Pöytäkirjan asiakohta
PTK
18
2020 vp
Täysistunto
Torstai 5.3.2020 klo 16.00—20.25
2.5
Suullinen kysymys eurooppalaisesta taakanjaosta maahanmuuttotilanteissa (Anders Adlercreutz r)
Suullinen kysymys
SKT 22/2020 vp
Suullinen kyselytunti
Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
Tähän samaan kokonaisuuteen on esittänyt myöskin RKP kysymyksen. — Edustaja Adlercreutz. 
Keskustelu
16.28
Anders
Adlercreutz
r
Ärade talman, arvoisa puhemies! Situationen i Grekland är akut. EU:s inrikesministrar träffades i går i Bryssel för att diskutera landets situation till följd av Turkiets besked att öppna gränserna trots att vi har ett gränsavtal. Flyktingkrisen och dess efterverkningar visar att det behövs ett rättvist system också för ansvarsfördelning inom EU. 
Arvoisa puhemies! EU-maiden sisäministerit keskustelivat eilen Kreikan tilanteesta Turkin päätettyä avata Euroopan puoleisen rajansa. Yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa ei ole, ja Kreikalla on ollut vaikeuksia saada tilanne hallintaan.  
Suomen hallituksen linja on tässä hyvä: EU:n ulkorajojen suojeleminen kansainvälistä oikeutta, ihmisoikeuksia ja ihmisarvoa kunnioittaen on ensiarvoisen tärkeää. Ministeri Ohisalo on ollut lausunnoissaan harvinaisen selkeä, ja on valitettavaa, että [Naurua] tässä yritetään levittää disinformaatiota asiasta. Sen sijaan, että hämmennetään, sen sijaan, että vuodetaan, olisi tärkeää löytää kokonaisvaltainen eurooppalainen lähestymistapa ongelman ratkaisemiseksi. Kysyn siksi ministeri Ohisalolta: On puhuttu taakanjaosta, ja sehän olisi Suomen kaltaisen reunavaltionkin [Puhemies koputtaa] intressissä. Missä nämä keskustelut ovat? Voidaanko tässä asiassa päästä eteenpäin niin että voitaisiin yhdessä hallita näitä tilanteita? 
16.30
Sisäministeri
Maria
Ohisalo
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Kiitokset kysymyksestä. On todella juuri näin, kuten edustaja Adlercreutz sanoo, että Suomi on siellä eilisessä kokouksessa ja ennen sitä ajanut sitä yhteistä hallituksen linjaa, [Perussuomalaisten ryhmästä: Mikä se on?] että ulkorajavalvonnasta pidetään kiinni ja ihmisoikeussopimuksia ja kansainvälisiä sopimuksia noudatetaan, [Paavo Arhinmäki: Vastustaako joku tätä? — Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä] ja sinne sisäministeriön yhteiseen lausumaan myös saatiin tästä tärkeä näkökulma.  
Se, mihin viittasin aiemmin: Olen jo päässyt tapaamaan [Hälinää — Puhemies koputtaa] uutta komissaaria Ylva Johanssonia, joka vastaa tästä uudesta maahanmuuttopaketista, sen lisäksi komissaari Urpilaisella on tärkeä rooli siinä, miten EU:n ulkosuhteet tähän linkittyvät, ja olen myös Margaritis Schinasin kanssa, joka vastaa varapuheenjohtajana komissiossa näistä maahanmuuttokysymyksistä, päässyt keskustelemaan. Ja näillä komissaareilla on erittäin korkealla prioriteettilistallaan se, että tämä uusi maahanmuuttopaketti tuodaan tulevien kuukausien aikana meille keskusteluun neuvostoon, parlamenttiin, ja sitten yritämme löytää yhteistä näkemystä siinä. [Juha Mäenpää: Te ajatte kaksilla rattailla!] Liian kauan on Euroopassa jo odotettu. Nyt täytyy saada pysyviä ratkaisuja. 
16.31
Kai
Mykkänen
kok
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin minulla on ollut se käsitys, että edustaja Zyskowicz oli tarkistanut, että tämä ministeri Ohisalon kuuleminen suuressa valiokunnassa ei ollut vaiteliaisuuspyynnön alainen, [Hälinää — Puhemies koputtaa] ja siksi myös edustaja Talvitie siihen tässä viittasi.  
Mutta tähän itse pääasiaan: Minua kyllä harmittaa, että tässä puhumme nyt niin pahasti toistemme ohi. [Paavo Arhinmäki: Kyllä! Samaa mieltä!] Mielestäni myös sieltä aitiosta aika ylimieliselläkin tavalla kierretään tätä pääkysymystä. Me varmasti ministeri Ohisalon kanssa molemmat tiedämme, että tämä ei sillä pelkällä Frontexin mandaatin toistamisella selviä. On aivan selvä tilanne, että siellä ollaan ainutlaatuisessa, ristiriitaisessa tilanteessa. Ensimmäistä kertaa on Frontex-operaatio, jossa käytännössä isäntämaa, jolla on myös johtovastuu kansainvälisestä koalitiosta tietyin reunaehdoin, toimii aivan eri pelisäännöin kuin on perinteisesti toimittu eli ei todella kuukauteen ota.  
Se iso kysymys nyt on hallitukselle, se poliittinen kysymys — oikeus ratkaisee oikeudelliset kysymykset — on se, oletteko te sitä mieltä, että meidän kannattaa omaksua Euroopassa linja, jossa silloin, kun naapuri käyttää selvästi pelin välineenä, painostuksen välineenä ihmisten [Puhemies: Aika!] työntämistä rajalle, voidaan peli viheltää poikki määräaikaisella keskeyttämisellä, jolla tähän peliin puututaan. Vai oletteko te sitä mieltä, että [Puhemies: Aika!] näin ei voida tehdä kuten Kreikka haluaa? 
16.32
Sisäministeri
Maria
Ohisalo
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella hybridivaikuttamista pidettiin eräänä keskeisimpänä teemana keskusteluissa muiden jäsenvaltioiden kanssa. Kävimme muun muassa harjoitusluonteisia keskusteluja siitä, kuinka jäsenvaltiot yhdessä toimivat tilanteissa, joissa oletetaan vieraan valtion hybridivaikuttamista tapahtuvan meidän alueellamme. Tämä loi myös mahdollisuuksia ehkä varautua tällaiseen tilanteeseen. Ja tässäkin tilanteessa muun muassa EU:n pelastuspalvelumekanismi on aktivoitu, ja sitä yhteistä eurooppalaista mekanismia tässä nyt voidaan käyttää. 
Vielä ehkä nostan sen, että Frontexin toiminnasta vastaa toki pääjohtaja. Viime kädessä pääjohtajalla on vastuu keskeyttää sellaiset operaatiot, jotka eivät vastaa kansainvälistä ja EU-oikeutta, ja on niin, että jos siellä Kreikassakin tällaisia operaatioita olisi, niin pääjohtaja on siitä viimesijaisessa vastuussa. Ja Kreikan hallitus on myös vastuussa Euroopan unionin ihmisoikeustuomioistuimelle. Me emme Suomen hallituksena voi sanoa, mitä Kreikan hallitus voi tehdä. Me voimme edistää yhteisiä eurooppalaisia näkemyksiä. 
16.33
Jussi
Halla-aho
ps
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa herra puhemies! Pakolaisuutta koskeva kansainvälinen sopimusjärjestelmä luotiin hyvin toisenlaiseen maailmaan. Sen tarkoitus ei ollut mahdollistaa satojentuhansien tai miljoonien ihmisten kansainvaelluksia mantereelta toiselle. Sopimusten perinteiset tulkinnat eivät vastaa tämän päivän realiteetteja. Kyvyttömyys ja haluttomuus ymmärtää näitä realiteetteja on suurin este toimivan turvapaikkapolitiikan tiellä. 
Kreikka on invaasion kohteena. Rajan yli ei pyri Syyrian sotaa pakenevia naisia ja lapsia vaan Turkin liikkeelle ajamia nuoria miehiä, jotka huutavat Allahu akbaria. [Välihuutoja] Tulijat eivät lopu vastaanottamalla, ja tällainen maahanmuutto on tuhoisaa Euroopan maiden taloudelle ja yhteiskuntajärjestykselle ja eurooppalaisten turvallisuudelle. Nämä ovat realiteetit, ministeri Ohisalo. 
Kysymys kuuluu: Ymmärrättekö te näitä realiteetteja? Ymmärrättekö te, että sopimusten nykyiset tulkinnat tuhoavat monen muun asian lisäksi koko turvapaikkajärjestelmän uskottavuuden? 
16.35
Sisäministeri
Maria
Ohisalo
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Ehkä vastakysymyksenä voin kysyä, että ymmärrättekö te, että olemme sitoutuneet [Perussuomalaisten ryhmästä: Vastatkaa! — Hälinää — Puhemies koputtaa] kansainvälisiin sopimuksiin. Sen lisäksi voisin sanoa, mikä ei ehkä teille ole käynyt selväksi, että on viranomaisten tehtävä siellä rajalla sitten katsoa, ketkä ihmiset ovat oikeutettuja siihen turvapaikkamenettelyyn, ketkä laitetaan suoraan käännytysprosessiin. [Välihuutoja] Muun muassa tätä työtä siellä suomalaiset rajavartijat kreikkalaisten tukena tekevät. 
16.35
Satu
Hassi
vihr
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Pienen maan turvahan ovat kansainväliset sopimukset. Pienen maan, kuten Suomen, etu on se, että on olemassa kansainvälisiä sopimuksia ja että niitä noudatetaan. Nyt tämä tilannehan, joka on Turkissa, sekä etelärajalla että Turkin ja Kreikan välisellä rajalla, on pitemmän päälle kestämätön, ja siihen on löydettävä jonkinnäköinen pitempiaikainen ratkaisu. Pyytäisin nyt joko pääministerin sijaista tai sisäministeriä valottamaan sitä, minkätyyppistä pitempiaikaista ratkaisua Suomi on ajamassa, jotta tässä ei jouduttaisi toimimaan tavallaan kädestä suuhun ja koko ajan semmoisen akuutin kriisin, akuuttien menettelytapojen keskellä. 
16.36
Sisäministeri
Maria
Ohisalo
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Kiitokset kysymyksestä. Kuten aiemmin viittasin, uudet komissaarit ovat tuomassa tämän uuden maahanmuuttopaketin meille keskusteluun. Aiempi paketti on lähtenyt muun muassa seitsemästä eri lainsäädäntökokonaisuudesta. Siellä pohditaan, kuinka Dublin-säännöstöä voidaan uudistaa — onko sillä ensimmäisellä jäsenvaltiolla aina viimesijainen vastuu tästä turvapaikanhakijasta — ja toisaalta pohditaan myös, kuinka turvapaikanhakijat rekisteröidään yhdenmukaisella tavalla Euroopan unionin tasolla ja kuinka nämä turvapaikkaprosessit Euroopan unionin tasolla yhdenmukaistetaan jatkossa paremmiksi ja jouhevimmiksi, myös niin, että laatu ja oikeusturva näkyvät siellä prosesseissa. Muun muassa näitä asioita on käsitellyt tämä aiempi paketti, ja voisin kuvitella — meillä hallituksella ei vielä ole sitä uutta pakettia — että sieltä aiemmasta paketista otetaan hyviä osia toivottavasti tähän uuteen, ja käydään niistä sitten yhdessä keskusteluja.  
Meidän pitää johdonmukaistaa eurooppalaista politiikkaa. Meidän täytyy keskustella siitä, miten me turvaamme myös näitä meikäläisiä ulkorajavaltioita, niin ettei yksikään valtio ei jää yksin, ja sen takia Suomi on tässä proaktiivisesti [Puhemies koputtaa] halunnut näyttää tukeaan [Puhemies: Aika!] paitsi Kreikalle myös Kyprokselle ja esimerkiksi Italialle ja Maltalle vastaanottaessaan näitä suojaa hakevia ihmisiä. 
16.37
Ben
Zyskowicz
kok
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa herra puhemies! Ministeri Kulmuni, sanoitte, että Suomi tukee Kreikkaa. Ministeri Ohisalo, eilisessä suuren valiokunnan kokouksessa, jossa ei pyydetty vaitioloa, [Välihuutoja] te sanoitte, että Suomi ei tue Kreikkaa siinä, että pyritään estämään näitä ihmisiä pääsemästä Kreikkaan hakemaan turvapaikkaa. Nämä kaksi kantaa — Suomi tukee Kreikkaa, mutta ministeri Ohisalon mukaan Suomi ei kuitenkaan tue Kreikkaa siinä, mitä se nyt tekee — ovat ristiriidassa keskenään, ja tästä ei nyt näköjään saada selvyyttä. Ministeri Ohisalo, voisitteko lopettaa venkoilun tässä asiassa ja vastata [Puhemies koputtaa] yksiselitteisesti siihen kysymykseen, tukeeko Suomi Kreikkaa siinä, että se ei kuukauteen ota vastaan turvapaikkahakemuksia ja pyrkii estämään näitä ihmisiä, jotka tulevat Turkista, hakemasta turvapaikkaa Kreikasta? 
Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
Arvoisat kansanedustajat, ennen kuin annan ministerille vastauspuheenvuoron, niin totean, että täällä ei käydä keskustelua valiokuntien sisäisistä keskusteluista. [Vasemmalta: Juuri näin! — Ben Zyskowicz: Kyllä käydään! — Timo Heinonen: Mikä estää? — Vasemmalta: Yhteiset pelisäännöt!]  
16.39
Sisäministeri
Maria
Ohisalo
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Kiitän erittäin paljon puhemiehen huomiosta, sillä tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun valiokuntien luottamuksellisia keskusteluja levitellään täällä. [Hälinää — Puhemies koputtaa] 
Kuten jo aiemmin totesin, on niin, että Suomi tukee Kreikkaa noudattamaan velvoitteitaan, noudattamaan kansainvälisen oikeuden mukaisia velvoitteitaan. Mihinkään laittomuuksiin suomalaiset viranomaiset eivät voi osallistua. Tämä ei ole pelkästään hallituksen näkemys, tämä on selkeästi jokaiselle viranomaiselle selvä asia. Tämä lukee jokaisen viranomaisen verkkosivuilla, jos sen verran haluatte käydä tutustumassa tähän asiaan. [Jussi Halla-aho: Suomi ei siis tue Kreikkaa?]  
16.39
Petteri
Orpo
kok
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Aloitetaan nyt siitä, että täytyy ymmärtää se, että Syyriassa on valtava humanitäärinen kriisi: Venäjä pommittaa, Assad hyökkää, ja nyt Turkki on siellä sotimassa. EU:n ja Suomen sen osana pitää määrätietoisesti toimia, että tuo konflikti, se juurisyy, saadaan purettua. 
Sitten sinne rajalle, tai paremminkin Suomen hallitukseen: Tässä on, kuten edustaja Zyskowicz kuvasi, täydellinen ristiriita hallituksen sisällä. Minä kysyn nyt pääministerin sijaiselta, ministeri Kulmunilta: tukeeko Suomen hallitus Kreikan toimia olla ottamatta vastaan turvapaikkahakemuksia kuukauden ajan vai ei? Me tarvitsemme tähän selkeän vastauksen, kyllä vai ei. Ne ovat niiden kansainvälisten ihmisoikeussopimuksien vastaisia toimia, mutta tuemmeko me niitä vai emme. [Sari Sarkomaa: Eduskunnalla on oikeus tietää!] 
16.40
Valtiovarainministeri
Katri
Kulmuni
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Euroopan unioni ja Suomi osana Euroopan unionia tukee aivan yksimielisesti Kreikkaa. Kreikka hoitaa tällä hetkellä ulkorajavalvontaa, ja Suomi hoitaa omalta osaltaan ulkorajavalvontaa, jos meidän ulkorajallamme jotain olisi. EU:lla on tähän vain yksi yhteinen kanta, [Oikealta: Hallituksella on kaksi!] ja samalla EU aina noudattaa myös kansainvälistä oikeutta, ihmisoikeuksia, ja niitä myös Suomi tietenkin painottaa. Suomi painottaa sekä ulkorajavalvontaa että kansainvälistä oikeutta. [Ben Zyskowicz: Mutta kun ne on ristiriidassa, niin kumpaa sitten?] Kuten täällä on todettu, pienen valtion jos kenen kannattaa niitä myös painottaa. Me kannamme vastuuta erittäin pitkästä eurooppalaisesta ulkorajasta, joten tämä on hyvin tärkeä kysymys myös Suomelle, että Euroopan unioni on tässä asiassa yhtenäinen, ja tätä ei voi liiaksi teroittaa. Nämä eivät voi olla toistensa vastakohtia, vaan ne pitää pystyä yhdistämään. [Ben Zyskowicz: Mutta kun ne on!] Se on myös Suomen hallituksen linja, että ulkorajoja valvotaan kyllä ja että ihmisoikeuksia, kansainvälistä oikeutta noudatetaan samoin. 
16.41
Merja
Kyllönen
vas
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Keväällä 2016 solmittu niin sanottu EU—Turkki-pakolaissopimus ei ole varsinaisesti kansainvälisen oikeuden mukainen sopimus vaan jäsenvaltioiden ja Turkin välinen julkilausuma. Julkilausumaa voi hyvin kutsua julkiseksi ihmiskauppadiiliksi, jossa vaihdetaan henkilö henkilöstä rahaa vastaan, kun Turkille luvattiin 5—6 miljardin euron edestä tukea. [Jussi Halla-aho: Juuri näin!] Tukea on maksettu tähän mennessä 3,3 miljardia, joten siinä, missä Turkki ei ole pitänyt lupaustaan, niin ei EU:llakaan ole henkselien paukuttamiseen syytä. EU-maat ovat epäonnistuneet kehittämään oikeudenmukaista ja sitovaa keskinäistä vastuunjakoa hädänalaisten ihmisten auttamiseksi. Esimerkiksi Turkissa on maailman suurin pakolaisväestö, 3,7 miljoonaa ihmistä. Heistä noin 2,4 prosenttia eli reilut 90 000 ihmistä olisi UNHCR:n mukaan pikaisen avun tarpeessa, ja heitä voisi parhaiten auttaa kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta. Kriittistä apua kaipaa myös Kreikan leireillä moni ihminen. 
Rajavalvontaa voidaan tehostaa ja voimalla pullistella, mutta pakolaisuuden juurisyitä ja [Puhemies: Aika!] kokonaisuutta se ei ratkaise. [Puhemies: Kysymys!] Kysynkin: onko Suomella valmiutta edistää Euroopassa mallia, jossa kiintiöpakolaisjärjestelmää lähdettäisiin kehittämään toimintamalliksi, [Puhemies: Aika!] jossa apua nopeasti kohdennettaisiin heille, jotka sitä kriittisimmin tarvitsevat? [Eduskunnasta: Siinä oli järki!] 
16.43
Sisäministeri
Maria
Ohisalo
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Otan esimerkkinä Suomen päätöksen vastaanottaa nämä 175 turvapaikanhakijaa. [Oikealta: Se on eri asia! — Sari Sarkomaa: Ministeri vastaa aina eri kysymykseen, kun pitäisi vastata eduskunnan kysymykseen!] He eivät ole kiintiöpakolaisjärjestelmässä, mutta Suomi katsoi myös tässä, että on tärkeää [Hälinää — Puhemies koputtaa] erittäin vaikeassa asemassa olevia alaikäisiä, yksin saapuneita ja yksinhuoltajaperheitä ja muita haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä auttaa. Sen lisäksi Suomen hallitus, kuten jo aiemmin sanoin, on sitoutunut siihen, että tarkastelemme kiintiöpakolaisjärjestelmää sillä välillä, että 750:stä voimme korottaa järjestelmää 1 050:een. Tälle vuodelle kiintiö on 850. Tulemme budjettikeskustelujen alla käymään keskustelun myös ensi vuodelle siitä, onko sitten mahdollista kiintiöpakolaisjärjestelmää korottaa. [Oikealta: Rahaa riittää!] Sen lisäksi ajattelen, että Suomi voi hyvin osallistua niihin keskusteluihin, joissa pohdimme erityisen haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten auttamista. 
16.44
Juha
Mäenpää
ps
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Täällä eduskunnassa olen päässyt kuulemaan erilaisia asiantuntijoita, ja erään asiantuntijan kertoman mukaan sinne Turkin Idlibiin on viety ympäri Syyriaa useita erilaisia aseellisia ja radikaaleja ryhmiä. Kysynkin hallitukselta seuraavaa: miten te olette huomioineet Turkin roolin Idlibin alueen hallinnassa erityisesti alueella olevien, muualta Syyriasta alueelle siirrettyjen kapinallisten toiminnan ja liikkumisen kontrolloimisessa? 
16.44
Valtiovarainministeri
Katri
Kulmuni
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Syyrian sota on jatkunut jo vuosia, ja tietenkin on erittäin tärkeää, että siellä saataisiin välittömästi tulitauko aikaan, sota loppumaan, koska se on tietenkin se alkuperäinen syy, miksi Turkki esimerkiksi kantaa isoa vastuuta siitä, että maassa on lähes neljä miljoonaa pakolaista Syyriasta. Tilanne Idlibissä on muodostumassa humanitääriseksi kriisiksi. [Sari Sarkomaa: Ollut sitä pitkään!] Siellä on muistini mukaan miljoona siviiliä, joten on erittäin tärkeää, että ne ponnistelut rauhan saavuttamiseksi mahdollisimman pian menestyisivät hyvin.  
On myös niin, että Turkki ei voi käyttää ihmisiä hybridisodankäynnin keinona. Tähän on esimerkiksi sisäministereiden kokouksessa eilen myös vahvasti kiinnitetty huomioita, että tämä ei voi olla hyväksyttävää, joten on tietenkin tärkeää, että paitsi rauhanponnisteluissa päästään eteenpäin — saadaan siinä Turkin ja Kreikan rajakysymyksessä selkeä yhtenäinen toimintakenttä ja linjaus — [Puhemies koputtaa] myös siinä, että loppuviimein tämä sota saadaan päättymään. 
Kysymyksen käsittely päättyi. 
Viimeksi julkaistu 16.3.2020 12.33