Arvoisa rouva puhemies! Meillä täällä eduskunnassa käydään koko syksy keskustelua budjetista, mutta me käymme erittäin vähän keskustelua siitä, miten se vuosi todella meni. Muissa yhteisöissä käytetään huomattavasti enemmän aikaa sen arviointiin, mitä oikeasti saatiin aikaiseksi, mitä siitä pitäisi oppia ja minkä vuoksi tapahtui niitä muutoksia, mitä tapahtui, kun verrataan sitä tehtyyn budjettiin.
Ihan muutamia havaintoja toimintakertomuksesta.
Ensinnäkin alijäämästä ja velanotosta. Vuosikertomuksessa tuotuja arvioita julkisen talouden kehityksestä on hyvä peilata niihin arvioihin, joita esitettiin viime vuoden budjettia hyväksyttäessä täällä eduskunnassa joulukuussa. Budjetin alijäämän eli lisävelanoton arvioitiin tuolloin, siis vuoden 2017 budjettia tehtäessä, olevan lähes 6 miljardia euroa. Eduskunnan hyväksymä valtion budjetti oli 5,6 miljardia alijäämäinen, ja lisäksi lisätalousar-viomenoihin varattiin 300 miljoonaa euroa.
Vuosikertomuksen osana julkaistavan tilinpäätöksen mukaan alijäämä oli noin 3 miljardia euroa, siis kuuden sijasta kolme. Valtion menot ylittivät tulot noin 3,7 miljardilla eurolla vuonna 2017. Kassavarojen muutoksen ja menojen jaksottumisen huomioimisen jälkeen päädytään 3 miljardin euron velanoton tarpeeseen vuonna 2017. Lisävelkaa siis otettiin noin puolet siitä, mitä budjettia hyväksyttäessä joulun alla 2016 päätimme. Tämä johtuu pääosin Suomen talouskasvusta ja myönteisestä työllisyyskehityksestä. Niiden eteen hallitus on tehnyt töitä päivin ja öin. Olemme myös olleet tarkkoja valtion menoista.
Muutama sana työllisyyskehityksestä, työttömyysturvamenoista ja verotuloista. Työllisyyden paraneminen näkyi lähes 200 miljoonalla eurolla vähentyneissä työttömyysturvamenoissa. Hallituksen satsaukset talouskasvuun näkyvät verotulojen kasvuna. Vuonna 2015 valtion saamat verotulot jäivät vielä alle 40 miljardin euron, mutta viime vuoden tilinpäätöksen mukaan verotuloja tuli jo yli 43 miljardia euroa. Verotulojen kasvu ei ollut seurausta verotuksen yleisestä kiristämisestä. Päinvastoin, lupasimme hallitusohjelmassa kääntää veroasteen laskuun. Veroasteemmehan on ollut yksi maailman kovimpia. Sen kiristäminen viime kaudella oli yksi merkittävimpiä tekijöitä sille, että työllisyysasteen tavoite jäi toteutumatta. Nyt tämä on korjattu. Veroaste kääntyi viime vuonna laskuun.
Velkasuhteesta. Velkasuhteen arvioitiin kääntyvän budjettia hyväksyttäessä lievään laskuun vuonna 2019, mutta osa valtiovarainvaliokunnan kuulemista asiantuntijoista piti sitäkin liian optimistisena. Julkisyhteisöjen bruttovelan arvioitiin nousevan vuonna 2017 66,7 prosenttiin. Myös EU:n komissio arvioi, että riski vakaus- ja kasvusopimuksen määräysten rikkomiseen on olemassa. Toteutuma vuosikertomuksen mukaan on, että velkasuhde laski jo toista vuotta peräkkäin vuonna 2017. Bruttovelka oli 61,1 prosenttia, ja vuonna 2019 sen arvioidaan painuvan jo selvästi alle 60 prosentin, 58,9:ään. Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä viime vuonna oli enää vain 0,6 prosenttia bkt:stä.
Työllisyysasteesta. Julkisen talouden tasapainottamistakin kovemman haasteen hallitus asetti itselleen asettamalla työllisyysastetavoitteen 72 prosenttiin. Haasteen kovuutta kuvaa se, että valtiovarainvaliokunta arvioi vuotta 2017 koskevassa mietinnössään, että hallituksen asettamaa 72 prosentin työllisyystavoitetta ei todennäköisesti saavuteta, sillä valtiovarainministeriön silloisen ennusteen mukaan työllisyysaste kasvaa vain noin 70 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tavoite on nyt kuitenkin näköpiirissä, kun työllisyysaste viime kuussa oli jo yli 71 prosenttia.
Aiemmin työllisyystavoite on ollut numero numeroiden joukossa — sama 72 prosentin tavoite oli jo edellisellä kaudella. Silloin työllisyysaste laski 68,7 prosentista 67,9 prosenttiin. [Keskustan ryhmästä: Oho!] Tämä hallitus on tehnyt toimia, kipeitäkin sellaisia, seurannut niiden vaikutuksia, antanut julkisen keskustelun haastaa itseämme ja kuunnellut kärsivällisesti pohjatonta kritiikkiä kaikille toimillemme.
Muutama asia, arvoisa puhemies, vielä lopuksi valtion omaisuuseristä.
Vuosikertomuksen yhtiöomaisuutta käsittelevässä osassa todetaan valtion kaikkien yhtiöomistuksien arvon olleen viime vuoden lopussa yhteensä 33 miljardia euroa. Valtion suorien pörssiomistusten arvo on noussut tämän hallituskauden aikana jo lähes 7,5 miljardilla eurolla. Tämä arvio on tämän kuun alusta. Hyvän kehityksen taustalla on suotuisa markkinatilanne, hyvin hoidetut yhtiöt ja valtion omistajapäätökset, muun muassa vähemmistöomistuksen rajojen laskeminen Nesteessä 50 prosentista 33,4 prosenttiin. Merkittävänä omistajaohjauspäätöksenä viime vuonna ilmoitettiin myös Altian listauksesta, jota päätöstä on tämän vuoden aikana laitettu täytäntöön.
Tasetta aktivoitiin perustamalla saaduilla omaisuuden myyntituloilla SoteDigi Oy Valtion kehitysyhtiö Vake Oy:n taseeseen. Yhtiön tehtävänä on kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisia asiakas- ja potilastietojärjestelmäratkaisuja, joilla on keskeinen rooli sote-ratkaisulle asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa.
Rautatieliikenteen kannalta kauaskantoinen ratkaisu oli rautateiden henkilöliikenteen avaaminen kilpailulle. Käytännössä VR:n yksinoikeudesta liikennöidä Suomen rataverkoilla luovutaan ensi vuosikymmenellä. Kilpailun avulla parannetaan raideliikenteen palveluja.
Arvoisa puhemies! Tässä lyhyesti toimintakertomuksen esittely.
Puhemies Paula Risikko
: Puhujalistaan.