Pöytäkirjan asiakohta
PTK
172
2018 vp
Täysistunto
Torstai 7.3.2019 klo 16.02—20.58
6
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kalastuslain muuttamisesta
Hallituksen esitys
Valiokunnan mietintö
Ensimmäinen käsittely
Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen
Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 6. asia. Käsittelyn pohjana on maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö MmVM 27/2018 vp. Nyt päätetään lakiehdotuksen sisällöstä. 
Keskustelu
19.50
Hanna
Halmeenpää
vihr
Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessähän todella on kyse kalastuslain muuttamisesta tarkoituksena tehostaa uhanalaisten ja taantuneiden kalalajien tai kantojen suojelua ja parantaa saamelaisten ja Ylä-Lapin asukkaiden kalastuskulttuurin harjoittamismahdollisuuksia. Esitetyt lakimuutokset ja niiden tavoitteet ovat kannatettavia, mutta tehtävää näiden asioiden parantamiseksi tämänkin lakiesityksen jälkeen kuitenkin vielä jää, ja senpä takia on ollut syytä tehdä tähän myös vastalause. 
Tuon kalastuslain 10 §:n osalta totean, että hallituksen lakiesityksessä esitetty muutos Ylä-Lapin kalastuslupaan parantaa kaikkien paikallisten asukkaiden kalastusmahdollisuuksia ja saamelaiseen kulttuuriin ja elinkeinoon kuuluvan kalastuksen harjoittamismahdollisuuksia Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien alueella, eli palataan siis ennen vuotta 2016 vallinneeseen, aikaisemman lainsäädännön mukaiseen tilaan. 
Saamelainen kalastus nauttii perustuslain turvaamaa saamelaiskulttuurin suojaa. Tästä, arvoisa puhemies, olemme eilen saaneet kannanoton myöskin Lapin käräjäoikeudelta, joka on hylännyt päätöksellään kaikki Utsjoen saamelaisten syytteet luvattomasta kalastuksesta Vetsijoella ja Utsjoella vedoten siihen, että he ovat harjoittaneet perustuslain turvaamaa kulttuuriaan, johon olennaisesti kuuluu kalastus noilla alueilla. Käräjäoikeuden mukaan muutama vuosi sitten muutetun kalastuslain 10 §:n rajoitukset ovat myös vastoin Suomea velvoittavia ihmisoikeussopimuksia, jotka turvaavat saamelaisten oikeutta alkuperäiskansana harjoittaa omaa kulttuuriaan. 
Laki saamelaiskäräjistä määrittelee 4 §:ssään saamelaisten kotiseutualueeksi juuri Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylän kunnassa sijaitsevan Lapin paliskunnan alueen. Asetuksessa tai sen liitteessä julkaistaan myös kartta tuon saamelaisten kotiseutualueen rajoista. Kalastuslain 10 §:n muutoksesta säädettäessä Lapin paliskunnan alueelle tulisi yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti kuulua samanlaiset kalastusoikeudet kuin muualla saamelaisten kotiseutualueella. Myöskään saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvien saamelaisten oikeutta kulttuuriin kuuluvan kalastuksen harjoittamiseen perinnealueillaan ei pitäisi rajoittaa. Saamelaiskäräjät onkin vedonnut YK:n kansa-laisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 27 artiklaan, jonka mukaan vähemmistöihin kuuluvalta henkilöltä ei saa kieltää oikeutta nauttia omasta kulttuuristaan yhdessä muiden ryhmänsä jäsenten kanssa. 
Myös perustuslakivaliokunta viittaa lausunnossaan maa- ja metsätalousvaliokunnalle tuohon YK:n yleissopimukseen, ja perustuslakivaliokunta viittaa myös useisiin perustuslakivaliokunnan aikaisempiin lausuntoihin, joissa todetaan muun muassa, että kalastus on poronhoidon ohella yksi saamelaisten kulttuurimuotoon kiinteästi kuuluvista elinkeinoista. Perustuslakivaliokunta on myös todennut kalastamisen kuuluvan perinteiseen saamelaiseen elämänmuotoon ilman asuinpaikkaan liittyviä rajoituksia. 
Arvoisa puhemies! Vaikka esitetty lakimuutos kalastuslain 10 §:n osalta siis parantaa saamelaisten oikeuksia Ylä-Lapin kuntien alueella, on todettava tämän parannuksen kohdentuvan saamelaisiin valikoivalla tavalla. Parannuksen ulkopuolelle jäävät edelleen ne saamelaiset, joiden kotikunta ei ole Enontekiö, Inari tai Utsjoki. [Kari Kulmala: Ketkä ovat saamelaisia?] Lakiesitys ei paranna eikä toisaalta heikennä entisestään näiden Ylä-Lapin kuntien ulkopuolella asuvien saamelaisten asemaa. Lakimuutoksen tuoma parannus saamelaisten oikeuksiin ei kuitenkaan kohdennu edes koko saamelaisten kotiseutualueelle, johon voimassa olevan saamelaiskäräjälain 4 §:n mukaisesti kuuluvat myös Sodankylän kunnan pohjoisosat. Arvoisa puhemies, Suomessa asuu noin 10 000 saamelaista, heistä yli 60 prosenttia kotiseutualueensa ulkopuolella. 
Arvoisa puhemies! Kalastuslakiin lisätään tässä lakiesityksessä myös uusi 119 § koskien menettämisseuraamusta siten, että jos luvattomasti ja lakia rikkoen kalastaa lohta, järvilohta, ankeriasta, nahkiaista, taimenta, harjusta, nieriää, jokirapua tai mereen laskevassa joessa tai purossa siikaa, menettää tuon kalasaaliinsa mukaisen arvon, ja ne ovat huomattavia summia. Niistä säädetään myöhemmin asetuksella. 
Esitetyn lakimuutoksen osalta 119 §:n asiantuntijalausunnoissa nousi esille myös menettämisseuraamusta koskevan soveltamisalan ulottaminen kuhaan, joka on arvokala. [Kari Kulmala: Kuha ei ole uhanalainen!] — Näin valiokuntakin lausuu ja toteaa, että kuha on myös altis salakalastukselle, mistä johtuen kuhakantojen kestävää käyttöä onkin seurattava tarkoin. 
Vaikka kuha ei ole uhanalainen tai taantunut laji, sekä kalastusasetus että kalatalousviranomaisten päätökset sisältävät kuhaa koskevaa sääntelyä. Kuhan kalastusta ohjataan määrätyllä alamitalla, eli laji on erityissäädelty uhanalaisten kalalajien ja ravun tavoin. Monet todetut kalastusrikkomukset myös liittyvät kuhaan sen suuren markkina-arvon takia. Kun tämä lakiesitys pyrkii salakalastuksen kitkemiseen ja taloudellisesti hyvin arvokkaaseen kuhaan kohdistuu erittäin paljon salakalastusta, olisi tätä menettämisseuraamusta koskevaan lajilistaan ollut perusteltua lisätä myös kuha. 
Arvoisa puhemies! Kalastuslain muista muutostarpeista, joita tähän hallituksen esitykseen ei sisälly, on todettava eräs kiireisimmistä. Asiantuntijalausunnoissa nimittäin kiinnitettiin huomiota siihen, että kalastuslaki vaatisi pikaista korjausta siltä osin, että lakiin selvennettäisiin koskitilojen kalastusoikeuden haltijoiden oikeus osallistua kalastuslain 23 §:n mukaisten kalatalousalueiden toimintaan. On nimittäin niin, että ristiriidat ja puutteet nykyisessä lainsäädännössä, kalastuslaissa ja yhteisaluelaissa aiheuttavat tällä hetkellä ongelman joillakin vuoden 2019 alusta perustettavilla kalatalousalueilla siten, että nuo kalatalousalueet eivät pääse järjestäytymään rikkomatta jompaakumpaa lakia, ja tämä tulisi ehdottomasti korjata. 
19.57
Kari
Kulmala
sin
Arvoisa puhemies! Tämä kalastuslain uudistus on erittäin hyvä jo senkin vuoksi, että 5.7.2017 tein toimenpidealoitteen uhanalaisten kalojen rahallisen arvon määrittämisestä. Jälleen kerran toimenpidealoitteeni on menossa maalia kohti, kiitoksia siitä asiantuntijoille. 
Sitten huomio siihen, että kuha ei ole uhanalainen kalalaji. Sitä ei tarvitse ottaa tässä millään tavalla huomioon, siis tämän kalan arvon määrittämisessä. Jos minä lähden esimerkiksi Joensuusta etelään päin Pyhäselälle uistelemaan aamulla kello 8 ja illalla kello 8 lopetan, niin minulla takuuvarmasti on 30 kiloa kuhaa veneessä ja noin 10 kiloa haukea, ahvenet ynnä muut päälle. Eli näilläkin perusteilla voisin sanoa, että hauki alkaa olla niillä vesistöillä jo melkein se uhanalaisempi kala kuin kuha, ja tämä johtuu siitä, että kuhaa on voimakkaasti istutettu Saimaan vesistöihin ja se alkaa syömään kohta kaikki muut kalat pois. Sen huomaa myös pilkkikisoista. 90-luvulla, kun oli pilkkikisoja näillä alueilla, niin voittotulokset olivat noin 15 kiloa, pelkästään ahventa. Tällä hetkellä hyvä jos joku saa 5 kiloa niissä kisoissa, ja takaan, että samat kalamiehet siellä ovat edelleen kalassa kuin aikaisemminkin, eli taito tuskin on huonontunut. Ja todellakin, jos Joensuusta etelään päin näillä vesialueilla uistelukisoja järjestetään, missä on noin 50 venekuntaa, niin heillä jokaisella sen kahdeksan tunnin uistelukisojen jälkeen on noin 20 kiloa sitä kuhaa ja todellakin suhteessa huomattavasti enemmän kuin haukea. Jos jollakin tietyllä alueella on kuhaa vähemmän, niin totta kai vesialueilla ne kalastusalueet voidaan silloin säädellä, mutta en näe kyllä mitään perustetta sille, että kuhalla pitäisi olla joku arvo. Se riittää, että se on 27 euroa tuolla Hakaniemen torilla fileoituna. Minulla on suurin piirtein 30 kiloa kuhaa pakastimessa. Siellä ei ole yhtään ahventa, koska ahvenet minä olen syönyt. Kuhat minä voin toki myydä vaikka eteenpäin. 
20.00
Timo
Heinonen
kok
Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että salakalastuksen kitkemiseksi tehdään toimenpiteitä. Olen saanut lukuisia yhteydenottoja juuri näistä tilanteista, joissa on kysytty, minkä takia meidän uhanalaisia kalalajejamme ei suojella tai turvata niiden asemaa sillä tavalla kuin esimerkiksi saimaannorppaa tai tiettyjä lintulajeja. Minun mielestäni on hyvä, että nyt myös tulee tämä huomattava maksu, jos uhanalaisten kalojen salakalastuksesta jää kiinni. 
Mutta jos oikein ymmärsin — ja haluaisin nyt kysyä, kun täällä on valiokunnassa asiaa käsitelleitä henkilöitä —, niin itse asiassahan ongelma meille muodostui vuonna 2012, kun silloin tuli lainsäädäntöön korjaus, jossa haluttiin puuttua näiden kalastuksenvalvojien muka ylilyönteihin. Silloin tehtiin tarkennus lakiin, jossa kalastuksenvalvojat muutettiin viranomaisia avustaviksi henkilöiksi, ja tämä itse asiassa muutti sen, että kun kalastuksenvalvoja tulee sinne joelle tai järvelle tai rantaan ja kaveri tulee sitten vaikkapa se virveli olkapäällä, hänellä on kylmälaukku toisessa kädessä, niin kalastuksenvalvoja ei vuoden 2012 lainsäädännön myötä saa pyytää avaamaan sitä kylmälaukkua. Eihän hänellä tietenkään kala roiku niin kuin sarjakuvassa enää siinä ongenkoukussa, vaan se on kylmälaukussa, repussa tai vaikkapa auton takalaatikossa. 
Tämä uudistus, jolla siis oikeusministeriö halusi vuonna 2012 kitkeä ylilyöntejä, itse asiassa teki meidän kalastuksenvalvojista lähes voimattomia näissä tilanteissa, ja tällä hetkellä monessa tilanteessa tarvitaan poliisia. Ja onko todellakaan poliisin tehtävä valvoa tätä? Ehkä siinä mielessä on, jos kyse on erittäin uhanalaisesta lajista, mutta minun mielestäni olisi nyt korkea aika tehdä se korjaus myös näiden kalastuksenvalvojien osalta takaisin siihen muotoon, mikä se oli ennen tätä vuoden 2012 korjausta. On kohtuutonta, että tällainen henkilö, jonka tehtäväksi on annettu valvoa salakalastusta, ei voi pyytää kylmälaukkua, reppua avattavaksi, ja minun mielestäni myös veneen laatikot taikka auton takakontti kuuluisi tarkistaa, jos on selkeä syy epäillä, että kaveri sieltä tulee veneeltä kylmälaukun kanssa. Kysyisin valiokunnan jäseniltä, jos joku osaisi kertoa, nousiko tämä kalastuksenvalvonnan iso ongelma esille [Puhemies koputtaa] tämän lain käsittelyn yhteydessä. 
20.03
Hanna
Halmeenpää
vihr
Arvoisa herra puhemies! Vastaan edustaja Heinoselle, että ei tätä asiaa nostettu lainkaan esille eikä valiokunta siitä ole keskustelua käynyt tai asiantuntijoita kuullut. Onpa harmi, ettei hallituksen esitykseen tältä osin korjausta sisälly, mikäli tällainen puute on. Itse en tätä asiaa tunne. 
Arvoisa puhemies! Jatkaisin hieman noista koskitiloista, jotka jo mainitsin edellisessä puheenvuorossani. Nimittäin niiden osalta valiokunta ehdottaa mietinnössään eduskunnan hyväksyttäväksi lausumaa, johon on selkeän ja kiistattoman koskitilojen kalastusoikeudenhaltijoiden oikeustilan korjaamisen ohella nyt sisällytetty myös vaatimus arvioida lainmuutostarpeet Ylä-Lapin osakaskuntien vähemmistöosakkaiden oikeuksien vahvistamisesta. Ja tämä jälkimmäinen, Ylä-Lappiin liittyvä asia on hyvinkin paljon ristiriitoja herättänyt ja huomattavia epäselvyyksiä sisältävä asia, joka mielestäni kuuluisi paremminkin siviilioikeudessa selvitettäväksi. Senpä vuoksi tulen esittämään tähän lakiin sen hyväksy-misen yhteydessä selkeämpää lausumaa, joka edellyttää, että  valtioneuvosto ryhtyisi pikaisesti valmistelemaan kalastuslainsäädännön muutoksia, joilla säädökset kalastusoikeuksista koottaisiin yhteen lakiin ja selkiytettäisiin lainsäädäntöä siten, että turvataan näiden koskitilojen kalastusoikeudenhaltijoiden asema ja oikeus osallistua kalastuslain 23 §:n mukaisten kalatalousalueiden toimintaan. 
Arvoisa puhemies! Saamelaisten oikeuksien osalta tulen esittämään lausumaa siten, että eduskunta edellyttäisi valtioneuvoston ryhtyvän pikaisesti toimiin selvittääkseen Ylä-Lapin kuntien ja saamelaiskäräjälain 4 §:ssä määritellyn saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvien saamelaisten oikeusaseman saamelaiskulttuuriin kuuluvan kalastuksen harjoittamiseen perinnealueillaan saamelaisten kotiseutualueilla. 
Tulen myös esittämään pykälämuutoksen tähän menettämisseuraamusasiaan, niin että kuha lisättäisiin tuonne 119 §:n lajiluetteloon, ja totean, arvoisa puhemies, että vaikka kuhakannat ovat elinvoimaisia ja laajalle levinneitä, [Kari Kulmala: Ne eivät ole uhanalaisia!] niiden pitämiseksi elinvoimaisina on Suomessa tehty poikkeuksellisen paljon alueellista kalastuksensäätelyä, hoitotoimia ja tutkimusta myös. Kuhaan kohdistuvaa säätelyä tulee varmaankin sisältymään runsaasti myös kalatalousalueiden tuleviin käyttö- ja hoitosuunnitelmiin, ja hyvä niin. Kuhan salakalastuksen rikostutkinnassa puute on nyt se, että mikäli rikoksentekijä ei ole saanut kuhasta taloudellista tuottoa eli ei ole antanut kuhaa pois tai jättänyt mätänemään, vallitsevan käytännön mukaisesti kuhan salakalastuksesta ei katsota syntyneen lainkaan taloudellista tuottoa ja rikos jätetään herkästi silloin kokonaan syyttämättä ja tutkimatta. Tämä on epäkohta. 
20.06
Timo
Heinonen
kok
Arvoisa herra puhemies! Kiitos edustaja Halmeenpäälle tilanteen valottamisesta. Ja oikeastaan sen takia, kun en tämän lain käsittelyyn eduskunnassa ole osallistunut, niin haluan käyttää vielä toisen puheenvuoron tästä oikeasti isosta ongelmasta, joka jää edelleen tässä korjaamatta. Ja, arvoisa puhemies, jos minut tänne ensi kaudelle valitaan, niin lupaan jatkaa työtä tämän eteen, että tämä sitten korjataan silloin, kun sitä emme nyt ehdi korjata. 
Mutta, tämä ongelma tuli siis vuoden 2012 lainsäädännön myötä. Nyt tässä esityksessä, joka on käsittelyssä, pidän hyvänä sitä, että kaloille määritellään, niin kuin edustaja Halmeenpää kuvasi, nämä niin sanotut listahinnat. Esimerkiksi järvilohen hinta voi tämän myötä nousta jopa 10 000 euroon. Se on merkittävä summa, ja se varmasti hillitsee salakalastusta. Mutta jos siitä salakalastuksesta ei käytännössä voi jäädä kiinni, kuin niin sanotusti rysän päältä — sopii muuten hyvin tähän kalastusaiheiseen keskusteluun tämä vertaus, sanatarkasti rysän päältä — niin silloin on mahdollisuus saada tällainen sanktio. 
Löysin tässä Ylen varsin hyvän uutisen, jossa tätä ongelmaa itse asiassa kuvattiin, ja tässä todetaan, että jokainen esimerkiksi Pielisjoelle nouseva emokala on arvokas, koska laji on sukupuuton partaalla. Kantaa on yritetty elvyttää vuosikymmenten ajan. Ja sitten tässä todetaan, että Luonnonvarakeskuksen tutkimuksessa selvisi, että nykyinen salakalastus on itse asiassa suurempi uhka järvilohille kuin esimerkiksi vesivoimaloiden turbiinit. Salakalastus on vakava uhka näille meidän uhanalaisille lajeillemme. Tämä uutinen, jonka on tehnyt toimittaja Anu Rummukainen, on julkaistu Ylen sivuilla elokuussa 2017 otsikolla ”Salakalastajat pitävät valvojia pilkkanaan — tuntevat kalastuslain porsaanreiät”. Tässä hän haastattelee pohjoiskarjalaista kalastuksenvalvojaa Sami Kurenniemeä, joka huokaa toimittajalle syvään ja toteaa, että pitää saada rysän päältä kiinni. Ja hän antaa tässä jutussa kolme esimerkkiä: 
Ensimmäisessä esimerkissä veneessä kylmälaukku ja virveleitä. Kaksi henkilöä on uutisen mukaan veneilemässä kalastuskieltoalueella lohen kutuaikaan — kalastuskieltoalueella lohen kutuaikaan. Veneessä on siis virveleitä ja tuo kylmälaukku, ja kalastuksenvalvoja on nähnyt veneen ajelevan joella. Valvoja voi pysäyttää veneen ja kysyä, tietävätkö henkilöt olevansa kieltoalueella. Pyydettäessä henkilöt eivät avaa kylmälaukkua, joka on tarkoitettu kalojen säilytykseen. Valvoja ei ole nähnyt henkilöiden laittavan vieheitä veteen, eikä saalista ole nähtävillä, joten veneilijät jatkavat matkaansa. Järjetön tilanne tällaisessa paikassa, että meidän lainsäädäntö ei mahdollista tarkistamista. 
Toisena esimerkkinä tässä Ylen jutussa kuvataan tilanne, jossa riistakamerat, joilla salakalastusta valvotaan, tallentavat kuvia henkilöstä, joka kävelee joen varrella kalastuskieltoalueella virvelin kanssa. Henkilöllä on kädessään muovipussi, jonka sisältö näyttää isolta kalalta. Kalastuksenvalvoja ei saa tarkistaa muovipussin sisältöä, eikä kävelykuvien perusteella voida syyttää salakalastuksesta. Järjetön tilanne. 
Kolmantena saaliin piilottaminen takakonttiin. Kalastuksenvalvoja on nähnyt kauempaa, että kieltoalueella kosken rannalla on kaksi kalastajaa. Kun valvoja ehtii lähemmäksi, kalastajat ovat kadonneet. Läheisen hiekkatien päässä on parkissa näiden kalastajien auto, jonka lähellä on kaksi henkilöä. Henkilöt kieltävät olleensa kalassa. Valvojalla ei ole oikeutta pyytää avaamaan auton takakonttia. 
Nämä mahdollistuivat siis vuoden 2012 kalastuslain uudistuksen myötä. Silloinhan meillä oli todellakin tietysti toisesta kulmasta katsottuna ehkä hieman villi kalastuksen valvonta. Kalastuksenvalvojana saattoi toimia kuka tahansa, ja siellä tapahtui ylilyöntejä. Mutta nyt tämä korjaus on vienyt tämän mahdottomaan tilanteeseen, ja nämä sinänsä hyvät, kannatettavat ja uhanalaisten kalojen kannalta elintärkeät raha-arvot ovat niiden pelastamisen kannalta tärkeitä. Mutta jos ne eivät tosiasiallisesti tule arkeen, niin ne jäävät niin sanotusti kuolleeksi kirjaimeksi. Ja, arvoisa puhemies, olen harmissani, että tähän asiaan ei puututtu tämän hallituksen esityksen myötä eikä myöskään valiokuntakäsittelyssä. Nostan käteni ylös, en kuulu kyseiseen valiokuntaan, mutta en ollut tarpeeksi valppaana kaikkien hallituksen esitysten kanssa, että olisin itse tajunnut sen esille nostaa. Mutta niin kuin lupasin, tehdään se ensi kaudella. 
20.12
Kari
Kulmala
sin
Arvoisa puhemies! Edustaja Heinonen otti hyviä esimerkkejä esiin. Mutta silloin, kun vene on vesillä ja siinä on virveleitä kyydissä, niin välttämättähän se henkilö ei ole kalassa. Sehän saattaa olla menossa ihan vaikka kaverinsa mökille, eli tästä häntä ei voida rangaista. Ja samaten jos auto on parkkipaikalla ja siinä on kaksi miestä virveleineen, ne eivät ole kalassa. Ne voivat olla menossa kalaan tai tulossa kalaan, mutta jos mennään ihan käräjäoikeuteen ja jopa hovioikeuteen, niin sieltä tuskin tulee tuomiota siitä, että olisi kyse ollut kalastusrikkomuksesta. Eli ei voida saada henkilöä avaamaan myöskään sitä takakonttia. Näin se vain menee, edustaja Heinonen. 
Tuolla valvonnassa kun olen itse ollut lähes 30 vuotta näitten sami kurenniemien kanssa, joita tässä äsken mainitsitte, niin ensimmäiseksi täytyy kiikareiden kanssa katsoa, onko veneilijä tai rannalla oleva kalassa vai mitä se siellä tekee. Sen jälkeen vasta pystyy puuttumaan siihen tilanteeseen. Näin vaikeaksi se on mennyt myös tämä kalastuksenvalvonta. 
Tuossa sanottiin, että kalastuksenvalvonnassa on voinut tulla ylilyöntejä. Totta kai ylilyöntejä tulee silloin, kun siellä on erilaisia ihmisiä valvonnassa. Mutta kalastuksenvalvonnassakin nykyään pitää kalastuksenvalvojan suorittaa jo tietty koe, ennen kuin edes pääsee kalastuksenvalvojaksi. Ja tämä toki on osaltaan kyllä vähentänyt sitten kalastuksenvalvojia valitettavasti tuolla vesistöillä. 
Mutta uskon, että tämä menettämisseuraamus, mikä nyt astuu toivottavasti voimaan, osaltaan ennalta estää salakalastusta. En usko, että se lopettaa sitä missään vaiheessa edes Pohjois-Karjalan Pielisjoella, mutta ennalta estää jonkin verran ja vähentää. 
20.14
Timo
Heinonen
kok
Arvoisa puhemies! Ymmärsin, että ei tietenkään ihminen välttämättä ole kalassa, mutta halusin kuvata sitä, että nyt kalastuksenvalvojalla ei ole mahdollisuutta edes näissä tilanteissa, joissa hän on kauempaa nähnyt tilanteen. Jos kala on ehditty laittaa piiloon, niin kalastuksenvalvoja ole voinut pyytää esimerkiksi sitä kylmälaukkua veneessä avaamaan tai sitten siellä autolla avaamaan. Itse pidän sitä isona ongelmana. Minun mielestäni vuoden 2012 kalastuksenvalvontaa koskeva lainsäädäntö on mennyt siinä mielessä metsään, ja olen vahvasti sitä mieltä, että se pitää korjata siihen muotoon, että tämäntyyppisissä tilanteissa kalastuksenvalvoja ei ole vain viranomaista avustava henkilö, vaan hänelle voidaan antaa oikeus esimerkiksi sen kylmälaukun tarkastamiseen tai muovikassin tarkastamiseen. Tämäntyyppisiä toimenpiteitä olemme tehneet muussakin lainsäädännössä, ja itse pidän välttämättömänä, että tämä korjataan ensi kaudella. [Kari Kulmala: Hänen pitäisi olla viranomainen!] 
Yleiskeskustelu päättyi ja asian käsittely keskeytettiin. 
Viimeksi julkaistu 5.10.2020 11.37