Arvoisa herra puhemies! Muistan, että sen jälkeen, kun pikavippimarkkina tuli Suomeen, tässä salissa useamman kerran eduskunta on yrittänyt jotenkin pysyä aina vain seuraavan ja seuraavan vaiheen perässä, ja varmaan jo kymmenen vuotta sitten täällä oli ensimmäisen kerran esitys lakialoitteen muodossa, missä pikavipit ja tämä markkinointi olisi kielletty kokonaan. Ja yhä edelleen taistellaan näillä pienillä askelmilla, jotta jotenkin pidettäisiin tilannetta hallinnassa, ja tuntuu, että aina nämä yritykset sitten keksivät jonkunlaisen kepulikonstin tai jonkun kieron keinon meidän päättämän lainsäädännön sivuun, jotta toiminta voi yhä edelleen maineikkaasti ja menestyksekkäästi, tuloksekkaasti jatkua.
Tässä jo aikaisemmin on ollut säädöksiä, joilla esimerkiksi kiellettiin yöaikainen pikavippien myöntäminen, niin että ei keskellä yötä esimerkiksi ravintolasta tullessa tämmöistä lainaa voi nyt enää ottaa vaan että se joka tapauksessa tuli käytäntöön vasta seuraavana päivänä. Edelleen tuli tämä ajatus siitä, että se on vain täysi-ikäisille, ei alaikäisille. Jossakin kohdin pystyttiin sääntelemään niin, että korko piti kertoa, kokonaiskorko, vuoden ajalta — silloin kun tämä markkina alkoi, ei tarvinnut kertoa mitään, ei kuluista eikä kokonaiskorosta. Elikkä nyt on päästy näitä pieniä askelia eteenpäin, ja sen takia olen tyytyväinen, että vastoin ministeriön tahtoa valiokunta myöskin rajasi korkokaton nyt 20 prosenttiin ja kiinnitti samalla huomiota myöskin näihin muihin kuluihin, jotka on siinä samalla selvitettävä. Ei voi olla niin, että korko on vaikka 18 prosenttia ja sen jälkeen tulee kaikkia muita kustannuksia saman verran maksettavaksi sen lainan ottajalle.
Seuraavina askelmina, jotka siis osin jo tässä valiokunnan mietinnössä on jopa ponnen taakse kirjoitettu, tehtävissä on tietysti Finanssivalvonnan rooli. Muistan kyllä, että Finanssivalvonta ei ole ollut omana toimintanaan mitenkään innokas ottamaan näitä ”epämääräisiä” firmoja sinne itselleen valvottavaksi, koska normaalin pankkitoiminnan ja vakuutustoiminnan lisäksi tämä on varsin villi markkina. Kun siellä ei ole mitään luvanvaraisuutta siihen toimintaan, muuta kuin elinkeinolupa, eli heillä ei ole normaalia pankkitoimintalupaa, niin se vaatisi isomman remontin. Siitä huolimatta olen vahvasti sitä mieltä, että näin juuri tulisi tehdä. Jos annetaan lainaa ja otetaan ihmisiltä korkoa, niin se on pankkitoimintaa, ja näin Finanssivalvonnan pitäisi vähintäänkin pystyä tätä toimintaa valvomaan.
Toinen, johon myöskin kiinnitettiin täällä keskustelussa jo huomiota, on se, että olisi jonkunlainen vaikka nyt rekisteri tai joku muu, jossa pystyttäisiin arvioimaan se ihmisten kokonaislainapotti. [Lauri Ihalainen: Positiivinen luottorekisteri!] — Positiivinen luottorekisteri toimii tässä juuri. — Elikkä kaikki näiden yritysten myöntämät pienetkin summat olisi ilmoitettava sinne, ja siitä voisi yritys sitten arvioida, mikä on se mahdollinen kyky luoton takaisinmaksuun vai onko sitä ollenkaan. Tästä syystä tämmöinen olisi vähintäänkin oltava.
Kolmantena on sitten tämä markkinointikielto. Osin tätä on yritetty suitsia jollakin, mutta kaikki me, joilla on sähköpostit tai erilaiset sosiaalisen median välineet käytössä, huomaamme päivittäin, että tunti tunnilta sinne tunkee kaikennäköisiä mainoksia, samoin kuin television tai radion kautta, jopa markkinoinnilla ”Ota lainaa — emme kysy, onko sinulla maksukykyä”. Tämmöisen markkinoinnin, joka on erheellistä ja käy ihmisten eettisen koodiston vastaisesti, ei pitäisi tietenkään olla mahdollista, ja olen itse valmis harkitsemaan myöskin semmoista ratkaisua, että markkinointi kiellettäisiin täysin. Jos kerran meillä on rahapelien markkinointi kielletty, varsinaisen pelin markkinointi kielletty [Lauri Ihalainen: Alkoholin!] — ja alkoholin myöskin — niin miksi ei sitten pikavippien? Minun mielestäni logiikan pitäisi olla erittäin sama. Sen takia on erittäin hyvä, että tämä käytäisiin kunnolla läpi. Ja tuen täysin edustaja Ihalaisen tutkivalle journalismille esittämää heittoa siitä, että miten nämä perintätoimistot ja pikavippiyritykset sitten toimivat yksiin, koska meillä on tällä hetkellä suuria ongelmia näitten perintätoimistojen kanssa siinä, kuinka ne kohtelevat ihmisiä ja ajavat heitä tietoisesti hankaliin tilanteisiin.