Arvoisa herra puhemies! Käymme tosiaan lähetekeskustelua tekemästäni lakialoitteesta, joka on ennen kaikkea yhdenvertaisuusasia. Lakialoitteessa esitämme, että jokaisella suomalaisella vähintään viisi vuotta avio‑ tai avoliitossa olleella olisi puolison menehdyttyä oikeus kuuden kuukauden leskeneläkkeeseen, niin kutsuttuun alkueläkkeeseen. Nyt näin ei ole.
Nykyinen laki kohtelee erityisesti avoliitossa eläviä sekä alle 50-vuotiaita, lapsettomia sekä uusperheessä eläviä leskiä epäoikeudenmukaisella tavalla. Nykylain mukaan heillä ei ole ollenkaan oikeutta leskeneläkkeeseen, ja asia koskettaa arvion mukaan satoja nuoria, lapsettomia tai uusperheessä eläviä leskiä sekä jopa tuhansia avopuolisoja iästä riippumatta.
Lakialoitteelle on laajaa tukea. Muun muassa Eduskunnan monimuotoiset perheet ‑ryhmä ja Nuoret lesket ry ovat tukeneet lakialoitetta, sekä kymmenet kollegat salin laidasta laitaan. Asiaan on odotettu korjausta jo pitkään, sillä perhe-eläkeuudistus käynnistyi 2017 ja kesällä 2019 työmarkkinajärjestöt sopivat perhe-eläkeuudistuksen raameista. Mediatietojen perusteella kuitenkin näyttää siltä, että odotettua korjausta ei olisi tulossa. Siksi lakialoite on entistä tarpeellisempi ja ajankohtainen. Se tulee ottaa huomioon nyt, kun perhe-eläkejärjestelmää uudistetaan ja hallituksen esityksen odotetaan tulevan talvella eduskuntakäsittelyyn.
Mistä asiasta on kyse arjen tasolla? Jaan tositarinan kesältä 2017. Siskoni jäi yllättäen leskeksi ollessaan 40-vuotias — itse asiassa samanikäisenä kuin itse olen nyt. Muistan kuin eilisen sen aamun, jolloin olin lähdössä ajamaan SuomiAreenaan Poriin. Luin viestin, jossa oli pyyntö soittaa ennen kuin lähden auton rattiin. Porin sijaan suuntasin Etelä-Pohjanmaalle, ja seuraavat viikot asuimme siskoni perheen luona surukodissa. Kaiken muun tuen ja tarpeen keskellä näin itse, kun siskoni luki Kelan kirjettä. Kela siis lähetti uusioperheen äidille postissa kirjeen, jossa luki: Avioliittonne on purkautunut, koska puolisonne on kuollut. Teillä on oikeus leskeneläkkeeseen. Ja ohjeet tuen hakemiseen. Kaiken muun tuskan, kaipuun ja surun keskellä oli aika pöyristyttävää, sillä muutaman viikon päästä Kela ilmoittikin toisin. Siskolla ei ollutkaan oikeutta leskeneläkkeeseen, edes siihen kuuden kuukauden alkueläkkeeseen, josta tästä lakialoitteessa on kyse, koska hänellä ei ollut puolison kanssa yhteisiä lapsia, oli vain hänen ja puolison lapsia, eikä hän ollut vielä täyttänyt 50:tä vuotta.
Tein aiheesta kirjallisen kysymyksen viime keväänä, minkä johdosta sain ihmisiltä paljon samantyyppisiä viestejä ja arjen tarinoita. Niissä toistui sama epäoikeudenmukaisuuden tunne. Emme voi valitettavasti jälkikäteen näiden leskien asemaa korjata, mutta lakimuutoksella voitaisiin korjata tilanne tulevien leskien kohdalla.
Valitettavasti asia koskettaa useita nuoria leskiä joka viikko, myös tänään. Lisäksi se koskettaa satoja, ellei tuhansia, heitä, jotka ovat eläneet pitkään, vuosikymmeniä, avoliitossa mutta eivät ole olleet naimisissa tai eivät ole ehtineet ennen puolison kuolemaa elää avioliitossa viittä vuotta. Lakialoite ehdottaa korjausta myös tähän. Eli kaikilla leskillä, jotka ovat eläneet viisi vuotta joko avio‑ tai avoliitossa, olisi oikeus kuuden kuukauden alkueläkkeeseen.
Arvoisa puhemies! Nykytilassa tosiaan Kelan maksamassa leskeneläkkeessä on kaksi osaa: kuuden kuukauden alkueläke, joka voi alkaa puolison kuolinpäivää seuraavan kuukauden alusta, jos vaadittavat ehdot täyttyvät, sekä mahdollinen jatkoeläke. Molempien maksaminen nykytilassa loppuu, kun leski täyttää 65 vuotta. Kun puoliso kuolee, leskellä on oikeus Kelan maksamaan leskeneläkkeeseen, mikäli hänellä ja hänen puolisollaan on tai on ollut yhteinen lapsi. Tällöin lesken iällä ei ole merkitystä. Jos leskellä ja hänen puolisollaan ei ole yhteistä lasta, on leskellä oikeus leskeneläkkeeseen, mikäli kaikki seuraavat ehdot täyttyvät: avioliitto on solmittu ennen kuin leski täytti 50 vuotta ja puoliso 65 vuotta, avioliitto on jatkunut vähintään viisi vuotta ennen puolison kuolemaa, sekä leski on ollut vähintään 50-vuotias puolison kuollessa, tai hän on saanut työeläkelain tai kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä vähintään kolme vuotta. Ongelma Kelan maksamassa leskeneläkkeessä on siis se, että alle 50-vuotias leski, jolla ei ole yhteistä lasta kuolleen puolison kanssa, ei saa lainkaan leskeneläkettä, edes sitä kuuden kuukauden alkueläkettä. Tämä ja avioliiton solmimisajankohtaan ja avioliiton kestoon liittyvät rajoitteet aiheuttavat sen, että lesket ovat keskenään eriarvoisessa asemassa.
Nuorella, lapsettomalla tai avoliitossa elävällä leskellä on kuitenkin yhtäläinen tarve taloudelliseen tukeen sopeutumisvaiheessa. Puolison kuolema on monesti ennakoimaton kriisitilanne, joka vaikuttaa tutkitusti lesken toiminta‑ ja työkykyyn. Tilanteen itsessään aiheuttaman kuormituksen lisäksi nuori leski voi leskeneläkkeen rajoitusten vuoksi joutua taloudellisiin vaikeuksiin. Kaikilla ei ole tukiverkostoa, ja voi joutua kantamaan vastuuta arjesta yhtäkkiä aivan yksin. Ikävaiheelle on tyypillistä, että on velkaa eikä juurikaan varallisuutta. Akuutissa kriisissä on kohtuutonta, jos menettää puolison lisäksi kodin ja sen myötä tutun lähiverkoston.
Lapsettomien leskien rajaaminen eläkelain ulkopuolelle osoittaa, että lainsäädännössä ei ole haluttu tunnistaa erilaisia perhetilanteita eikä moninaistuvia perherakenteita. Esimerkiksi uusperheessä eletään usein lapsiperhearkea, vaikka lapset eivät ole yhteisiä. Leskiperheessä taloudellinen kriisi vaikuttaa lapsiin ja heidän mahdollisuuksiinsa muun muassa asua ja harrastaa tutussa ympäristössä.
Avioliiton solmimisajankohtaan ja avioliiton kestoon liittyvät rajoitteet eivät tunnista myöskään avoliittojen yleisyyttä. Alle viiden vuoden avioliittoa on saattanut edeltää vuosikymmeniä kestänyt avoliitto.
Tästäkin sain monta, monta tarinaa viime vuonna. Yksi ehkä koskettavimmista tarinoista oli sellainen, että puolisoilla oli ollut 26 vuotta avoliittoa. He olivat solmineet avioliiton, ja 17 päivää sen avioliiton solmimisen jälkeen puoliso oli yllättäen menehtynyt. Vaikka heillä oli ollut 26 vuotta yhteistä liittoa takana, niin lain edessä tämä leski jäi ilman yhdenkään päivän leskeneläkeoikeutta.
Talouteen vielä: Leskeneläkettä vähennetään nykyisen lainsäädännön mukaan puolen vuoden alkueläkkeen jälkeen huomioimalla lesken oma laskennallinen työeläketurva. Vähennys johtaa yleensä tilanteeseen, että eläkettä ei makseta puolen vuoden jälkeen lainkaan. Nuorena leskeytyneen leskeneläke on näin käytännössä määräaikainen, kuuden kuukauden määräaikainen, ja eläkkeestä hyötyisivät kaikista pienituloisimmat lesket, jotka muuten turvautuisivat verovaroin katettuun sosiaaliturvaan. Näin ollen leskeneläkeoikeuden laajentaminen lisää kustannuksia maltillisesti.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 leskeksi jäi 563 alle 50-vuotiasta. Osalla heistä on yhteisiä alaikäisiä lapsia, ja he ovat siten jo eläkeoikeuden piirissä. Keskimääräinen leskeneläke on 575 euroa kuukaudessa, ja yli puolella leskeneläkkeen saajista eläke on tätä pienempi.
Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä perhe-eläkeuudistukseen. Sen tavoitteena on ajanmukaistaa työeläkelakien ja kansaneläkelain mukainen perhe-eläketurva vastaamaan yhteiskunnan ja perheiden muuttuneisiin tarpeisiin. Uudistusta on siis tehty vuodesta 2017, ja työmarkkinajärjestöt ovat sopineet kesällä 2019 tietyistä raameista. Tavoitteena on ensisijaisesti turvata kuolemaa seuranneen sopeutumisvaiheen toimeentuloa. Tavoitteena on myös parantaa lasten ja lapsiperheiden asemaa sekä kohdentaa perhe-eläke-etuuksia uudelleen huomioiden työelämässä, perheiden rakenteissa ja yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset. Mitä muuta se olisi kuin huomioida juuri yhdenvertaisen leskeneläkkeen kautta nämä työelämässä, perheiden rakenteissa ja yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset?
Perhe-eläkeuudistus sisältää työmarkkinakeskusjärjestöjen sopimuksen leskeneläkeoikeuden ulottamisesta tietyin edellytyksin avopuolisoille. Mediatietojen perusteella tämä hallituksen esitys ei kuitenkaan korjaa näitä uusioperheiden eikä nuorten leskien asemaa, sillä jos puolisoilla ei ole yhteistä lasta, heidät luokitellaan edelleen niin sanotusti lapsettomiksi, vaikka arki olisi aivan toista. Juuri tämän epäkohdan tämä lakialoite korjaisi yhdenvertaiseksi.
Arvoisa puhemies! Lapsettomien ja uusperheiden leskien jättäminen eläkelain ulkopuolelle osoittaa, ettei lainsäädännössä haluta tunnistaa näitä erilaisia perhetilanteita. Leskeneläkeoikeuden laajentaminen alle 50-vuotiaille, lapsettomille leskille ja avopuolisoille ei ole suuri taloudellinen satsaus. Se on ennen kaikkea yhdenvertaisuusasia, joka koskettaa satoja ihmisiä vuosittain arjen sekä vaikean, usein yllättävän surun ja kaipuun keskellä.
Olen käynyt aloitteen läpi sosiaali‑ ja terveysvaliokunnan puheenjohtajan, edustaja Markus Lohen kanssa, ja valiokunnan varapuheenjohtaja, edustaja Mia Laiho on allekirjoittanut lakialoitteen. Myös vastuuministeri Pekonen on tietoinen lakialoitteesta ja on myöskin kirjalliseen kysymykseen keväällä vastannut. Vetoankin koko valiokuntaan, että he ottavat lakialoitteen käsittelyyn, vaikka siinä ei ole sataa nimeä, mutta kymmeniä kuitenkin, kun tuleva perhe-eläkeuudistus tulee eduskuntaan ja sosiaali‑ ja terveysvaliokunnan käsittelyyn tulevana talvena. — Kiitos.