Arvoisa herra puhemies! Selonteon tavoitteena on varmistaa sisäisen turvallisuuden kehittyminen niin, että Suomi on tulevaisuudessa entistä turvallisempi maa. Globaalin turvallisuusympäristön muuttuessa perinteiset uhat pysyvät mutta muuttuvat yhä monimutkaisemmiksi, kun samaan aikaan kokonaan uudet uhat haastavat viranomaistoimintaa. Resurssien on kohdistuttava oikeisiin asioihin, ja henkilöstön osaaminen, kalusto ja lainsäädäntö on pidettävä ajan tasalla. Nyt näin ei täysin ole, ja valiokunta nostaa esille useita epäkohtia ja korjaustarpeita.
Valiokunta on toistuvasti kiinnittänyt vakavaa huomiota sisäministeriön hallinnonalan eri sektorien rahoitusvajeeseen. Suomen pysyminen turvallisena maana edellyttää merkittävää panostusta sisäisen turvallisuuden palveluihin ja henkilöstöön Rajalla, poliisissa, Hätäkeskuksessa, pelastustoimessa ja muualla.
Selonteossa ja mietinnössä korostetaan ennaltaehkäisyn roolia. Tämä tulee yhteiskunnalle inhimillisesti ja taloudellisesti edullisemmaksi kuin jälkikäteen suoritetut toimenpiteet. Esimerkiksi erittäin voimakkaasti kasvaneeseen huumausainerikollisuuteen vastaamisessa ennaltaehkäisyn rooli on oleellinen. Vaikka proaktiivisuus on tärkeää, reaktiivisuus on turvallisuusviranomaisten toiminnan ytimessä. Viranomaisilla on ratkaiseva merkitys sisäisen turvallisuuden takaamisessa. Tämä edellyttää riittävää henkilöstöä ja kalustoa, niiden kehittämistä ja toimivaa yhteistyötä.
Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunnan mietintö on valmistunut 10. joulukuuta. Nyt tilanne on entistä akuutimpi ja monet valiokunnan esiin nostamat ongelmat avautuvat huomattavasti konkreettisemmin. Aloitetaan hybridiuhilla.
Valiokunta korostaa, että hybridivaikuttamiseen on monilla tavoin varauduttava. Hybridioperaatiot on havaittava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ne on kyettävä siis tunnistamaan hybridioperaatioiksi, jotta ne voidaan tehokkaasti estää.
Muuttoliikettä ja turvapaikanhakijoita käytetään valtiollisen hybridivaikuttamisen välineenä. Tällaisesta on valitettavasti kokemusta myös Suomessa, ja uhat ovat kasvaneet.
Hybridiuhkien toimijoiden tunnistaminen on muuttunut aiempaa vaikeammaksi. Hybridivaikuttajat saattavat käyttää järjestäytyneen rikollisuuden ryhmiä tai niiden jäseniä, mikä on näkynyt esimerkiksi Venäjän toiminnassa Krimin valtauksen yhteydessä.
Sellaiset kiinteistö- tai yritysostot, joilla ei ole liiketaloudellista tai kiinteistön tavanomaiseen käyttöön liittyvää logiikkaa, on kyettävä estämään. Vihamieliset toimijat kartoittavat kybertoimintaympäristössä kriittisiä toimintoja ohjaavia järjestelmiä haavoittuvien kohteiden tunnistamiseksi. Hybridivaikuttamisessa pyritään hyödyntämään erilaisia toimintaympäristön muutoksia laajaa keinovalikoimaa käyttäen sekä etsimään sellaisia mahdollisuuksia häiritä ja vaikuttaa, mitä ei ole otettu viranomaistoiminnassa tai lainsäädännössä vielä huomioon. Hybriditoiminta etsii siis porsaanreikiä.
Viranomaisilla on oltava riittävät toimivaltuudet keinovalikoimansa käyttämiseen erilaisissa häiriötilanteissa ennakoivasti, nopeasti ja joustavasti. Siitä huolimatta, että valmiuslain uudistamistyö on perustellusti käynnistetty, on tärkeää, että viranomaisilla on riittävät toimivaltuudet ja resurssit hybridivaikuttamiseen vastaamiseksi normaalioloissa. Nyt näin ei ole.
Kyberrikollisuus aiheuttaa tulevaisuudessa lähes yhtä merkittävän uhan sisäiselle turvallisuudelle kuin perinteinen rikollisuus, joka myös siirtyy kasvavassa määrin verkkoon. Poliisin tosiasialliset mahdollisuudet kyberrikollisuuden torjuntaan on turvattava. Myös kansainvälistä yhteistyötä on edelleen tehostettava.
Yhteiskunta on täysin riippuvainen sähköisestä toimintaympäristöstä. Elintärkeät toiminnot on kyettävä turvaamaan kaikissa oloissa.
Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunta pitää välttämättömänä, että vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan panostetaan nykyistä voimakkaammin. Tavoitteena tulee olla ammattimaisen ja järjestäytyneen rikollisuuden kasvualustojen vähentäminen ja sen varmistaminen, ettei järjestäytynyt rikollisuus pääse kietoutumaan yhteiskunnan erilaisiin rakenteisiin eikä aiheuttamaan nykyistä merkittävämpää turvallisuusuhkaa. Väkivaltarikosten rangaistusasteikkojen kiristämistä tulee selvittää.
Hallintovaliokunta pitää selonteon merkittävänä puutteena, ettei siinä juurikaan ole käsitelty Suomessakin esiin noussutta katujengi-ilmiötä eli samankaltaista toimintaa kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esiin erityisen huolestuttavana ilmiönä ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajataustaisten rikollisten jengiytyminen.
Polarisaatio- ja segregaatiokehitys ruokkivat yhteiskunnallista levottomuutta, joka vahvistaa jengiytymistä, väkivaltaisten ääriliikkeiden houkuttelevuutta ja terrorismin uhkaa. Valiokunta toteaa, että osalle siirtyminen laillisen yhteiskunnan ulkopuolelle voi olla tietoinen valinta.
Katujengeillä on vaikutusta tavallisten ihmisten arjen turvallisuuteen. Jengit poikkeavat monin tavoin perinteisen järjestäytyneen rikollisuuden ryhmittymistä. Vaikka myös katujengien toiminnalle on ominaista tietynlainen pysyvyys, niiden toiminta ei ole samalla tavoin selkeästi organisoitua kuin perinteisten järjestäytyneen rikollisuuden ryhmien toiminta.
Arvoisa puhemies! Valiokunnan mielestä selonteossa on syytä kiinnittää enemmän huomiota terrorismiin kytkeytyvän liikehdinnän Suomeen ja sen lähialueille aiheuttamaan turvallisuusuhkaan. Terrorismin torjunnassa onnistuminen edellyttää toimivaa ja ajantasaista lainsäädäntöä. Kykyä torjua uhkia tulee ylläpitää aktiivisesti sekä kansallisin että kansainvälisin toimin. Suomen terrorismirikossääntelyn ei pidä poiketa esimerkiksi muiden Pohjoismaiden sääntelystä.
Suomessa merkittävimmän terrorismin uhan muodostavat radikaali-islamistista ja äärioikeistolaista ideologiaa kannattavat yksittäiset toimijat ja pienryhmät. Suojelupoliisin terrorismin torjunnan kohdehenkilöitä on tällä hetkellä noin 390. Valtaosa kohdehenkilöistä kytkeytyy radikaali-islamistiseen ideologiaan.
Mietinnössä kuvataan, että radikaali-islamistinen terrorismi muodostaa myös globaalisti merkittävimmän terrorismin uhan. Suomen kohdehenkilöistä yhä suurempi osa kytkeytyy entistä suoremmin kansainväliseen terrorismiin ja on osallistunut esimerkiksi aseelliseen konfliktiin tai saanut terroristista koulutusta. Suomessa esiintyy merkittävää terrorismin tukitoimintaa. Suomi näyttäytyy muiden länsimaiden tavoin legitiiminä iskukohteena radikaali-islamistisille terrorijärjestöille ja niiden tukijoille.
Valiokunta on jo aiemmin todennut, että suojelupoliisin arvion mukaan Syyrian ja Irakin konfliktialueilta Suomeen palaavat todennäköisesti jatkavat toimintaansa radikaali-islamistisissa verkostoissa sukupuoleen katsomatta.
Suojelupoliisi on tunnistanut myös äärioikeistolaisia toimijoita, joilla on kyky ja motivaatio terrori-iskun toteuttamiseen. Myös konkreettisesta iskuvalmistelusta on havaintoja.
Arvoisa puhemies! Maahanmuuttajien puutteellinen kotoutuminen voi johtaa jopa varjoyhteiskuntien syntymiseen, mikä heikentää sisäistä turvallisuutta monella tapaa. Valiokunta pitää tärkeänä, että kotouttamistoimien vaikuttavuutta seurataan. Suomessa pitää lisätä kotouttamistoimenpiteiden velvoittavuutta ja maahanmuuttajilta edellyttää suomalaisen yhteiskunnan toimintatapojen, sääntöjen sekä arvojen tuntemusta. Valiokunta korostaa yksilön omaa vastuuta kotoutumisestaan.
Toimivalla turvapaikkajärjestelmällä voidaan estää väärinkäytökset ja varmistaa kielteisen päätöksen saaneiden tehokas palauttaminen. Palautusjärjestelmä ei tällä hetkellä toimi asianmukaisesti, mikä heikentää koko turvapaikkajärjestelmän legitimiteettiä.
Arvoisa puhemies! Valiokunnan mietintö selontekoon on yksimielinen. Se sisältää kolme lausumaa.
Ensimmäinen edellyttää taloudellisten resurssien turvaamista sisäisen turvallisuuden toimialoilla. Esimerkiksi Rajalla tämä on tällä hetkellä vielä entistäkin ajankohtaisempaa.
Toisessa lausumassa vaaditaan vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan tehostamista muun muassa lainsäädäntömuutoksin.
Kolmas lausuma käsittelee valiokunnan monissa yhteyksissä esille nostamaa ongelmaa siitä, että viranomaisten välinen tiedonvaihto ei toimi. Erityisen haitallista tämä on, kun se vaikeuttaa henkeen ja terveyteen kohdistuvien uhkien ja tekojen estämistä tai tekee tämän mahdottomaksi. Valiokunta vaatii hallitusta hahmottamaan ongelman ja valmistelemaan tarvittavat lainsäädäntömuutokset sen korjaamiseksi. — Kiitos. [Jukka Gustafsson: Olipa aika hyvä Purran puhe! — Perussuomalaisten ryhmästä: Erinomainen! — Jukka Gustafsson: No joo, nostetaan arvosanaa!]
Puhemies Matti Vanhanen
:Edustaja Viljanen.