Viimeksi julkaistu 6.6.2021 17.57

Pöytäkirjan asiakohta PTK 47/2021 vp Täysistunto Tiistai 27.4.2021 klo 13.59—15.39

4.  Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saatavien perinnästä annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta, saatavien perinnästä annetun lain 7 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja luottotietolain 24 §:n väliaikaisesta muuttamisesta

Hallituksen esitysHE 59/2021 vp
Lähetekeskustelu
Toinen varapuhemies Juho Eerola
:

Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 4. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään lakivaliokuntaan. 

Lähetekeskusteluun varataan enintään se 30 minuuttia, ja asian käsittelyssä noudatetaan aikataulutettujen asioiden osalta ennalta sovittuja menettelytapoja. — Ministeri Henriksson. 

Keskustelu
14.32 
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson 
(esittelypuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies, värderade talman! Yli vuosi sitten alkanut koronavirusepidemia on vaikuttanut suuresti niin kansalaisten kuin yritysten arkeen. Koronavirusepidemia ei valitettavasti vielä ole ohi, ja sen vaikutukset yrityksiin voivat olla pitkäkestoisia. Monien yritysten taloudellinen tilanne korjaantuu luultavasti vasta viiveellä siitä, kun tilanne on rajoitusten purkamisen jälkeen normalisoitunut. Tämän vuoksi on tärkeää, että hallitus helpottaa eri toimijoiden edellytyksiä selviytyä tilanteesta. 

Värderade talman! Det är ytterst viktigt att företagen får hjälp med att klara sig igenom dessa exceptionella tider. I praktiken är indrivningskostnaderna för företagsfordringar ofta betydligt större än vid konsumentfordringar och det kan för sin del förvärra företagens betalningssvårigheter. I den permanenta indrivningslagen finns inga bestämmelser om maximibeloppen för indrivningskostnader eller tak för de totala kostnaderna vid företagsfordringar. Därför ändrades indrivningslagen i januari så att det intogs temporära bestämmelser bland annat om maximibeloppet för gäldenärens totala kostnadsansvar vid företagsfordringar. För att företagens situation inte ska försämras till följd av höga indrivningskostnader är det nödvändigt att giltighetstiden för de temporära bestämmelserna förlängs. 

Arvoisa puhemies! Hallitus haluaa varmistaa, ettei yritysten taloudellinen tilanne heikkene yhtään enempää korkeiden perintäkulujen vuoksi. Tämän vuoksi tammikuun alussa voimaan tullutta väliaikaista lakia vastaavaa sääntelyä ehdotetaan edelleen jatkettavaksi. Ehdotuksen mukaan väliaikaisessa laissa säädettäisiin muiden kuin kuluttajasaatavien perintäkuluista voimassa olevaa väliaikaista lakia vastaavalla tavalla. Yksittäisistä perintätoimista — esimerkiksi maksumuistutuksesta, maksuvaatimuksesta ja maksusuunnitelman laatimisesta — saisi jatkossakin perintäkuluina veloittaa enintään tietyn laissa säädetyn summan. Myös velallisen kokonaiskuluvastuuseen tulisi edelleen rajoituksia. Ehdotettuja säännöksiä sovellettaisiin jatkossakin paitsi yrityssaataviin myös muihin sellaisiin saataviin, jotka eivät ole kuluttajasaatavia. Tämä tarkoittaa, että väliaikaisten säännösten piirissä olisivat siten myös esimerkiksi sellaiset saatavat, joissa velallisena on asunto-osakeyhtiö, yhdistys tai säätiö. 

Användningen av tratta, det vill säga en betalningsuppmaning med hot om att den offentliggörs, begränsas på samma sätt som i den gällande temporära lagen. I det rådande läget anses detta förfarande motiverat eftersom betalningsanmärkningar medför skada för företagens verksamhet. Begränsningen föreslås upphöra i slutet av september. Efter det skulle företagarens situation temporärt underlättas genom att förlänga tidsfristen som det är möjligt att protestera en tratta från 10 dagar till 21 dagar fram till slutet av april 2022. 

Arvoisa puhemies! Tratan eli julkisuusuhkaisen maksukehotuksen käyttöä rajoitettaisiin samalla tavalla kuin voimassa olevassa väliaikaisessa laissa. Ehdotuksen mukaan tratan käyttö kiellettäisiin yhä muiden kuin kuluttajasaatavien perimiseksi, jos velallinen on yksityishenkilö, yksityinen elinkeinonharjoittaja, avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö. Lisäksi tratan käyttöä rajoitettaisiin silloin, kun peritään liikevaihdoltaan pienien osakeyhtiöiden tai toimintansa hiljattain aloittaneiden osakeyhtiöiden saatavia. 

Koska tratan käyttöön ei ole tarkoitus valmistella pysyviä rajoituksia, trattarajoituksen voimassaolo päättyisi syyskuun lopussa. Tämän jälkeen yritysten asemaa helpotettaisiin kuitenkin tilapäisesti pidentämällä tratan protestointiaikaa. Tratan saisi julkaista tai ilmoittaa merkittäväksi luottotietorekisteriin aikaisintaan 21 päivän kuluttua sen lähettämisestä, kun voimassa olevien säännösten mukaan protestointiaika on 10 päivää. Näin taattaisiin yrityksille pidempi aika pyrkiä järjestelemään taloudellisia asioitaan maksuhäiriömerkinnän välttämiseksi. 

Perintäkuluja koskevien säännösten ehdotetaan olevan voimassa 30.4.2022 asti. Kuitenkin tratan käytön rajoittamista koskevien säännösten ehdotetaan olevan voimassa syyskuun loppuun asti. Tämän jälkeen tratan protestointiajan pidentäminen tulisi voimaan 1.10.2021, ja sen ehdotetaan olevan voimassa 30. päivään huhtikuuta 22 asti. Lakeja sovellettaisiin niiden voimassaoloaikana tehtyihin perintätoimiin. — Kiitoksia. 

Toinen varapuhemies Juho Eerola
:

Kiitoksia. — Edustaja Koponen, Ari. 

14.37 
Ari Koponen ps :

Arvoisa puhemies! Epidemian kestoa ja sen taloudelle aiheuttamien vaikutusten kestoa tai laajuutta ei voida tarkasti ennakoida. Selvää on kuitenkin, että maksuvaikeuksiin joutuneiden yritysten taloudellinen tilanne korjaantuu vasta ajan myötä, kun tilanne rajoitusten purkamisen jälkeen taas palautuu ennalleen. Yritysten auttaminen selviytymään kriisin yli on keskeistä, ja tätä tavoitetta pitää pyrkiä edistämään kaikilla mahdollisilla keinoilla. 

Tratan protestointiajan pidentäminen auttaa maksuvaikeuksissa olevia yrityksiä antaen niille pidemmän ajan taloudellisen tilanteensa selvittämiseksi ennen tratan mahdollista julkaisua tai ilmoittamista merkittäväksi luottotietorekisteriin. Protestointiajan pidennys lieventää yrityksille aiheutuvia haittoja mahdollistamalla yrityksille pidemmän reagointiajan. 

Ja vielä loppuun, puhemies: vain menestyvä yksityinen sektori voi luoda pohjan yhteiskuntamme kestävälle rahoitukselle. 

Toinen varapuhemies Juho Eerola
:

Edustaja Kivisaari. 

14.38 
Pasi Kivisaari kesk :

Arvoisa puhemies! Korona on paitsi terveyskriisi myös talouskriisi. Me olemme viimeisen vuoden ajan menneet ihmisten terveys edellä, kuten kuuluukin, ja näin toimiessamme olemme samalla puuttuneet elinkeinovapauteen ja rajoittaneet sitä. Kansalaisten ja yritystenkin talous on joutunut monin paikoin mullistusten kouriin, kun ihmisten kulutustottumukset ovat muuttuneet ja toimintaedellytyksiin on puututtu monin eri rajoituksin. Meillä ei ole vielä täyttä varmuutta siitä, milloin tautitilanne päättyy, mutta valonpilkahduksia toki löytyy. Myöskin rokotekattavuus kasvaa koko ajan. Korona on joka tapauksessa johtanut tilanteeseen, jossa niin kansalaisten kuin yritystenkin taloudelliset puskurit ovat vähissä. Terveyden lisäksi on totta kai huolehdittava myös taloudellisesta selviytymisestä. Ei voi käydä niin, että kun korona on voitettu, niin taloutemme on niin huonossa kunnossa, ettemme kykene astumaan nousun kelkkaan mukaan.  

Puhemies! Vaikeuksien edessä auttaa aika, vahvistuva talous, koronatoimet ja selkeät pelisäännöt. Hallituksen esitys tässä kohdin täyttää nämä kaikki. Esityksessä säädetään muun muassa perintäkulujen euromääräisistä enimmäismääristä ja perintätoimien aikarajoista. Yritysten välisten perinnän kulujen selkeämmälle sääntelylle on jo pitkään nähty tarvetta.  

Puhemies! Tämä hallituksen esitys siis jatkaa koronan edelleen aiheuttamien taloudellisten vaikeuksien helpottamista. Esitys on siis hyvin perusteltu. 

Toinen varapuhemies Juho Eerola
:

Edustaja Essayah.  

14.41 
Sari Essayah kd :

Arvoisa puhemies! Niin kuin täällä kollegat ovat jo edellä todenneet, korona on tosiaankin aiheuttanut taloudelle myöskin mittavia haasteita. Kuitenkin koko ajan puhutaan, että maailmantalouden kasvu odottaa tuossa aivan kulman takana, jos vain terveysturvallisuus edellä menemme ja saamme tämän pandemian hallintaan. Siinä mielessä olisi tärkeää, että meillä yritykset selviävät tästä talouskurimuksesta ja selviävät hengissä. 

Siinä mielessä katson, että tämä hallituksen esitys on ehdottomasti tarpeellinen. Tämä antaa, voisiko sanoa, yrityksille tiettyä joustoa. Esimerkiksi tratan protestointiajan pidennys on täällä tarpeellinen, koska se antaa paremmin yrityksille mahdollisuutta reagoida tilanteisiin — ja toisaalta myöskin yritysten välisten perintäkulujen, voisiko sanoa, kohtuullistaminen ja myöskin tämän ajanjakson tarkastelu. Nämä perintäkuluihin liittyvät asiat ovat todellakin myös sellaisia asioita, joista ajattelisin, että niitä ehkä kannattaisi sitten kenties kokonaisuutena myöhemmässäkin vaiheessa tarkastella, koska kyllähän näistä tulee aika paljon kansalaisiltakin palautetta, minkälaisiin euromääriin pienetkin huolimattomuudet sitten saattavat johtaa. Tässä on kuitenkin kysymys ennen kaikkea nyt siitä, että yritykset, joilla voi olla vaikeita taloudellisia tilanteita, selviäisivät näitten kuilujen ylitse. 

Nyt, kun ministeri on paikalla, kysyisin vielä siitä — kun meillä on ollut erilaisia moratorioita ja uskon, että on ollut myöskin monenlaisia vapaaehtoisia lainan maksujärjestelyjä ja erilaisia joustoja niin yritysten välillä kuin varmasti myöskin luottolaitosten suhtautumisessa yrityksiin — onko nyt nähtävissä, että jonkinlaista konkurssiaaltoa olisi ollut esimerkiksi tässä keväällä. Onko esimerkiksi oikeusministeriö kerännyt tietoja siitä, onko konkurssihakemuksissa tai vastaavissa tullut minkäänlaisia ryppäitä vai näyttääkö siltä, että tässä selvittäisiin nyt sitten vielä eteenpäin ilman, että meiltä sitten työpaikat lähtevät ja yritykset tuhoutuvat? 

Toinen varapuhemies Juho Eerola
:

Edustaja Wallinheimo. 

14.43 
Sinuhe Wallinheimo kok :

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on samaan aikaan välttämätön mutta toisaalta ei suinkaan ongelmaton, ja sama käsitys välittyy myös tähän esitykseen saadusta lausuntopalautteesta. Lähes jokaisessa lausunnossa todetaan selkeästi se, että meidän on tehtävä kaikkemme sen eteen, että meidän yrityksemme pääsevät mahdollisimman vähin vaurioin koronapainajaisen yli. Yksi keskeinen tapa tässä on kohtuullistaa yritysten velkoihin liittyvää sääntelyä, ja tässä hallituksen esityksessä tätä jo viime vuonna aloitettua poikkeusaikaa jatketaan. Siksi tätä esitystä voi juuri tilapäisenä keinona kannattaa, vaikka muutamissa lausunnoissakin todetaan, että suoraa tutkimustietoa ei ole siitä, että nyt harjoitetusta poikkeuksesta olisivat hyötyneet juuri kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat pk-yrittäjät. 

Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä monen lausunnonantajan kanssa siitä, että nämä väliaikaiset muutokset eivät saa suoraan olla pohja perintää koskevalle pysyvälle sääntelylle. Muutamissa piireissä on esitetty esimerkiksi tratan kieltoa tai poistoa. Se veisi asiat ojasta allikkoon. Käytännössä tällainen kielto aiheuttaisi lisää luottotappioita, sillä velkojilla ei olisi enää käytettävissä riittävän ajantasaista tietoa luottoa hakevan tahon maksuvalmiudesta. Monet hyvinkin pärjäävät yritykset voisivat jäädä jatkossa vaille kaipaamaansa luottoa, jos luotonmyöntäjät joutuisivat tekemään päätöksiä yhä suuremmalla omalla riskillä. Se ei voi olla tämä talon tahto. Siksi esimerkiksi Finanssialan Keskusliiton ehdotus siitä, että pandemiatilanteen helpottaessa lähtökohtana tulisi olla perintäkulujen arviointi tavanomaisemmassa toimintaympäristössä, on mielestäni kannatettava. Samaten jos ja kun alaa koskevan sääntelyn pysyvämpään uudistamiseen lähdetään, silloin tärkeintä olisi tehdä tähän liittyvä valmistelutyö riittäviin ja kattaviin vaikutusarviointeihin perustuen niin luotonhakijoiden kuin luotonmyöntäjienkin näkökulmasta. 

Toinen varapuhemies Juho Eerola
:

Edustaja Kauma. 

14.46 
Pia Kauma kok :

Arvoisa puhemies! Ehdotettu muutos on hyvä tässä koronakriisitilanteessa. Me tarvitsemme nyt kaikenlaisia toimia, joilla autetaan vaikeuksissa olevia yrityksiä, erityisesti niitä, jotka ovat joutuneet maksuvaikeuksiin. Tässä lakiesityksessähän lähdetään siitä, että nimenomaan yritetään helpottaa yrityksiä sillä, että niiden perintäkulujen lisääntyminen ei entisestään vaikeuttaisi tätä tilannetta. Tratassahan yritystä kehotetaan maksamaan saatava, ja jos ei maksa, niin asiasta tulee julkinen, ja tämä on näin ollen myöskin eräänlainen pelote yritykselle, eli kaikkensa kannattaa tehdä, että velat tulevat maksetuksi. Tässä esityksessä tätä protestointiaikaa pidennettäisiin kymmenestä päivästä 21 päivään, ja tämä muutos olisi tilapäinen syyskuun loppuun saakka. 

Arvoisa puhemies! Uskallan toivoa, että pääsemme tästä koronakriisistä vielä tämän vuoden aikana eroon, ja näin ollen todellakin toivon, että tämä muutos on tilapäinen. Aivan kuten edustaja Wallinheimo tuossa aiemmin totesi, sillä on myöskin haittapuolensa, mikäli tästä muutoksesta tulisi pysyvä. 

Sitten, arvoisa puhemies, vielä muistutan siitä, että monilla yrityksillähän on aika vaikea tilanne edelleen. Tämä hallitus on tehnyt erilaisia esityksiä myöskin rahallisista tuista, ja tällä hetkellä, juuri tänä päivänä itse asiassa, alkaa kustannustuki kolmosen haku, ja se kestää 23.6. saakka. Mutta tämä tuki on sellainen, että se kohdistuu aikajaksolle marraskuusta viime vuoden puolelta helmikuun loppuun, elikkä varmasti aika moni yritys odottaa myöskin sitä, mitä hallitus aikoo tehdä sitten näille kevätkuukausille helmikuusta eteenpäin, eli varmasti aika moni odottaa kustannustuki nelosta ja myöskin sitä, että sen ehdot olisivat hiukan kevyemmät kuin mitä näissä aiemmissa on ollut. Erityisesti sitä on toivottu, että kun nyt on ollut vaatimuksena, että liikevaihto putoaa 30 prosenttia, niin putoaminen jo vähemmällä, esimerkiksi 20 prosentilla, toisi mahdollisuuden hakea tätä tukea. 

Arvoisa puhemies! Tämä esitys on kannatettava, ja arvostan sitä, että ministeri on ottanut tällä tavalla huomioon yritysten hankalan tilanteen. 

Toinen varapuhemies Juho Eerola
:

Edustaja Hoskonen. 

14.48 
Hannu Hoskonen kesk :

Arvoisa herra puhemies! Kuten tiedetään, niin tämä koronaepidemia on iskenyt pieniin yrityksiin todella pahasti, ja yrityksiin tuleva tulovirta kun on pienentynyt, niin se on aiheuttanut automaattisesti maksuvaikeuksia. Laskujen maksut ovat viivästyneet, ja sitten se taas aiheuttaa ongelmia yrityksen tulevaisuuden kannalta. Se on semmoinen kumuloituva vaikeiden taloudellisten asioiden summa.  

Hallitus on parhaansa mukaan lieventänyt tätä ongelmaa erilaisilla poikkeusjärjestelyillä, kuten ministeri hyvin esitteli tätä hallituksen esitystä. Tämä jatkaa sitä samaa hyvää linjaa, että yrityksien toimintakykyä pyritään ylläpitämään. Positiivisintahan tässä on se, että olemme kuitenkin saaneet viestiä, että suomalaiset yritykset ovat kohtalaisen hyvin selvinneet tästä koronasta. Meidän pitää edelleen olla kärsivällisiä ja tehdä tuolla terveydenhuoltopuolella sitkeästi töitä ja auttaa yrityksiä eteenpäin, niin että sitten kun tämä korona saadaan järjellisiin mittasuhteisiin ja koronarokotukset etenevät, niin yritysten toiminta myös silloin elpyy.  

Kuten olemme saaneet tietoja viime päivinä tiedotusvälineiden kautta, niin on odotettavissa se, että talouselämä lähtee pyörimään paljon vauhdikkaammin kesän aikana, ja kun sen tason saavutamme, niin voimme olla hieman tyytyväisempiä siihen, että nämä toimenpiteet, jotka olemme muun muassa tehneet, kuten tämä hallituksen esitys, ovat olleet oikea-aikaisia ja hyvin kohdistettuja. 

Toinen varapuhemies Juho Eerola
:

Edustaja Autto. 

14.50 
Heikki Autto kok :

Arvoisa herra puhemies! Tosiaan tämä esitys perinnästä annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta, saatavien perinnästä annetun lain 7 §:n väliaikaisesta muuttamisesta ja luottotietolain 24 §:n väliaikaisesta muuttamisesta on varmasti erittäin perusteltu ja tärkeä muutos tässä koronapandemian aiheuttamassa tilanteessa, jossa monet yritykset, pienemmät ja suuremmatkin yritykset, ovat vaikeassa tilanteessa. Tällaisena aikana tämä perintätoimien selkeämpi sääntely on ilman muuta hyödyllistä, ja tässä mielessä haluan kiittää oikeusministeriä siitä, että tätä tämänkaltaista vastaantuloa yritysten suuntaan tehdään. 

Tässä edellä muun muassa edustajat Wallinheimo ja Kauma ovat puhuneet hyvin niistä näkökulmista, joita tietysti liittyy sitten siihen, että perintätoimi sinänsä on tärkeä osa normaalia liiketoimintaa, mutta itse joka tapauksessa edustan sitä koulukuntaa, että tällainen selkeä sääntely on varmasti aivan hyödyllistä myös normaalioloissa siinä mielessä, että perintätoiminta on aina kuitenkin kohtuullista. Meidän on tärkeää luoda Suomessa sellaisia puitteita, että yrittäjäksi ryhtyvä voi kokea olonsa sillä tavoin turvalliseksi ja hyvillä mielin nuoret lähtisivät yrittäjyyttä, siipiään sitä kautta, kokeilemaan, jotta saisimme sitten hyödynnettyä sitä monipuolista osaamista ja idearikkautta, mitä meillä tässä maassa on. 

Arvoisa puhemies! Lyhyesti vielä haluan yhtyä tuohon edustaja Kauman hyvän puheenvuoroon. Kun hän otti esille tämän kustannustuki kolmosen, niin varmasti moni yrittäjä saattaa tänäänkin eduskunnan täysistuntoa omilta kiireiltään seurata, ja niissä yrityksissä, joissa valitettavasti tämä korona on kiireet lopettanut, tietysti seurataan siltä osin, mitä kädenojennuksia eduskunnasta tulee. Todella tämä kustannustuki kolmonen on nyt avattu, ja tämä marras—helmikuun kustannusten kattaminen on erittäin hyvä esimerkiksi vaikkapa matkailualalle, jonka osalta on tietysti aivan hirvittävän vaikea tilanne ollut tämän pandemian aikana. Elikkä tässä mielessä nyt on tärkeää, että yritykset, joille kuuluu tämä kompensaatio tästä, että rajat ylittävää liikennettä ei voi olla, ovat aktiivisia.  

Kiitos oikeusministerille tästä hyvästä lakiesityksestä. 

Toinen varapuhemies Juho Eerola
:

Edustaja Reijonen. 

14.52 
Minna Reijonen ps :

Arvoisa herra puhemies! Perintä- ja luottotietoasioita ja lakimuutosta käsitellään. Yrityksille tämä on tärkeä muutos. Tämä helpottaa yritysten selviytymistä. 

Perintä- ja luottotietoasioita nousee aina silloin tällöin esille muissakin asioissa. Esimerkiksi kun ihmiset käyvät lääkärin vastaanotolla ja julkisessa terveydenhuollossa, voi olla, että kotiin tulee niitä laskuja ja asiakas voi olla vielä vuodeosastolla tai jossakin. Laskuja kerkeää jo tulla hyvin lyhyellä maksuajalla, ja ei kerkeä potilas tulla kotiin. Saattaa tulla jo ensimmäinen karhu, toinen karhu, kenties kolmas karhu, ja kohta alkaa tulla perintätoimiston kirjeitä ja äkkiä saattaa kohta luottotiedotkin mennä. 

Tavallaan kunnillakin olisi vähän velvoite miettiä niin yritysten osalta kuin varsinkin kuntalaisten ja ihmisten osalta semmoista asiaa, että jonkunlaista inhimillisyyttä olisi tässä, koska tavallaan tätä tapahtuu ihan turhaan: aina ei ihmisillä ole kotona henkilöä, joka niitä laskuja on vastaanottamassa, tai voi olla muistisairaita tai muuta. Tähän tarvittaisiin enemmän semmoista inhimillistä otetta. 

14.54 
Hussein al-Taee sd :

Arvoisa puhemies! Kaikki hallituksen esitykset, joilla pyritään auttamaan yrittäjiä ja erityisesti pieniä yrittäjiä tässä kohtaa koronakriisiä, ovat tervetulleita. Tällä hallituksen esityksellä pyritään helpottamaan perintään liittyviä ja luottotietoihin liittyviä kysymyksiä, ja sitten tänään aukeava kustannustuki kolmonen on myöskin hyvä kädenojennus tässä vaiheessa yrittäjiä ajatellen, jotta pääsemme vielä tämän vuoden aikana sellaiseen tilanteeseen, että yrittäjämme pääsisivät sitten taas vauhtiin ja saadaan talous pikkuhiljaa siitä kuntoon. Tästä olen hyvin tyytyväinen.  

Ja nyt, kun me pohdimme tässä väliaikaisia lakeja, joilla tätä perintää muutetaan, niin toivon myöskin, että oikeusministeri Henriksson kiirehtisi myöskin sellaista lakia, joka liittyy näihin maksuhäiriömerkintöihin. Niitten poistaminen voi viedä jopa sellaiselta henkilöltä, joka on ne maksanut, jopa 4—5 vuotta. Toivoisin kovasti, että se 30 päivän katto olisi nyt sitten se, mikä tulisi tässä piakkoin meille eduskuntaan katsottavaksi ja tutkittavaksi, ja sitten samalla positiivinen luottorekisteri, jonka kuuluisi olla tämäntyyppisen lainsäädännön kylkiäisenä, jotta voidaan varmistaa, että luotonantajilla on kaikki mahdollisuudet varmistaa, että henkilö, jolle luottoa myönnetään, on kykenevä myöskin sen maksamaan. Tällä kokonaisuudella voitaisiin olettaa, että tänä päivänä niillä noin 400 000 suomalaisella, jotka ovat menettäneet luottotietonsa, olisi selkeä suunta ulos siitä ahdingosta, missä he ovat. Sitten samanaikaisesti siellä on paljon joukossa ihmisiä, jotka eivät tällä hetkellä saa työpaikkaa luottotietomerkinnän vuoksi, eivät saa elämäänsä alkuun, eivät pysty ostamaan asuntoa eivätkä myöskään avaamaan erilaisia sopimuksia, sähkösopimuksia vuokra-asuntoon ja niin edelleen, jotta näiden elämä ja mielenterveyteen liittyvä taakka myöskin tässä pikkuhiljaa helpottuisi ja saataisiin sitten dynaamisuutta.  

Jokainen suomalainen, joka on kynnelle kykenevä töihin, on saatava töihin koronan jälkeen, ja tällaiset helpotukset lakiin, esimerkiksi 30 päivän katto maksuhäiriömerkinnän poistumisesta, ovat sellaisia asioita, jotka rohkaisevat ihmiset maksamaan velkansa pois, esimerkiksi lainaamaan perheenjäseniltään sen rahan ja hoitamaan sen pois, ja sitten samalla rohkaisemme jokaista heistä takaisin työmarkkinoille vahvempana tekijänä kuin koskaan ennen. — Kiitoksia.  

Toinen varapuhemies Juho Eerola
:

Näin. — Ja vielä edustaja Könttä, ja sen jälkeen ministeri.  

14.56 
Joonas Könttä kesk :

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Kiitos ministerille tämän ja aiemmankin lain esittelystä. Tänään käsittelemme useita väliaikaisia koronaan liittyviä lakeja. Voisi ehkä kuvailla näitä tällaisiksi resilienssilaeiksi, joilla yhteiskunta, valtioneuvosto, pyrkii suojelemaan koronasta aiheutuvia uhkia, olivat ne sitten aiempia demokratiaan liittyviä tai nyt sitten tässä kohden yritysten, pienyrittäjien korona-ahdinkoon liittyviä helpotuksia. Olemme kuulleet täällä tänään monia hyviä puheenvuoroja. Minusta nämä muodostavat myös sellaista kokonaisuutta, että jälkikäteen — en vielä tuuleta — ehkä jälkikäteen sitten koronan jälkeen voimme pohtia, tulisiko meillä koota näistä ehkä joku muistio tai kokonaisuus, jossa voisimme nähdä erilaisiin kriisitilanteisiin niin yrityspuolelle kuin demokratian turvaamiseksi tällaisia resilienssilakikokonaisuuksia, jotka turvaavat niin kuin tässäkin tilanteessa ennen muuta sitä, että kun yritys tai yrittäjä kohtaa selkeästi tästä koronasta johtuvia maksuliikenteeseen liittyviä haasteita, niin sen takia yksikään yritys ei menisi konkurssiin emmekä sillä lailla kiihdyttäisi ja estäisi sitä nousua, mikä toivottavasti on tässä jo aivan tulossa.  

Sen puolesta haluan kyllä kiittää ministeriä. Oivallisia lakiesityksiä, ja niin kuin täällä on tänään jo kuultu molempien lakiesitysten kohdalla, mitä tänään olemme kerinneet käsitellä, tämä tuki tuntuu olevan eduskunnassa yli hallitus—oppositio-rajojen.  

Toinen varapuhemies Juho Eerola
:

Näin. — Ja ministeri Henriksson, 3 minuuttia. 

14.58 
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson :

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos arvoisat kansanedustajat niin oppositiossa kuin hallituspuolueissa rakentavasta keskustelusta ja hyvistä näkemyksistä. Mehän olemme tässä kriisissä yhdessä, ja yhdessä täältä pitää tulla ulos, ja meidän pitää tulla ulos niin, että yritetään saada niin monta yritystä kuin mahdollista kestämään tämä kriisi ja sitä kautta myös niitä työpaikkoja säilymään ja yritykset sitten kehittymään. Me haetaan juuri niitä ratkaisuja, ja sen takia myös tämä väliaikainen laki on vielä tarpeen, koska koronakriisi ei ole ohitse.  

Tässä tuli kysymyksiä konkurssien määrästä. Edustaja Essayah, joka on ilmeisesti poistunut salista, kyseli siitä, onko nähtävissä, että konkurssien määrä olisi lisääntynyt paljon. Me olemme tietenkin seuranneet tilannetta, ja helmi—maaliskuun osalta näyttää siltä, että konkurssien määrä on kasvanut noin 14 prosentilla. Viimeiset viikot ovat olleet myös sellaisia, että on tullut enemmän konkurssihakemuksia sisään, mutta mitään sellaista räjähdysmäistä muutosta verrattuna aikaisempiin vuosiin ei ole tapahtunut ainakaan vielä, ja se on hyvä merkki.  

Tästä kustannustuki kolmosesta: sehän on ministeri Lintilän pöydällä ja se on tietenkin hallituksen linjaus ja tärkeä linjaus, että yrityksiä halutaan tukea. Myös mahdollisesta kustannustuki 4:stä vastaa ministeri Lintilä, ja olen varma siitä, että jos katsotaan, että se on edelleen tarpeellista, jos yritykset ovat edelleen siinä tilanteessa, että tarvitsevat, niin silloin semmoinen myös tulee.  

Tästä lakipaketistahan on tarkoitus nyt kerätä kaikki se tieto, mikä tulee, ja on tarkoitus myös, että säädetään sitten päivitetty laki: otetaan kaikki se palaute ja kaikki se kokemus tästä väliaikaisesta lainsäädännöstä irti, mikä on mahdollista, jotta me saadaan pysyvä hyvä lainsäädäntö myös tältä osin, kun on kyse yritysten perintäkuluista. 

Näistä muista asioista, jotka ovat velkaantumisen saralla nyt ajankohtaisia, haluan myös mainita, että ne ovat äärimmäisen tärkeitä. Minulla on nyt se tahtotila päällä, että kunhan hallitus pääsee siellä Säätytalolla ratkaisuun, jotta hallitus jatkaa toimintaansa, niin me voidaan saada myös esitys maksuhäiriömerkintöjen lyhentämisestä tänne eduskuntaan tämän vuoden puolella, ehkä vielä ennen juhannusta. Positiivinen luottotietorekisteri ‑esitys olisi tulossa syksyllä, ja myös yritysten velkajärjestelyasioitten valmistelussa olemme siinä vaiheessa, [Puhemies koputtaa] että olisi mahdollista tuoda esityksiä tänne eduskuntaan vielä tämän vuoden puolella. Kaikki riippuu nyt sitten siitä, miten keskustelut Säätytalolla tästä jatkuvat. — Kiitoksia.  

Keskustelu päättyi. 

Asia lähetettiin lakivaliokuntaan.