Arvoisa puhemies! Tämä seuraava esitys ei ole ehkä tämän illan kuumin peruna mutta sinällään tärkeä esitys eduskunnalle lentoliikenteestä Korean tasavallan kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi. Vaikkakaan asia ei tunnu ehkä juuri nyt äärimmäisen ajankohtaiselta, niin esityksen tavoitteena on saada eduskunnan hyväksyntä Suomen ja Etelä-Korean väliselle lentoliikennesopimukselle sekä laille sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Tämä on yksi näistä lukuisista kahdenvälisistä lentoliikennesopimuksista, joissa sovitaan muun muassa siitä, miten ja millä edellytyksillä osapuolet voivat nimetä lentoyhtiöitä käyttämään sopimuksella myönnettyjä liikenneoikeuksia. Sopimuksessa määrätään lentoyhtiöiden oikeuksista ja velvollisuuksista, kun ne harjoittavat liikennettä. 

Sopimus on allekirjoitettu Helsingissä jo kesäkuussa 19. Sopimuksella korvataan maiden välillä vuonna 96 allekirjoitettu ja tällä hetkellä voimassa oleva lentoliikennesopimus. Uudella sopimuksella poistetaan tällä hetkellä voimassa olevan sopimuksen sisältämiä rajoituksia. Tässä uudessa sopimuksessa on otettu huomioon EU-oikeuden vaatimus EU-lentoyhtiöiden sijoittautumisvapaudesta EU:n alueella. Näin ollen jatkossa voidaan Suomesta nimetä myös muiden EU:n jäsenvaltioiden tai EU:n kansalaisten enemmistöomistuksessa olevia lentoyhtiöitä harjoittamaan liikennettä Suomen ja Etelä-Korean välillä ja niistä edelleen. 

Sopimus edistää kilpailukykyä elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla sekä avaa uusia mahdollisuuksia lentoliikenteelle Suomen ja Etelä-Korean välillä, kun sen aika on. Sopimuksen määräykset tarjoavat molempien maiden liikenteenharjoittajille vastavuoroisen vapauden lentoliikenteen harjoittamiseen maiden välillä ja niiden kautta sekä niistä kolmansiin maihin. 

Tässä, arvoisa puhemies, lähete valiokuntaan. 

Arvoisa herra puhemies! Suomen kahdenväliset lentoliikennesopimukset ovat arkipäivää ja teknisiä. En niitä yleensä juurikaan kommentoi, mutta joskus poikkeus rikkoo säännön. 

Arvoisa puhemies! Nykyisessä globaalissa maailmassa erityisesti pienen vientivetoisen maan kannalta on tärkeää pitää yllä ja kehittää lentoliikennesuhteita ja markkinoita muiden maiden kanssa. Näenkin erittäin positiivisena, että nyt tällä esityksellä hyväksyttäisiin kesällä 2019 Helsingissä Suomen ja Etelä-Korean välillä allekirjoitettu uusi lentoliikennesopimus. Tällä uudella sopimuksella poistettaisiin eräitä rajoituksia, joita tällä hetkellä voimassa olevaan sopimukseen sisältyy. Uuden sopimuksen perusteella voidaan esimerkiksi Suomesta nimetä sekä suomalaisessa että EU:n jäsenvaltioiden ja EU:n kansalaisten enemmistöomistuksessa olevia lentoyhtiöitä harjoittamaan liikennettä Suomen ja Etelä-Korean välillä ja niistä edelleen. Sopimuksella pyritäänkin parantamaan elinkeinoelämän ja yrittäjyyden toimintaedellytyksiä ja sitä kautta parantamaan kilpailukykyä. 

Etenkin vallitsevan koronapandemian valossa on tärkeää, että kun taudin uhka meiltä vähitellen rokotteiden myötä väistyy, elinkeinoelämän toimintaedellytykset ovat parhaat mahdolliset, jotta Suomen talous elpyy toivotulla tavalla. Näenkin, että tämänkin kaltaiset sopimukset ja muu toiminta, jolla helpotetaan kansainvälistä liikennettä ja sitä kautta kaupankäyntiä, ovat varsin tervetulleita toivon mukaan pian siirtyessämme koronan osalta jälkihoidon vaiheeseen. Kattavat lentoliikenneyhteydet edistävät Suomen saavutettavuutta ja sikäli helpottavat paitsi kansalaisten myös yritysten toimintaympäristöä. 

Arvoisa herra puhemies! Kuten ministeri Harakka totesi, tämä ei ehkä ole tämän päivän kuumin peruna, mutta totean, että me liikenne‑ ja viestintävaliokunnassa otamme myös tämän esityksen asianmukaiseen käsittelyyn. 

Ärade herr talman! Sydkorea är ett mycket viktigt land och en viktig partner för Finland. Flygtrafiken mellan våra länder är normalt livlig och viktig. Före covid-19-pandemin slog till var det tänkt att Finnair vid sidan av sin dagliga rutt till Seoul också skulle öppna upp en ny linje till den vackra hamnstaden Busan där flera finländska företag också är aktiva. Det skulle bli den enda direkta rutten mellan Europa och Busan. Bakom öppnandet av rutten låg aktivt arbete från Finnairs och Finlands sida. Med kommunikationsutskottet i riksdagen var vi i Sydkorea också 2016 och diskuterade redan då med både regeringen och företrädare för staden Busan tillsammans med Finlands dåvarande ambassadör Matti Heimonen, som i dag är protokollchef och lotsade in republikens president hit i plenisalen tidigare i dag. Det här avtalet är viktigt för framtiden då flygtrafiken förhoppningsvis ska kunna bli lika livlig igen mellan våra två länder, till både Seoul och Busan. 

Arvoisa puhemies! Ministeri Harakka avasi oman puheenvuoronsa sanoilla, että tämä ei ole ehkä tämän päivän dramaattisin aihe tässä eduskunnassa, ja hän varmaankin viittasi ehkä kahteenkin asiaan: Toinen asia on se, että koronaviruksen vuoksi lentoliikenne on lähes pysähdyksissä maailmassa, ja silloin lentoliikenteen avaaminen tai tehostaminen, edellytysten luominen, kohentaminen ei ole dramaattinen aihe. Saattoi olla, että hänellä oli toinenkin ajatus siinä suhteessa, että kun maan nimi on Etelä-Korea, niin se ei ole dramaattinen. Olettaisin, että tässä olisi draamaa enemmän, jos maan nimi olisi Pohjois-Korea, eli silloin voisi olla vipinää tässä keskustelussa ehkä enemmänkin, jouduttaisiin analysoimaan monenlaisia, ehkä mielenkiintoisiakin asioita. 

Etelä-Korea kyllä — useassa puheenvuorossa on tullut esillekin — on niitä Aasian varhaimmin teollistuneita maita. Puhuttiin neljästä tiikeristä, jotka sieltä nousevat, ja Etelä-Korea on ollut yksi niistä — toisen maailmansodan jälkeisestä ajasta siis puhutaan — ja on edelleenkin yksi johtavimpia teollisuusvaltioita ja siinä mielessä myöskin taloudellisen kanssakäymisen kannalta kiintoisa kohde. 

Mutta tässä yhteydessä ehkä on hyvä sanoa ylipäätään muutama sana siitä, että Finnair on Aasian-liikenteensä osalta nyt kyllä iskenyt kultasampoon, ja siinä suhteessa voi sanoa, että se, että kotimainen lentoyhtiö ylipäätään on pärjännyt niinkin hyvin nämä viimeiset vuodet, johtuu siitä, että tämä Aasian suunta on varmistettu, ja siltä osin tietysti Etelä-Korea on ollut yksi osoite. Nyt tällä sopimuksellahan pyritään poistamaan rajoitteita myöskin siitä, että Helsingin ja Soulin tai laajemminkin Etelä-Korean välillä muutkin lentoyhtiöt pystyisivät luontevalla eurooppalaisella tasolla olemaan yhteistyössä. Se on sitä normaalia kilpailua, yhteistyön laajentamista. Tässähän tulee vastavuoroisesti Finnairille myöskin Euroopan puolella vastaavantyyppisiin yhteistyömahdollisuuksiin tilaa. Eli kaiken kaikkiaan tämä on sitä pienentyvää maailmaa, integroituvaa maailmaa. 

Voisin kuvitella, että tämä sopimus varmaan liikennevaliokunnassa, kun liikennevaliokunnan puheenjohtaja oli tässä äsken takana, suhteellisen jouhevasti tullaan käsittelemään ja hyväksymään. 

Kiitos, arvoisa puhemies! Ja kiitoksia edustajille ihan asianmukaisista kommenteista siitä, että todellakin näitä lentoliikennesopimuksia ikään kuin rutiininomaisesti käsitellään tässä salissa ja ne harvoin herättävät mitään suurta keskustelua — miksi pitäisikään — mutta ehkä juuri näinä aikoina saattaakin olla ihan aiheellista pysähtyä hetkeksi muistamaan se, että tämä pandemia on toivottavasti vain väliaikainen vaihe ja me palaamme siihen vilkkaaseen maailmanlaajuiseen liikenteeseen ja kanssakäymiseen, josta edustaja Löfström tuossa äsken antoi välähdyksen, ikään kuin kaukaisesta, menneestä maailmasta. Ja totta on, että kun pääsemme jälleen niihin hyviin oloihin, niin toivotaan, että myöskin Finnair toipuu näistä valtavista vaikeuksistaan ja pystyy hyödyntämään juuri edustaja Kiljusen esiin nostamaa strategista osaamistaan ja että myöskin reitti Busanin kaupunkiin — joka, kuten kaikki tietävät, on maailman viidenneksi suurin konttisatama ja jossa asuu lähes 4 miljoonaa ihmistä, eli se on näin ollen teollisesti erittäin merkittävä kohde — vielä avautuu.