Viimeksi julkaistu 16.6.2021 13.01

Pöytäkirjan asiakohta PTK 52/2021 vp Täysistunto Torstai 6.5.2021 klo 15.59—18.01

11.  Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä annetun lain ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta

Hallituksen esitysHE 19/2021 vp
Valiokunnan mietintöSiVM 2/2021 vp
Ensimmäinen käsittely
Puhemies Anu Vehviläinen
:

Ensimmäiseen käsittelyyn esitellään päiväjärjestyksen 11. asia. Käsittelyn pohjana on sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 2/2021 vp. Nyt päätetään lakiehdotusten sisällöstä. — Valiokunnan puheenjohtaja Risikko, olkaa hyvä. 

Keskustelu
17.33 
Paula Risikko kok 
(esittelypuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtakunnallisista opinto‑ ja tutkintorekistereistä annettua lakia ja vapaasta sivistystyöstä annettua lakia. 

Valtakunnallisista opinto‑ ja tutkintorekistereistä annetussa laissa vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitäjille säädettäisiin mahdolliseksi tallentaa vapaan sivistystyön vapaatavoitteisten koulutusten suoritustietoja valtakunnalliseen opinto‑ ja tutkintorekistereistä annetun lain mukaiseen tietovarantoon. Tallentaminen edellyttäisi opiskelijan suostumusta. 

Lisäksi lakiin ehdotetaan lisättäväksi oppivelvollisuuskoulutukseen liittyvä tallentamisvelvollisuus kansanopistossa järjestettävästä koulutuksesta, jossa noudatetaan kotoutumisen edistämisestä annetun lain mukaisia aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteita tai Opetushallituksen laatimaa maahanmuuttajille tarkoitetun koulutuksen opetussuunnitelmasuositusta. 

Vapaasta sivistystyöstä annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että se sisältäisi säännöksen siitä, kuinka tietovarantoon tallennettavien vapaatavoitteisten koulutusten laajuus määritellään opintopisteinä ja kuinka opiskelijan osaaminen arvioidaan. 

Valiokunta kannattaa hallituksen esityksen ehdotusta tehdä lainsäädäntöön tarvittavat muutokset, joilla mahdollistetaan se, että vapaan sivistystyön oppilaitoksissa hankittua osaamista kuvaavia suoritustietoja voidaan viedä valtakunnalliseen, opinto‑ ja tutkintorekistereistä annetun lain mukaiseen tietovarantoon — sitä käsitellään jäljempänä Koski-tietovaranto-nimellä. Valiokunta katsoo, että ehdotettu muutos tukee osaltaan jatkuvan oppimisen parlamentaarisen työryhmän linjausta, jonka mukaan työelämässä ja muualla hankittua osaamista tulee tunnistaa ja tunnustaa. 

Vapaan sivistystyön peruslähtökohta on sen vapaatavoitteisuus. Vapaassa sivistystyössä oppilaitoksilla on mahdollisuus päättää opetustoiminnastaan ja opiskelijat osallistuvat opintoihin omaehtoisesti. Näiltä osin säännösmuutoksia ei esitetä, mitä valiokunta pitää perusteltuna. 

Vapaan sivistystyön oppilaitoksia käsitellään esityksessä kokonaisuutena. Valiokunta toteaa, että niiden tarjoamat opinnot kuitenkin poikkeavat toisistaan, joten tarve suoritustietojen rekisteröinnille ja osaamisen näkyväksi tekemiselle vaihtelee koulutus‑ ja oppilaitosmuotokohtaisesti. Esimerkiksi kansanopistot tarjoavat vapaan sivistystyön opintoina laajasti pitkäkestoisia ja päätoimisia koulutuksia. Tällaisten opintojen osalta osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen tutkintotavoitteisten koulutusten rinnalla on erityisen tärkeää, ja suoritustietojen näkyminen Koski-tietovarannossa on siten perusteltua. Kansanopistot järjestävät myös osana oppivelvollisuusuudistusta voimaan tulleiden säännösten mukaan oppivelvollisille suunnattua vapaan sivistystyön koulutusta. 

Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena, että opintosuoritustietojen tallentaminen edellyttää paitsi oppilaitoksen ylläpitäjän tahtotilaa tallentaa tietoja tietovarantoon, määritellä koulutuksen laajuus opintopisteinä, kuvata koulutus osaamisperusteisesti ja arvioida opiskelijan osaaminen kuvauksen perusteella myös opiskelijan suostumusta opintosuoritusten tallentamiseen. On tärkeää, että vapaan sivistystyön oppilaitoksilla säilyy mahdollisuus tarjota myös sellaisia opintoja, joita ei suorituksina viedä Koski-tietovarantoon ja joille ei siten laadita opintopisteytystä tai osaamisperusteista kuvausta. Valiokunta katsoo, että uudistuksen toimeenpanoa on tarpeellista tukea vapaan sivistystyön henkilöstölle annettavalla koulutuksella. 

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella sivistysvaliokunta pitää hallituksen esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosesityksin, ja nyt kerron teille ne yksityiskohtaiset perustelut. 

Me teimme muutoksen 9 d §:ään, joka koskee vapaan sivistystyön koulutusta koskevia tietoja. Asiantuntijakuulemiseen ja saamaansa selvitykseen viitaten valiokunta pitää tarpeellisena tarkentaa pykälän 2 momenttia siten, että sillä paremmin turvataan se, että opiskelija saa riittävästi tietoa tallennettavien tietojen käyttötarkoituksista ja luovutuksista ennen suostumuksensa antamista. Perustuslakivaliokunta on Koronavilkkua koskevasta lakiesityksestä antamassaan lausunnossa katsonut, että sääntelyssä on varmistettava suostumuksen perustuminen riittävään tietoon myös eri käyttötarkoitusten ja esimerkiksi tietojen luovutusten suhteen. 

Valiokunta ehdottaa, että pykälän 2 momenttiin lisätään uusi toinen virke, jossa säädetään siitä, että oppilaitoksen ylläpitäjän on ennen suostumuksen antamista annettava opiskelijalle tietoja siitä, kuinka tietovarantoon tallennettuja tietoja voidaan käsitellä, luovuttaa ja säilyttää. Täsmennyksellä vastataan tarpeeseen säätää riittävän tarkasti opiskelijoiden tiedonsaannin riittävyydestä ja suostumuksen peruuttamisen vaikutuksista. Oppilaitoksen opiskelijalle antamaan informaatioon tulee sisältyä tietoa siitä, millä edellytyksillä tiedot voidaan säilyttää pysyvästi tietovarannossa, vaikka opiskelija myöhemmin peruuttaisi suostumuksensa. 

Valiokunnan saaman tiedon mukaan opetus‑ ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus valmistelevat parhaillaan vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitäjille ohjeistusta ja koulutusta pykälän 2 momentin soveltamisesta. Valiokunta pitää ohjeistuksen antamista erittäin tärkeänä. Oppilaitoksen ylläpitäjän on tarpeellista saada opetusta suostumusten muotoiluun ja tarvittavien kieliversioiden valmisteluun. On tärkeää varmistua siitä, että jokainen opiskelija saa ymmärrettävästi tiedon suostumuksen antamisen ja antamatta jättämisen merkityksestä. 

Asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille, että suostumusten säilyttämiseen velvollinen taho ei ilmene ehdotetusta pykälästä vaan perusteluista. Samoin suostumuksen peruuttamisesta ilmoittaminen oppilaitoksen ylläpitäjälle ilmenee vain perustelutekstistä. Valiokunta ehdottaa, että pykälän kakkosmomentin toiseksi viimeistä virkettä tarkennetaan siten, että siitä ilmenee nimenomaisesti oppilaitoksen ylläpitäjän velvollisuus säilyttää suostumus pysyvästi sekä tehdä siihen merkintä, jos suostumus myöhemmin peruutetaan. Valiokunta ehdottaa, että pykälän 2 momentin loppuun lisätään lause, jonka mukaan Opetushallituksen tulee ilmoittaa edelleen oppilaitoksen ylläpitäjälle saamastaan suostumuksen peruuttamisilmoituksesta. Selvyyden vuoksi valiokunta toteaa, että oppilaitoksen ylläpitäjillä ei esityksen mukaan ole oikeutta eikä velvollisuutta tallentaa jälkikäteen opiskelijan tietoja tietovarantoon, mikäli opiskelija ei ole koulutuksen alkaessa siihen suostunut, kuten ehdotetussa pykälän kakkosmomentissa todetaan. 

Nämä kaikki muutokset, mitä lakiin tehtiin, ilmenevät tästä mietinnöstä. Tämä oli täysin yksimielinen ja asioita eteenpäin vievä käsittely. — Kiitos. 

Puhemies Anu Vehviläinen
:

Edustaja Kinnunen. 

17.41 
Mikko Kinnunen kesk :

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos puheenjohtaja Risikolle tämän esityksen selkeästä kerronnasta. Esitys muuttaa valtakunnallista opinto- ja tutkintorekisteriä vapaan sivistystyön osalta, ja tässä osaamisperustaisuutta halutaan laajentaa läpi Suomen koulutusjärjestelmän. Jatkossa vapaan sivistystyön vapaatavoitteisen koulutuksen suoritetietoja voidaan tallentaa valtakunnalliseen Koski-tietovarantoon, opinto- ja tutkintorekisteriin. Tallentaminen edellyttää opiskelijan suostumusta. 

Tämä lainmuutos nostaa vapaan sivistystyön merkitystä osana koulutusjärjestelmäämme. Tuoreessa koulutuspoliittisessa selonteossa vapaa sivistystyö on kuvattu koulutuskenttämme laajana väylänä. Suomessa toimii laaja ja monipuolinen vapaan sivistystyön koulutus, johon kaikki voivat osallistua. Tämä oppilaitosten verkosto ulottuu joka puolelle Suomea, ja kuka vain voi opiskella itseään kiinnostavalla alalla. 

Vapaan sivistystyön koulutus edistää yhteiskuntamme eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta. Kansanopistot, kansalaisopistot, kesäyliopistot, liikunnan koulutuskeskukset ja opintokeskukset edistävät ihmisen monipuolista kehittymistä ja hyvinvointia. 

Sain työskennellä ennen eduskuntatyötäni vapaan sivistystyön parissa yli 23 vuotta. Näin, miten moni nuori löysi paikkansa, sai ilmaa siipiensä alle, valmiuksia jatko-opintoihin ja eväitä elämään, ja moni lähti uudella asenteella seuraavaan kouluun. Sain tehdä työtä myös erityistä tukea tarvitsevien nuorten kanssa. He kaikki olivat osa yhteisöä. Joukossa oli myös kehitysvammaisia nuoria. Opimme paljon toisiltamme. 

Vapaan sivistystyön koulutus on omaehtoista. Oppilaitokset painottavat omaa arvo- ja aatetaustaansa, kasvatustavoitteitaan ja erityisiä koulutustehtäviään. Yhteistä on se, että vapaa sivistystyö on ihmisen asialla, tukena ja puolella. 

Kansanopistot ovat nykyisin monialaisia oppilaitoksia. Siellä opiskeleville rakennetaan henkilökohtainen opintopolku. Opiskelija voi opiskella eri koulujen nivelvaiheessa tai vaikkapa siirtyessään työstä toiseen. Oppivelvollisuuden laajentuessa kansanopistojen pitkistä linjoista tuli yksi maksuton polku toiselle asteelle. Tämän oppivelvollisille tarkoitetun koulutuksen opintosuoritukset kirjataan nyt opintopisteytettyinä tähän valtakunnalliseen rekisteriin. 

Oppivelvollisuuden laajentaminen antaa nuorelle oikeuden oppia täysi-ikäisyyteen saakka. Yhteiskunta haluaa pitää kaikki mukana. Tätä vapaa sivistystyö on vahvasti mukana toteuttamassa. 

Kansanopistot ja muut vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat myös tärkeitä jatkuvan oppimisen paikkoja. Lakimuutos edistää opiskelijan tarpeista lähtevää jatkuvaa oppimista. Moni työnsä menettänyt voi saada täsmäkoulutuksella valmiudet uuteen työhön. Työssä oleva voi päivittää osaamistaan pysyäkseen ajan hermolla ja muutoksessa mukana. 

Tämä sivistysvaliokunnan mietintö on yksimielinen. Pidimme uudistusta hyvin tarpeellisena. Vapaassa sivistystyössä ja sen parissa saatu osaaminen tulee näkyväksi. 

Merkintä opintorekisteriin edellyttää opiskelijan suostumusta. Edellytimme, että opiskelija saa riittävästi tietoa näiden tietojen käyttötarkoituksesta ja luovutuksesta ennen kuin hän antaa suostumuksensa. On hyvä varmistaa myös se, että saman opetusryhmän kaikki opiskelijat arvioidaan, jotta opiskelija voi saada suorituksen rekisteriin, jos hän tulee jälkeen päin toisiin ajatuksiin ja peruu kieltonsa ja antaa suostumuksensa. Tästäkin on hyvä selkeästi ohjeistaa, ja meidän tuleekin huolehtia, että vapaan sivistystyön kenttä saa tarpeeksi koulutusta tämän muutoksen toteuttamiseen. 

Arvoisa puhemies! Kaikki vapaan sivistystyön vapaatavoitteinen koulutus ei ole sellaista, mikä on luontevaa opintopisteyttää ja arvioida. Silti se edistää merkittävällä tavalla kansalaisten hyvinvointia. Moni löytää vahvuutensa ja uuden alun myös tällaisilla kursseilla. Tällaisellakin koulutuksella on paikkansa elinikäisen oppimisen polulla, erityisesti juuri nyt koronan jälkihoidossa. 

Toinen varapuhemies Juho Eerola
:

Edustaja Kivisaari. 

17.47 
Pasi Kivisaari kesk :

Arvoisa puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja ja edustaja Kinnunen pitivätkin jo hyvät puheenvuorot, joissa tulivat mainiolla tavalla tämän lakiesityksen ja sivistysvaliokunnan mietinnön oleellisuudet. Edustaja Kinnunen puhui myös vakaalla käytännön kokemuksellaan. 

Aivan aluksi muutama sananen vapaasta sivistystyöstä, joka ehkä terminäkään ei ole kaikille kansalaisille tuttu — tutumpia ovat vaikkapa kansalaisopistot ja kansanopistot ja urheiluopistot ja kesäyliopistot, jotka ovat siis osa tätä kenttää. Vapaa sivistystyö on rakentanut demokraattista Suomea ja yhteiskunnallista tasa-arvoa sekä vastannut sivistyksellisiin tarpeisiin jo yli sadan vuoden ajan. Vapaan sivistystyön tarkoituksena on elinikäisen oppimisen pohjalta edistää ihmisten monipuolista kehitystä ja järjestää yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Oppilaitokset voivat koulutustehtävässään painottaa myös arvo- ja aatetaustaansa, kasvatustavoitteitaan ja erityistä koulutustehtävää. Esimerkiksi yleissivistyksen syventämisessä ja maahanmuuttajien kotouttamisessa vapaalla sivistystyöllä on merkittävä rooli. 

Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitäjille säädettäisiin siis mahdolliseksi tallentaa vapaan sivistystyön suoritustietoja valtakunnalliseen tietovarantoon. Tallentaminen edellyttäisi opiskelijan suostumusta. Tässä yhteydessä on myös välttämätöntä todeta, että on erityisen tärkeää huolehtia, että opiskelija saa riittävästi tietoa tallennettavien tietojen käyttötarkoituksista ja luovutuksista. Tämän esityksen arvokas tavoite on todella ulottaa tällainen osaamisperusteisuus läpi koulutusjärjestelmän ja edistää opiskelijan tarpeesta lähtevää jatkuvaa oppimista. 

Puhemies! Sivistysvaliokunta on tätä lakiesitystä tarkastellut ja on, kuten puheenjohtaja totesi, mietinnössään yksimielinen. Pidämme hallituksen esitystä tarpeellisena, ja valiokunta esittää myös tärkeitä tarkennuksia ja muutosesityksiä lakisisältöihin. Puheenjohtaja Risikko ne hyvin jo esittelikin. Sivistysvaliokunnan huomioilla kannatan esitystä ja pidän sitä paitsi opiskelijan myös vapaan sivistystyön järjestämisen kannalta järkevänä. 

Toinen varapuhemies Juho Eerola
:

Edustaja Ollikainen. 

17.50 
Mikko Ollikainen :

Arvoisa puhemies, ärade talman! Vi behandlar nu ändringen av det nationella studie‑ och examensregistret samt lagen om fritt bildningsarbete, och genom det här är det möjligt att fria bildningens skoluppgifter sparas i Koski-systemet. I lagen införs även skyldighet att föra in uppgifter i anslutning till läropliktsutbildningen i frågan om utbildning som ordnas vid en folkhögskola. Här är just det centrala gällande livslångt lärande eller kontinuerligt lärande, som vi diskuterade ganska mycket här egentligen redan i går i samband med den utbildningspolitiska redogörelsen, att vi behöver folk, arbetsmarknaden förändras och många kanske behöver en ny start i livet, och det här fria bildningsarbetet är bra, den fria bildningen är en bra möjlighet för en ny start. 

Puhuttiin tosiaan tässä eilen koulutuspoliittisen selonteon yhteydessä paljon jatkuvasta oppimisesta. Kun maailma muuttuu aika nopeastikin, koulutustarpeet ja varsinkin työntekijöiden osaaminen ovat keskiössä, ja näen, että just vapaa sivistystyö ja kaikki, mitä siihen kuuluu, ovat todella tärkeä osa tätä kokonaisuutta, kun halutaan uuden alkua. Näen, että tämä kokonaisuus on todella tärkeä tässä muutoksessa, jotta voimme luoda paremmin tällaisen kokonaisen ajattelutavan koskien jatkuvaa oppimista kaiken ikäisille.  

On ensisijaisen tärkeää, että myös kaikki tietosuoja-asiat ovat kunnossa tässä kokonaisuudessa, ja siitä nyt myös lisättiin sivistysvaliokunnassa kirjauksia. Ne ovat mielestäni todella hyviä. 

Med andra ord en väldigt bra lagändring, och det här kommer att hjälpa många i vårt samhälle, det är jag säker på, med tanke på den framtida sysselsättningen. — Kiitos, tack. 

17.52 
Paula Risikko kok :

Arvoisa puhemies! Pyydän kiinnittämään huomiota ihan siihen, mikä me tehtiin tuossa ihan loppuvaiheessa. Tässä sivistysvaliokunnan jäsenet käyttivät hyviä puheenvuoroja, ja juuri nämä olivat niitä tärkeitä taustoja ja perusteluja. 

Haluan kiinnittää kuitenkin yhteen kohtaan täällä huomiota. Tämä on yksi esimerkki siitä, miksi on tärkeää, että mietinnöt myös aina luetaan. Kun niitä muutoksia sitten tehdään, niin sieltä mietinnöstä aina löytyy kyllä tarkkoja perusteluja. Monesti, kun jotain lakia sovelletaan tuolla käytännön kentällä, luetaan vain se laki, mutta ei välttämättä niitä perusteluja, ja jos luetaankin, niin ei ainakaan mietintöä ja mietinnössä tehtyjä muutoksia. Mutta tässä on nyt se tuiki tärkeä kohta. Täällä mietinnössä sanotaan tällä tavalla: ”selvyyden vuoksi valiokunta toteaa, että oppilaitoksen ylläpitäjillä ei esityksen mukaan ole oikeutta eikä velvollisuutta tallentaa jälkikäteen opiskelijan tietoja tietovarantoon, mikäli opiskelija ei ole koulutuksen alkaessa siihen suostunut, kuten ehdotetussa 9 §:n 2 momentissa todetaan”. — Siis todellakaan oppilaitoksella ei ole velvollisuuttakaan eikä oikeuttakaan niitä tietoja sinne tallentaa jälkikäteen. 

Mutta sitten on tärkeää huomioida, koska tämä liittyy myös siihen arviointiin: Nimittäin siinä tilanteessa, kun jotain tallennetaan, siinä pitää olla tämä arviointimenettely. Eli se osaaminen pitää arvioida. Sitten pohdittiin vielä valiokunnassa sellaista tilannetta, että mitäs jos opiskelija yhtäkkiä sanookin, että hän haluaakin ne sinne rekisteriin että hän peruu sen kieltonsa. No, mitäs sitten, kun siellä ei olekaan välttämättä sitten arvioitu niitä samalla tavalla kuin niille, jotka ovat antaneet suostumuksen? Me lisättiin tänne nyt sitten tällainen kappale: ”Jos koulutuksen ylläpitäjä on päättänyt tarjota mahdollisuuden opintosuoritusten tallentamiseen Koski-tietovarantoon tiettyä koulutusta koskien, tähän koulutukseen osallistuneiden osaaminen tulee opiskelijoiden pyytäessä arviointia arvioida samoin perustein myös niiden opiskelijoiden kohdalla, jotka eivät ole antaneet suostumustaan opintosuoritusten tallentamiseen. Tämä on opiskelijoiden yhdenvertaisuuden kannalta tärkeää.” Ja tämä on nyt siellä sellainen kappale, joka kannattaa kyllä koulutuksen järjestäjien noteerata, eli voi tullakin sitten se kiellon peruminen, ja silloin pitää olla kyllä arviointi kunnossa. Ja se taas liittyy sen opiskelijan ohjaamiseen siinä vaiheessa, kun häneltä kysytään sitä suostumusta. Hänellä pitää olla tieto siitä, että hän voi kuitenkin saada samalla tavalla arvioiduksi ne omat opintonsa kuin ne muutkin, jotka ovat suostumuksensa antaneet. Tämä saattaa kuulostaa vähän erikoiselta, mutta tämä on kyllä tuiki tärkeää sen opiskelijan oikeusturvan kannalta. — Kiitos. 

Toinen varapuhemies Juho Eerola
:

Näin. — Ja siellä onkin edustaja Kinnunen vielä. 

17.55 
Mikko Kinnunen kesk :

Arvoisa herra puhemies! Tässä lakiesityksessä on esillä myöskin tämä oppivelvollisille suunnattu koulutus, joka alkaa kansanopistoissa ensi syksynä. Tämä uudistus velvoittaa kansanopistoja pisteyttämään koulutukset ja opinnot ja merkitsemään ne sitten Koski-tietovarantoon, eli ne voidaan lukea hyväksi myöskin tulevissa kouluissa. 

Oppivelvollisuuden laajentamisen yhteydessä, kun kansanopistot saivat tämän tehtävän, perustuslakivaliokunta linjasi, että tämä laajennettu oppivelvollisuus on perustuslain valossa perusopetusta, jonka tulee olla maksutonta. Tämä maksuton kansanopistovuosi peruskoulun jälkeisenä koulutusvaihtoehtona edesauttaa nuorten yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistyä ja kouluttautua. 

Sivistysvaliokunta linjasi tämän uudistuksen käsittelyn yhteydessä, että riittävästä rahoituksesta tulee huolehtia. Ja kun katsomme tämän vuoden valtion budjettia, niin sieltä puuttuvat vielä varat oppimateriaalikustannusten korvaamiseksi kansanopistoille. Tämä epäkohta olisi syytä jonkun lisätalousarvion yhteydessä laittaa kuntoon. 

Toinen varapuhemies Juho Eerola
:

Edustaja Risikko. 

17.57 
Paula Risikko kok :

Arvoisa puhemies! Ihan tähän edustaja Kinnusen hyvään puheenvuoroon vielä lisäksi: 

Tämä on todella sitä, että tässä tarvitaan koulutusta nyt näille koulutusten järjestäjille ja tuottajille ja sitten tietysti myöskin resursseja, koska kyllähän tämä sellainen oma, uusi tehtävänsä on. 

Minä olen hyvin tyytyväinen, että vapaa sivistystyö on otettu mukaan esimerkiksi jatkuvan oppimisen järjestelmän osaksi. Sitten tietysti, kun tämä oppivelvollisuuden pidentäminen tehtiin, siellä on selvästi sanottu myöskin vapaan sivistystyön osuus tässä näin. Mutta se tietenkin edellyttää, että vapaa sivistystyö tulee eräällä lailla lähemmäksi just näitä tietovarantoja ja näitä rekisteröintejä ja että sitten osaamisen tunnustamiseksi ja tunnistamiseksi siellä nimenomaan tehdään näitä pisteytyksiä, mitä tarvitaan, kun opintoja pitää sitten hyväksilukea siinä seuraavassa vaiheessa. Siinä mielessä tämä tuo sitä lainsäädännön tukea vapaan sivistystyön toiminnan kehittämiselle — en sano, ettäkö siellä olisi nyt tarvetta kauheasti, vaan varmasti on valmistauduttukin tähän. 

Tämä yhdenvertaistaa sitten sen opiskelijan polkua, kun osa menee suoraan toiselle asteelle ja osa menee sen vapaan sivistystyön kautta, tai ehkä välillä käy vapaan sivistystyön opinnoissa ja palaa takaisin toiselle asteelle. Hänen polkunsa on tässä eräällä lailla hiihdetty auki ja tuettu sitä polkua, niin että kun hän menee seuraavaan vaiheeseen, niin tiedetään, mitä hän jo osaa tässä vaiheessa. Siinä mielessä näen, että tämäkin laki tukee sitä vapaan sivistystyön nostamista framille opiskelijan opiskelupolussa. 

Yleiskeskustelu päättyi. 

Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen HE 19/2021 vp sisältyvien 1.-2. lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi.