuriin. [Timo Heinonen: Tradekastako puhutte?] On vastuutonta antaa voittojen karata verovapaasti ulkomaille, kun ne kertyvät suomalaisten veronmaksajien ja hoivakodeissa asuvien kukkarosta.
Arvoisa puhemies! Jokainen tässä salissa oleva tietää, että hoitajamitoituksen kirjaamisella lakiin on eduskunnan ylivoimainen enemmistö. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ja eduskunta ehtivät käsitellä asian vielä näillä valtiopäivillä. Kyse on tahdosta. Nyt on aika näyttää, ettemme kerta kaikkiaan hyväksy sitä, että meidän vanhempiamme ja isovanhempiamme kohdellaan kaltoin ja että sillä tehdään bisnestä. Pelkät puheet eivät riitä, nyt on aika näyttää myös tekojen muodossa, että eduskunta on tämän asian kanssa tosissaan. [Ben Zyskowiczin välihuuto] Kyse on ihmisistä, jotka ovat luoneet hyvinvointivaltion. He ansaitsevat parempaa. Mikäli hallitus ei pysty tuomaan eduskuntaan esitystä, jota enemmistö eduskunnasta haluaa ja tukee, hallitus ei ansaitse eduskunnan luottamusta. Tässä asiassa ei ole kyse ideologiasta eikä hallitus—oppositio-asetelmasta, tässä on kyse ihmisyydestä ja inhimillisyydestä sekä siitä, mikä on oikein.
Arvoisa puhemies! Hallitus ei ole valmis turvaamaan ikäihmisten hyvää hoitoa sitovalla hoitajamitoituksella ja on heikentänyt vanhustenhoidon ja valvonnan resursseja. Hallitus ei ole puuttunut hankintalain ongelmiin sosiaali- ja terveyspalveluissa, eikä hallitus ole varmistanut, että sen esittämä sote-uudistus turvaisi suomalaisten oikeuden yhdenvertaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Tämän vuoksi esitän, että eduskunta toteaa, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.
Puhemies Paula Risikko
: Seuraavaksi mennään ryhmäpuheenvuoroihin.