Arvoisa herra puhemies! Kannatti odottaa näin pitkälle, että päästään jälleen keskustelemaan Euroopan unionista ja siellä neuvotellusta EU:n elpymispaketista, jonka pääministeri Sanna Marin kävi neuvottelemassa kesällä ja tuli sieltä sellaisella tuloksella, että 6 miljardia maksetaan ja 3 miljardia saadaan takaisin — eli aivan käsittämättömän huono diili. No, jotta tällainen voitaisiin saada läpi kansalta ilman, että gallupit liikaa heiluttelevat puolelta toiselle, niin ollaan jouduttu valitettavasti turvautumaan aivan käsittämättömiin selityksiin, ja tänään kun tästä asiasta keskusteltiin, niin näitä kuultiin oikein jonossa. Bongasin muutamia niistä, ja haluan nyt niitä kommentoida, miksi niissä ei ole mitään järkeä.
Ensinnäkin suuresti kunnioittamani valtiovarainministeri, keskustan Vanhanen puhui siitä, että tämä EU-koronapaketti tulee olemaan kertaluontoinen. Pääministerinä ja eri ministereinä toiminut ja pitkäaikainen kansanedustaja Matti Vanhanen yleensä pystyy varmasti haistamaan, mistä erilaisissa asioissa ja projekteissa on kyse, ja en voi kuin ihmetellä, minkä takia tässä asiassa häneltä on mennyt ohi näin ilmeinen asia kuin se, että tällä niin sanotusti kertaluonteisella paketilla itse asiassa luodaan sitä kehikkoa, miten jatkossa maita voidaan saada vastaamaan toistensa veloista. Tämä ei ole pelkästään tulkinta, vaan tällaisia puheenvuoroja on käytetty erilaisten eurooppalaisten johtajien suulla. Esimerkiksi Saksassa demarijohtajan suusta on näitä kuultu, ja voi sanoa näin, että kertaluontoisuus voidaan tässä kohtaa jo heittää romukoppaan samalla tavalla kuin Kreikka 1 ‑tukipaketin kohdalla jouduttiin hyvin pian heittämään. Nyt ensimmäistä kertaa tosiaan aletaan vastaamaan toisten maiden veloista, ja tämä tulee olemaan malli siihen, että valitettavasti tulevaisuudessakin näin voidaan toimia, jos tätä pakettia ei kaadeta. Sen vuoksi tämä kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämisestä EU:n elvytyspaketista kyllä kannattaisi aivan ehdottomasti hyväksyttää kansalla, koska muuten tähän ei legitimiteettiä ole.
No, sitten persuvirsiä laulava keskustan edustaja Kurvinen halusi röykkyyttää kovasti perussuomalaisia ja totesi sillä tavalla, että tällä elpymispaketillahan hyödytetään maakuntia aivan valtavan paljon — eli rahaa tulee taivaalta, kuten vasemmistoliiton edustaja Arhinmäki on täällä meille aikaisemmin mainostanut. Mutta todellisuushan on se, että todellakin sen 6 miljardia me sinne maksamme ja vain 3 miljardia saamme takaisin, ja näin ollen, mitä ikinä me saammekaan takaisin käytettäväksi maaseudulle, me olisimme saaneet paljon enemmän elvytystä käytettäväksi maaseudulle, jos olisimme maksaneet suoraan emmekä EU:n kautta, jolloin puolet siitä summasta häviää matkalla.
Selitykset, mitä ollaan täällä kuultu, todellakin ovat hyvin ihmeellisiä. Tässä joutuu käyttämään melkoisia kiemuroita, että päästäisiin hyväksyttämään tämä paketti kansalaisilla.
Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kiljunen sosiaalidemokraateista puolestaan puhui siitä, että tästä paketista periaatteessa äänestettiin jo siinä kohtaa, kun Suomi liittyi Euroopan unioniin. Tämä oli varmaan koko keskustelun käsittämättömin kommentti. EU ei missään nimessä ollut silloin parikymmentä vuotta sitten sellainen unioni, jossa oltaisiin hyväksytty tämä velkaunioni-idea, ja varmastikaan suomalaiset eivät olisi suostuneet EU-jäsenyyteen, jos äänestyksessä olisi ollut kyse tästä asiasta. Tämä on aivan uusi asia, tästä ei ole koskaan äänestetty, ja nyt olisi kyllä todellakin syytä äänestää.
No sitten, edustaja Hassi vihreistä, puolestaan puhuitte siitä, että tämä kansanäänestys estäisi tämän rahoituskehyksen aikataulun. Nyt täytyy sanoa, että ei nyt kyllä ole hirveän vahvalla pohjalla se perustelu, että jotain asiaa nyt ei välttämättä ehdittäisi tehdä, jos siitä jouduttaisiin äänestämään, että haluavatko ihmiset, että sitä tehdään. Emme me voi mennä ottamaan toisilta rahaa ennen kuin me tulemme kysymään näiltä ihmisiltä, saammeko me ottaa tätä rahaa, ja siihen ei auta se, että me vetoamme, että ”anteeksi, nyt on niin kiire, nyt on niin älyttömän kiire, minun on pakko maksaa tänään kaverille viisikymppiä, sinun on annettava tai muuten tämä kaveri ei ehdi saada tätä viittäkymppiä, mikä hänen pitäisi käyttää tähän asiaan”. Eli ei mikään rahoituskehyksen aikataulu voi olla syy sille, että kansan legitimiteetti puuttuu tältä asialta.
Sitten vielä viimeisenä: Eurooppaministeri Tuppurainen puhui siitä, kuinka mitään yhteisvastuullista velkaa ei olla tässä luotu. Tässä nimenomaan lähdetään takaamaan velkoja toisille maille, ja muistan, kuinka ministeri Tuppurainen viime keväänä puhui siitä, että mitään yhteisvelkaa ei tule olemaan. Sen jälkeen, kun myöskin se yhteisvelkaosuus tuli tähän pakettiin mukaan, hän sanoi, että no, tämä tulee olemaan vain kertaluontoinen, ja sen jälkeen, kun siitä tuli kertaluontoinen, ollaan vakuuteltu, että sitä ei varmasti tulla käyttämään uudelleen, mutta nyt ollaan kuultu jo niitä puheenvuoroja, että tätä tullaan varmasti käyttämään uudelleen. Ja nyt vielä kaiken huipuksi tämä ympyrä sulkeutuu siihen, että hän uudelleen sanoi, että mitään yhteisvastuullista velkaa ei ole edes tulossa. Eli melkoista selittelyä, ja vielä kirsikkana kakun päälle ministeri Tuppurainen totesi tänään, että tässä mennään isänmaan etu edellä. Miten kehtaakin väittää tällä tavalla, ja vielä sen jälkeen, kun hän on itse sanonut Uuden Suomen haastattelussa, että... — Nyt auttakaa minua, edustaja Peltokangas, miten ministeri Tuppurainen silloin sanoi siitä oman kansan edun ajamisesta, muistatteko? [Mauri Peltokangas: Oma kansa ensin ‑ajattelu on vaarallista, tai jotain tämän tyylistä!] — Joo, jotenkin näin se meni, että tosiaan oma kansa ensin ‑ajattelu on haitallista, ajatelkaa.
Näin. — Kiitoksia, puhemies.