Huomaan, että edustaja Kankaanniemi on vahvasti täällä historiaosastolla jälleen kerran, ja hän on parhaimmillaan, kun hän käy tätä historiankirjoitusta. Siinähän on yksi yhteinen piirre kaikissa hänen esiintymisissään täällä kaikkina näinä iltoina ja välillä päivälläkin: silloin kun hän oli hallituksessa ministerinä tai hallituspuolueen edustajana, maan asiat olivat erittäin hyvin ja menivät vielä parempaan suuntaan. Kaikkein paras aika tietenkin oli Ahon hallitus. Sehän oli aivan loistavaa aikaa, kun työttömyys ei ollut kuin puoli miljoonaa ja valtion velkaantuminen sitä suuruusluokkaa, että oltiin joutua ulkomaisten instituutioiden, kuten maailman valuuttarahaston, haltuun, ja verotus oli ennätyskorkealla. Koskaan ei ole verotus ollut niin korkealla kuin Esko Ahon hallituksen aikana. Se on siis se ennätys, jota ei ole toistaiseksi rikottu. Sen jälkeen verotusta on kohtuullistettu, mitä tulee esimerkiksi palkka- ja eläketulojen verotukseen, niin kuin oikein on. Mutta se on rekordi. Se on rekordi, ja siihen ei nyt ole päästy.
Varallisuusverokeskustelua olemme käyneet erittäin monta kertaa, ja muistan, että viimeksikin nämä luvut käytiin lävitse: 75 miljoonaa oli varallisuusveron tuotto. Vanhasen ykköshallitus teki erittäin hyvän ja perustellun verouudistuksen, kun se toi osingot verolle. Silloinhan kokoomus ilmoitti, että se on heille hallituskysymys, jos osingot tulevat verolle. He eivät missään tapauksessa hyväksy osinkojen verottamista. No, tikulla sitä silmään, joka vanhoja muistelee. Onneksi osingot tulivat verolle, koska ne olivat poikkeama tästä Kari S. Tikan oikeasta ja ainoasta hyväksyttävästä periaatteesta, joka on laaja veropohja. Kun mahdollisimman moni maksaa, kenenkään verorasitus ei muodostu kohtuuttomaksi. Tuo osinkojen verolletulon tuotto oli siis 500 miljoonan euron vuosiluokkaa, ja se oli aika hyvä, oikeudenmukaisuutta lisäävä uudistus, jonka Vanhasen ykköshallitus teki.
En ole myöskään huomannut, että perussuomalaiset tullessaan hallitukseen ja edustaja Kankaanniemen painaessa täällä vihreätä nappia olisivat laittaneet ehdoksi yhteisöveron nostamisen — en ole huomannut — enkä myöskään sitä, että perussuomalaiset olisivat laittaneet ehdoksi varallisuusveron. Huomioiden perussuomalaisten suuren menestyksen viime vaaleissa olen ihan varma, että jos te olisitte panneet ehdoksi varallisuusveron, niin kyllä keskusta ja kokoomus olisivat teidät niin paljon halunneet, että olisi saatu sekin vero takaisin, vaikka siitä maailmalla yleisesti on luovuttu.
Historiaa voidaan käydä, mutta tänä päivänä käsittelyn kohteena on kuitenkin se, tehdäänkö verotukseen jälleen yksi uusi aukko, joka tulee maksamaan noin 160 miljoonaa lähivuosina ja joka tulee muille maksuun — niille tavallisille suomalaisille, jotka eivät pysty järjestelemään verotustaan.
Kyllä tällekin voidaan lausua lukemattomia hyviä perusteita, joista yksi erityisen mielenkiintoinen on jälleen tänään kuultu, ja se on tämä kannustaminen. Se on kuulkaa mielenkiintoista, että aina kun pitää kannustaa, niin ketä kannustetaan? Heitä, joilla menee aika hyvin. Heille annetaan näitä veroetuja. Heille, joilla on ylimääräistä rahaa. Kaikki kunnia heille, hieno juttu, ja monella se tulee ahkerasta työstä, hieno juttu. Mutta jotta he eivät laiskoja pääomia makuuttaisi siellä pankissa, annetaan veroetua. Ja mitäs tehdään, kun tulevat nämä pienituloiset — ne perussuomalaistenkin äänestäjät — jotka ovat joutuneet työttömäksi? Mitäs heille tarjotaan? Aktiivimalli. Keppiä tulee. Heitä, joilla menee hyvin, kannustetaan veroeduilla, on se sitten esimerkiksi se erittäin suuriin metsätiloihin tehty ylimääräinen verovähennys, joka oli suurituloisille täsmäetu, tai apteekkarivähennys, joka toi 15 000 euroa vuodessa monelle apteekkarille. 15 000 euroa vuodessa ei ole ihan pieni summa alalla, joka on säädelty ja jolla kilpailu on estetty ja jolla tulonmuodostus on täysin varmaa ja ennakoitavaa. 15 000 euroa oli tämän veropolitiikan tulos. Muitakin voisin tässä luetella, mutta koska niistä nyt jo on päätetty, en mene siihen, vaan menen tähän filosofiaan. Onko todellakin niin, että aina kun halutaan kannustaa pienituloisia johonkin asiaan, se on keppiä, ja sitten kun on tämä ylimääräistä rahaa omaavien osuus, niin ollaan tilanteessa, että tarvitaankin sitä veroporkkanaa. Minusta aika moni alkaa nähdä lävitse tämän keskustelun ja kysyä, onko tämä oikeudenmukaista politiikkaa, mitä tässä tehdään.
Kyllähän sijoittaa voi tälläkin hetkellä täysin vapaasti. Täällä kokoomus sanoi oikein mehevästi, että kun suurituloisilla on tämmöinen etu ollut — mutta juuri sen poistamistahan me olemme esittäneet. Tämä koko keskusteluhan lähti näistä vakuutuskuorista liikkeelle tämän vaalikauden alussa — silloin vielä kun perussuomalaiset olivat juuri ehtineet painaa vihreätä nappia hallitusohjelmalle — niin, että on vakuutuskuoria, jota kautta voi välttää verotusta ja käyttää tätä hyväkseen, ja se koski käsittääkseni, ellen nyt väärin ihan muista julkista keskustelua, myös hallituksen ministereitä, mikä antoi aika runsaasti lisää vauhtia tähän keskusteluun. Nyt tällä järjestelyllä maksetaan suolarahoja ja yritetään osoittaa, että ei pidäkään puuttua näihin suurrikkaiden etuoikeuksiin. Verrattuna siihen Kari S. Tikan erittäin järkevään periaatteeseen, että laaja veropohja eli verotetaan kaikkien todellista tuloa, tässä kuljetaan juuri väärään suuntaan, ja kun kuljetaan väärään suuntaan, laskut tulevat maksettaviksi, ja sitten ne näkyvät joko velanottona tai tavallisten ihmisten korkeampana verotuksena tai sekä että. Sen takia tätä esitystä ei mitenkään voi kannattaa. Ei mitenkään voi kannattaa.
Ja siitä, mitä me olemme nähneet valtiovarainministeriön lausunnosta, sanon vielä entisenä ministerinä, että tämähän on aivan poikkeuksellista. En kyllä muista, että olisi hallituksen esityksiä — sote-uudistusta lukuun ottamatta — jossa esitykseen olisi jo kirjattu useita keskeisiä heikkouksia, minkä takia kaikki eivät voineet pitää niitä esityksiä järkevinä. Se, mitä VM:n virkakunta on tässä tehnyt, on tietysti palvelus totuudelle, mutta kyllähän se on rumaa luettavaa, että näistä puheena olleista työllisyysvaikutuksista, joiden nimiin täälläkin on vannottu, virkakunnan arvio on, että niitä ei ole. [Hannu Hoskosen välihuuto] — No, se nyt on tosiasia, jonka voi lukea, kun lukee hallituksen esityksen perustelut ja valtiovarainministeriön muistiot asiasta. — VM:hän kannattaa ihan järkevin perustein laajaa veropohjaa ja on tehnyt siihen liittyen esityksiä myös näiden verovapaiden osinkojen osalta, jotka eivät hallitukselle maistu, koska ne ovat liian lähellä teidän taustatahojanne.
Näin ollen, jos oikeudenmukaisesti toimitaan, niin toimitaan talousvaliokunnan opposition esittämän vastalauseen mukaisesti ja hylätään tämä esitys ja palataan siihen ilman tätä veroratkaisua, joka tulee tavalliselle kansalaiselle maksettavaksi.