Pöytäkirjan asiakohta
PTK
44
2017 vp
Täysistunto
Torstai 27.4.2017 klo 15.59—18.48
2.3
Suullinen kysymys pakolaiskiintiön nostamisesta (Krista Mikkonen vihr)
Suullinen kysymys
SKT 58/2017 vp
Suullinen kyselytunti
Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen
Seuraava kysymys, edustaja Mikkonen. 
Keskustelu
16.47
Krista
Mikkonen
vihr
Arvoisa puhemies! Hallituksen puoliväliriihestä tuli ulos monia odotettuja päätöksiä, vaikkakin ne pääosin olivat kosmeettisia paikkauksia aiemmin tehtyihin rajuihin leikkauksiin. Yksi ennalta odotettu päätös jäi kuitenkin puuttumaan: pakolaiskiintiön nosto. Maailmassa on pakolaisia nyt enemmän kuin koskaan. Lukuisat ihmiset joutuvat jättämään kotinsa sotien ja kriisien vuoksi. Kun kysyin syksyllä 2016 pakolaiskiintiön nostamisesta, te, ministeri Risikko vastasitte, että se voidaan tehdä, kun turvapaikanhakijoiden määrät tasaantuvat ja ovat hallinnassa. Nyt määrät ovat olleet alemmalla tasolla ja hallinnassa jo pitkään. Te kerroittekin ennen puoliväliriihen alkua, että tulette siellä esittämään Suomen pakolaiskiintiön nostamista 300:lla. Kysynkin teiltä, ministeri Risikko: esitittekö pakolaiskiintiön nostoa puoliväliriihessä, minkä kokoisena, ja millainen keskustelu siitä käytiin? 
16.48
Sisäministeri
Paula
Risikko
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa herra puhemies! Aivan kuten kysyjä kertoi, niin todella silloin ennen puoliväliriihtä esitin tätä ja myöskin puoliväliriihessä tämä käsiteltiin. Tässä vaiheessa sitä muutosta ei nyt tehdä, mutta tähän palataan. Se on edelleen tavoitteena. Suomessa on hyvin moni ottanut kantaa siihen, että kun tämä tilanne rauhoittuu turvapaikanhakijoitten suhteen, niin tähän palataan. Suomessahan oli vuosina 2013—2014 pakolaiskiintiö 1 050 — se on muuten ollut pitkään se 750. Vuonna 2015 meille tuli hyvin paljon turvapaikanhakijoita, ja se on pysynyt nyt sitten siinä 750:ssä. Mutta kun tämä tilanne on rauhoittumassa, tätä on aika arvioida myös Suomessa, koska nämä henkilöt, jotka saavat sen pakolaisstatuksen, ovat juuri niitä henkilöitä, jotka eniten sitä apua tarvitsisivat, ja heidän pakolaisuustarpeensa ja turvapaikanhakutarpeensa arvioidaan YK:n toimesta. 
Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen
Pari kolme lisäkysymystä. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat sellaisen esittää, nousemaan ylös ja painamaan V-painiketta. 
16.49
Krista
Mikkonen
vihr
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Minua ihmetyttää, että milloin tämä aika sitten tulee, kun tiedämme, että nyt todellakin nämä turvapaikanhakijoiden määrät ovat laskeneet ja hallinnassa ja kuitenkin tarve pakolaisten määrän lisäämiseen on suuri maailman tilanteesta johtuen. Me kaikki haluamme auttaa kodistaan pakenemaan joutuneita ensisijaisesti paikan päällä ja vähentää tarvetta vaarallisille matkoille ja ihmissalakuljetuksille, ja juuri sen takia pakolaiskiintiön nostaminen on tarpeen. 
Suomella on varaa auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä. Tätä mieltä ovat lukuisat suomalaiset, aivan kuten ministerikin totesi. Esimerkiksi presidentti Halonen, arkkipiispa Mäkinen ja talousprofessori Korkman ovat ottaneet asiaan kantaa. Myös pääministeri Juha Sipilä on sanonut, että sodasta pakenevia pitää auttaa. Kysynkin teiltä, ministeri Risikko: milloin tämä asia tulee käsittelyyn, ja milloin tulee päätöksiä pakolaiskiintiön nostamisesta? 
16.50
Sisäministeri
Paula
Risikko
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa herra puhemies! Tätä asiaahan me käsittelemme ja arvioimme koko ajan. Aivan niin kuin olen todennut: kun tilanne tästä rauhoittuu, ja nyt se näyttää olevan rauhoittumaan päin. Tilanne kuitenkin on se, että me emme tiedä, mitä Turkissa tapahtuu. Jos Turkki esimerkiksi sanoo sopimuksensa irti näistä, mitä he ovat sopineet EU:n sisällä, niin tilannehan Suomessa on aivan toisin. Eli kun me mietimme sitten ensi vuoden budjettia, niin ensi vuoden budjettiriihessä me varmasti tulemme jälleen arvioimaan tämän asian. Tämä vuosihan on nyt jo sovittu, mutta kysymys on ensi vuodesta, ja varmastikin syksyllä palaamme tähän. 
16.51
Päivi
Räsänen
kd
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa herra puhemies! Euroopan unionissa tehty linjaus turvapaikanhakijoiden sisäisistä siirroista osoittautui hyvin epäonnistuneeksi ratkaisuksi. Hyvin harvat maat edes käytännössä näitä sitoumuksiaan toteuttivat. Sen sijaan juuri tämä kiintiöpakolaisjärjestelmä on huomattavasti hallitumpi ja parempi humanitäärisen maahanmuuton muoto ja näiden suurten pakolaismäärien ja turvapaikanhakijamäärien auttamisen muoto, ja sen vuoksi nimenomaan sitä tulisi suosia koko Euroopan unionissa. Kysynkin nyt teiltä: onko hallitus ja oletteko te näissä ministerineuvoston kokouksissa voimakkaasti ottanut tätä esiin, koska meillä on monta Euroopan unionin maata, jotka eivät käytännössä ota kiintiöpakolaisia ollenkaan, eli pystytäänkö Euroopan unionin tasolla [Puhemies koputtaa] tätä määrää lisäämään? 
16.52
Sisäministeri
Paula
Risikko
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa herra puhemies! Kyllä tästä on puhuttu monessakin kokouksessa. Myöskin, kun puhuitte näistä sisäisistä siirroista, niin nyt pitää muistaa se, että kun on kiintiöity näitä sisäisiä siirtoja myös Suomelle, niin Suomi on muuttanut sisäisten siirtojen kategoriassa sitä, että saadaan uudelleensijoittamisen kategoriasta niitä ihmisiä, jotka ovat juuri siellä leireillä, jotka kaikkein eniten tarvitsevat. Me olemme käyneet jo neuvottelun siitä, että me pystyisimme ottamaan sieltä leireiltä tässä kategoriassa, mikä kuuluu sisäisiin siirtoihin. Meillähän on sisäiset siirrot, sitten on uudelleensijoittamiset, ja sitten on pakolaiset ja sitten on vielä tänne kävelevät turvapaikanhakijat. Näissä kaikissa Suomi on tehnyt valtavasti työtä, ja me olemme myöskin patistaneet muita, että tehkääpäs te muutkin nyt sitä, mitä me olemme tehneet, auttaneet ihmisiä, mutta myöskin patistaneet muita, että kyllä pitää huolehtia muitten, että se ei voi olla niin, että vain aktiivisimmat maat [Puhemies koputtaa] tekevät sitä. 
Kysymyksen käsittely päättyi. 
Viimeksi julkaistu 21.9.2017 12:08