Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä on hallituksen esitys laiksi postilain muuttamisesta ja sen väliaikaisesta muuttamisesta. Tämän esityksen mukaan nykyisestä Postin yleispalveluun kuuluvasta viisipäiväisestä keräilystä ja jakelusta siirryttäisiin kolmipäiväiseen keräilyyn ja jakeluun. Lisäksi esitetään, että otettaisiin käyttöön määräaikainen sanomalehtijakelua koskeva valtionavustus niillä alueilla, joilla ei ole kaupallisin ehdoin toteutettua sanomalehtien varhaisjakelua eikä saatavilla täysin kattavaa viisipäiväistä varhaisjakelua.
Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa keskeiseksi tavoitteeksi on nostettu toimiva viestintä ja tiedonvälitys. Tämän mukaisesti esityksen tavoitteena on turvata postipalveluiden oikeudenmukainen saatavuus koko maassa postilain mukainen yleispalveluvelvoite säilyttäen.
Valtioneuvoston kanslia asetti 14. tammikuuta 2020 ministeriöiden välisen työryhmän arvioimaan posti- ja jakelumarkkinan nykytilannetta, tulevaisuudennäkymiä ja muutostarpeita. Tämän valtiosihteereiden työryhmän tehtävänä oli selvittää kokonaisvaltaisesti vaihtoehtoja postin ja sanomalehtien jakelun turvaamiseksi koko maassa moniäänisen tiedonvälityksen varmistamiseksi ja postinjakelun turvaamiseksi harvaan asutuilla alueilla sekä saaristossa saaristolain mukaisesti.
Työryhmä julkaisi loppuraporttinsa 26. elokuuta 20. Sen keskeisimmät ehdotukset olivat yleispalveluun kuuluvasta viisipäiväisestä keräilystä ja jakelusta siirtyminen kolmipäiväiseen keräilyyn ja jakeluun koko maassa sekä postilaissa yleispalvelun tarjoajalle säädetyn hankintamenettelyn uudelleentarkastelu. Loppuraportissa edellytettiin, että tähän kolmipäiväiseen keräilyyn ja jakeluun koko maassa voidaan siirtyä sillä ehdolla, että samanaikaisesti niillä haja-asutusalueilla, joilla ei kaupallisin ehdoin toteudu tilattujen sanomalehtien varhaisjakelu, otetaan käyttöön määräaikainen tiedonvälitystuki.
Tarve postilain uudistamiselle ja jakelupäivien harventamiselle on perusteltu, sillä koko toimiala ja sen liiketoimintamallit ovat olleet jo parinkymmenen vuoden ajan voimakkaassa murroksessa, kun tiedonvälitys digitalisoituu. Suomessa kirjemäärien lasku on Euroopan nopeimpia, eikä se ole ennusteiden mukaan pysähtymässä. Erityisesti kotitalouksiin jaettavan osoitteellisen kirjepostin määrä on laskenut. Vuonna 2000 Suomessa jaettiin 1 243 miljoonaa osoitteellista kirjettä, kun taas 20 vuotta myöhemmin, eli vuonna 20, niitä jaettiin enää 500 miljoonaa. Kirjemäärän laskusuunta, postitoiminnan nykyinen luonne ja pitkät etäisyydet luovat haasteita viisipäiväisen keräilyn ja jakelun säilyttämiselle. Kun digitaaliset vaihtoehdot syrjäyttävät perinteisen kirjepostin, ei kirjeitä enää tulevaisuudessa riitä jaettavaksi jokaiselle arkipäivälle. Eli siis jatkossa yleispalvelun tarjoajaksi nimetyn postiyrityksen pitäisi kerätä ja jakaa yleispalveluun kuuluvat kirjelähetykset vähintään kolmena arkipäivänä viikossa arkipyhiä lukuun ottamatta noudattaen laissa säädettyä yleispalvelun laatustandardia.
Myös lehtien jakelumäärät ovat olleet 2010-luvulla laskussa uutissisällön ja kuluttajien huomion siirtyessä yhä enemmän verkkoon. Tämä lehtien jakelumäärien väheneminen on kuitenkin ollut hitaampaa, ja lehtien suhteellinen merkitys postinjakelussa on kasvanut. Olemme vahvasti sitä mieltä, että paperisella sanomalehdellä on edelleen merkittävä rooli suomalaisessa yhteiskunnassa.
Kun jakelumäärät laskevat, jakelusta saatavat tulot vähenevät, mutta kustannuksia ei ole mahdollista karsia samassa suhteessa. Markkinaehtoisesti toimiva sanomalehtijakelu on ajautunut Suomessa tilanteeseen, jossa jakelutoiminta ei ole enää liiketoiminnallisesti kannattavaa useimmilla harvaan asutuilla alueilla, eli palvelua ei markkinaehtoisesti tarjota eikä pystytä tulevaisuudessakaan tarjoamaan tyydyttävällä tavalla. Sanomalehtien jakelu kytkeytyy kuitenkin voimakkaasti kansalaisten perusoikeuksien toteutumiseen ja erityisesti perustuslain 12 §:ssä turvattuun sananvapauteen ja siihen sisältyviin tiedonsaantioikeuksiin.
Esityksessä postilakiin ehdotetaan lisättäväksi sanomalehtijakelua koskevaa valtionavustusta koskevat keskeiset säännökset. Tavoitteena olisi varmistaa monipuolisen ja moniäänisen luotettavan tiedon sekä postipalvelujen oikeudenmukainen saatavuus koko maassa. Tämä ehdotettu valtionavustus kattaisi siis sanomalehtijakelusta niinä päivinä, kun kolmipäiväisen yleispalvelun mukaista jakelua ei ole, syntyneet nettokustannukset ja kohtuullisen voiton. Valtionavustukseen oikeuttavia jakelupäiviä olisi siis kaksi viikossa. Nettokustannusseurannan vuoksi avustuksen saaja ei voisi saada valtionavustusta toteutuneita kustannuksia ja kohtuullista voittoa enempää. Sanomalehtijakelua koskevan valtionavustuksen mallin olisi tarkoitus olla mahdollisimman kustannustehokas ja hallinnollisesti kevyt.
Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä määriteltäisiin yleispalvelun tarjoajan hoitamat perustuslain 124 §:n mukaiset julkiset hallintotehtävät ja tarkennettaisiin erityisesti tiedoksiantomenettelyä koskevaa sääntelyä eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen päätöksen perusteella. Postilaatikoiden sijaintitietojen luovuttamista koskevaa säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että yleispalvelun tarjoajan olisi luovutettava toiselle postiyritykselle maksutta kaikki tämän postitoiminnan hoitamisessa tarpeelliset postilaatikoiden sijaintia koskevat osoitetiedot. Postilaatikoiden tarkkojen sijaintikoordinaattitietojen luovuttamisesta yleispalvelun tarjoaja voisi periä muilta postiyrityksiltä kohtuullisen maksun kustannuksiensa kattamiseksi.
Arvoisa puhemies! Esityksen tavoitteena on turvata kustannustehokas postinjakelu muuttuvassa toimintaympäristössä, jossa perinteisten postilähetysten määrä vähenee jatkuvasti. Sanomalehtijakelua koskevan valtionavustuksen tavoitteena on luoda edellytyksiä viisipäiväisen sanomalehtijakelun toteuttamiseksi alueilla, joilla se ei ole kaupallisin ehdoin toteutettavissa. Näin osaltaan varmistetaan yhteiskunnallisesti tärkeän tiedonvälityksen saatavuus ja tuetaan uutistoiminnan monimuotoisuutta sekä laadukasta ja monipuolista tiedonvälitystä.
Toinen varapuhemies Juho Eerola
:Näin. — Ja edustaja Wallinheimo.