Pöytäkirjan asiakohta
PTK
56
2019 vp
Täysistunto
Torstai 24.10.2019 klo 15.59—19.55
2.1
Suullinen kysymys poliisin resursseista (Mari Rantanen ps)
Suullinen kysymys
SKT 43/2019 vp
Suullinen kyselytunti
Puhemies Matti Vanhanen
Edustaja Rantanen. 
Keskustelu
16.00
Mari
Rantanen
ps
Arvoisa puhemies! Poliisin toimintaympäristö on muuttunut entistä haastavammaksi samaan aikaan, kun Suomessa on ylivoimaisesti vähiten poliiseja per asukas Pohjoismaissa ja jopa vähiten koko Euroopassa. Esimerkiksi Ruotsissa on kaksi poliisia tuhatta kohden, kun suhdeluku Suomessa on 1,3. Olkoonkin, että suomalainen poliisi on korkeakoulutettu ja taitava, on silläkin rajansa. 
Hallitus on nostamassa neljän vuoden sisällä poliisien määrää noin kolmellasadalla, mutta tämä on täysin riittämätöntä. On huomattava, että hallituksen päätöksillä poliisien määrä laskee vuonna 2022 jopa alle nykyisen tason, noin seitsemääntuhanteen poliisiin, ellei rahoitusta lisätä. Perussuomalaiset esittävätkin poliisin resurssien vahvistamista kouluttamalla ja palkkaamalla vähintään tuhat poliisia. Arvoisa sisäministeri, voitteko perussuomalaisten tapaan vastata poliisin ja kansalaisten huutoon ja resursoida tuhanteen uuteen poliisiin? 
16.01
Sisäministeri
Maria
Ohisalo
(vastauspuheenvuoro)
Arvon puhemies! Arvoisa kansanedustaja Rantanen, kiitoksia hyvästä kysymyksestä. 
Aihe on yhteinen, ja ihan varmasti jokainen eduskuntapuolue jakaa sen huolen siitä, että kun viime vuosina poliisien resursseja on lisätty, niin ne resurssilisäykset ovat valuneet kiinteistöihin ja ict-menoihin eikä sinne kentälle ole saatu lisää poliiseja töihin. Hallitusohjelman vahvana tahtona on se, että yhä useammin ihmiset myös arjessaan näkevät ja pääsevät lähestymään poliiseja, saavat apua aina silloin, kun sitä tarvitaan. Ja hallitusohjelman mukaisesti poliisien määrää nostetaan seitsemään ja puoleen tuhanteen. Ensimmäiset askeleet tähän otetaan jo ensi vuonna, jolloin poliisien määrärahalisäyksellä saataneen noin 80 uutta henkilötyövuotta. Niiden kohdennuksesta käydään paraikaa myös keskustelua. Muun muassa lapsiin kohdistuviin seksuaalirikoksiin, niiden ennalta ehkäisemiseen ja tutkimiseen tulee lisäpanostusta. 
Ja sanon vielä sen, että tämä on ensimmäinen askel, tästä eteenpäin resurssilisäyksiä tulee joka vuosi, ja toivottavasti myös tulevat hallitukset jatkavat tällä tiellä. 
Puhemies Matti Vanhanen
Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. 
16.02
Mari
Rantanen
ps
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Mitä ilmeisimmin on siis turha kuvitella ja haaveilla tuhatta uutta poliisia. Poliisin resurssit eivät vastaa tämän hetken toimintaympäristön vaatimuksiin: terrorismi, laiton maahantulo ja sen lieveilmiöt, huumausainerikollisuus, seksuaalirikollisuus, kyber- ja verkkorikollisuus, kaupungistuminen, syrjäytyminen, järjestäytynyt rikollisuus ja niin edelleen. Hoitaakseen lakisääteiset, yhä lisääntyvät ja monimutkaistuvat tehtävänsä poliisi tarvitsisi vakaan pitkän aikavälin rahoituskehyksen, jonka tulisi seurata muiden Pohjoismaiden tasoa. Poliisi on väsynyt — väsynyt siihen, että työmäärä ja työhön liittyvät lisääntyvät uhkat ovat jatkuvasti läsnä, koska heitä on liian vähän. Kuten reuna-alueen poliisi lehdessä juuri sanoi, hallituksen pitäisi tehdä ihme, että tätä jaksaisi. 
Arvoisa hallitus, onko edelleen mainitsemieni faktojen valossa niin, että te laitatte mieluummin lisää rahaa vaikkapa kehitysapuun tai ilmastoposeeraukseen kuin poliisin työn ja työturvallisuuden turvaamiseen? 
16.03
Sisäministeri
Maria
Ohisalo
(vastauspuheenvuoro)
Arvon puhemies! Kiitoksia edustaja Rantaselle kysymyksestä. Poliisiammattikorkeakoulun mukaan nykyisillä koulutusmäärillä päästään sille uralle, jossa tällä hetkellä kun poliisien määrä menee näin, edellisten hallitusten toimien johdosta, [Eduskunnasta: Ei pidä paikkaansa! — Välihuutoja] poliisien määrä lähtee jatkossa tällaiseen kasvuun. Se kehitysura on nyt käynnistetty tämän hallituksen tämän syksyn budjetilla, ja sitä kehitysuraa tulemme seuraamaan, jotta poliisien määrä joka vuosi tästä eteenpäin nousee. Samaan aikaan on, totta kai, kiinnitettävä huomiota siihen, että toimitilat ovat terveelliset ja turvalliset, ja niistä varmasti myös jaamme täällä yhteisen huolen, että tällä hetkellä eivät ole. Tarvitsemme siis sekä ict:n parantamisen että toimitilojen parantamisen että sinne kentälle lisää ihmisiä. Tässä on monta kehittämiskohdetta, joihin toivon, että saamme myös koko eduskunnan tuen. 
16.04
Jussi
Halla-aho
ps
(vastauspuheenvuoro)
Puhemies! Aivan kuten edustaja Rantanen sanoi, poliisin toimintaympäristö muuttuu koko ajan haastavammaksi. Yksi tekijä on nopeasti kasvava, heikosti integroitunut maahanmuuttajaväestö lieveilmiöineen. Poliisi joutuu priorisoimaan toimintaansa. Rikosten selvittämisaste laskee, ihmisten kynnys ylipäätään ilmoittaa rikoksista nousee. Ruotsi on pelottava osoitus siitä, mitä tapahtuu, kun alimiehitetty poliisi jätetään painimaan mahdottomien ongelmien kanssa. Rikoksia ei selvitetä, poliisiammatin houkuttelevuus on romahtanut, valta lähiöissä on luovutettu jengeille. 
Ministeri Ohisalo, Suomi on maahanmuuton ja sisäisen turvallisuuden alueella toistanut uskollisesti kaikki Ruotsin tekemät virheet. Toiveajattelu ei tässä riitä. Mitä te aiotte tehdä tämän huolestuttavan kehityksen kääntämiseksi? 
16.05
Sisäministeri
Maria
Ohisalo
(vastauspuheenvuoro)
Arvon puhemies! Kiitokset edustaja Halla-aholle kysymyksestä. Käynnistämme sisäisen turvallisuuden selontekotyön näinä hetkinä. Kysely seurantaryhmästä on tullut eduskuntaan toivottavasti näinä päivinä, ja siinä selontekotyössä tulemme käymään läpi ensi vuoden aikana muun muassa näitä resurssikysymyksiä ihan kaikilta sisäasiain hallinnonaloilta. Samaan aikaan käymme läpi sitä, kuinka esimerkiksi kansalaisten turvallisuudentunne on kehittynyt, mihin suuntaan sitä pitäisi kehittää. Hallintovaliokunnan viimekautisten toiveiden mukaisesti teemme muun muassa tätä työtä. 
Yhtäältä kyse on tietysti siitä, mitä teemme myös eurooppalaisittain yhdessä. Teemme Europolin kanssa jatkuvaa yhteistyötä. Myös Interpolin kehyksessä jaamme tietoa jatkuvasti muun muassa järjestäytyneen rikollisuuden osalta, ja sitä torjumme myös kansainvälisin keinoin. Yksikään jäsenvaltio tässä ei voi toimia yksinään. 
16.06
Riikka
Purra
ps
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Niin poliisissa kuin esimerkiksi Rajalla resurssiongelma juontaa siihen, kuten ministerikin totesi, että vanhat huonokuntoiset toimitilat ja hallitsematon ict-kustannusten kasvu vievät niin paljon rahaa, ettei sitä jää henkilöstöön ja toimintaan. Pelkästään poliisilla arvioidaan olevan tällä hetkellä sisäilmaongelmista kärsiviä kohteita yli 20. Siitä, että poliisien tehtävien hoito ei monin osin enää onnistu, seuraa se, että maamme sisäinen turvallisuus on uhattuna. Kiire, kuormittavuus, tehtävien tekemättä jättäminen, sisäilmahaasteet ja niin edelleen näkyvät jo henkilöstön hyvinvoinnin heikkenemisenä. Yhteiskunnan perusinstituutio säröilee. 
Kysyn pääministeriltä: ymmärrättekö te, että hallituksella ja Suomen valtiolla ei voi olla mitään tärkeämpää tehtävää kuin taata oman maan kansalaisten turvallisuus? 
16.07
Pääministeri
Antti
Rinne
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Ymmärrän hyvin sen, että Suomen hallituksen tehtävänä, tämän salin tehtävänä on huolehtia siitä, että Suomessa on hyvä ja turvallista elää kaikilla täällä elävillä ihmisillä. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että meillä pitää olla riittävät resurssit sekä torjua syrjäytymistä suomalaisessa yhteiskunnassa että sitten turvallisuusviranomaisten riittävät resurssit sekä ulkorajojen suojaksi että täällä Suomen sisällä. Kyllä, hallitus ymmärtää tämän selkeästi, ja siitä syystä — kun luette hallitusohjelmaa läpi — olemme satsaamassa sekä syrjäytymisen estämiseen merkittävällä tavalla että suomalaisen yhteiskunnan turvallisuuden kehittämiseen ulkorajoilla ja sisäisesti poliisien toimintaan liittyen. 
16.08
Kalle
Jokinen
kok
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa herra puhemies! Turvallisuus on kansalaisille lähes ravintoon ja lämpöön verrattavissa oleva perustarve, ja sitä poliisi pitää yllä vahvasti tässä maassa. Ennen vaaleja kaikki puolueet, myös nykyiset hallituspuolueet, lupasivat, että tähän maahan tavoitellaan 7 850 poliisin tasoa, ja se tarkoittaa 650 poliisimiestä lisää tällä vaalikaudella. Hallitusohjelmassa on kuitenkin kirjattu, että vain 300:aa uutta poliisin virkaa tässä tavoitellaan. 
Kysynkin: Onko teidän tavoitteenanne 7 500 poliisia vai 300 uutta poliisin virkaa? Ja kun Poliisikoulun aloituspaikoilla valmistuu virkoihin noin 150 uutta poliisia eläkkeelle lähtijöiden lisäksi, mitä tapahtuu kahden vuoden päästä, jos te lisäätte 300 poliisia? Lasketteko Poliisikoulun aloituspaikkoja, vai valmistuuko poliiseja jälleen työttömäksi? Onko tässä jälleen lupaus, joka on petetty? 
16.09
Sisäministeri
Maria
Ohisalo
(vastauspuheenvuoro)
Arvon puhemies! Kiitokset edustaja Jokiselle kysymyksestä ja myös Purralle kysymyksestä. Vastaan molempiin tässä samalla. 
Näillä hallituksen sitoumuksilla pääsemme sinne seitsemään ja puoleen tuhanteen ja mahdollisesti myös sen yli, näillä koulutustasoilla. Siinä, että yksikään ihminen tässä maassa ei olisi työttömänä, on myös hallituksella paljon tekemistä. Työllisyysasteen nostaminen laajalti on yhteinen tavoitteemme, ja totta kai myös poliisien osalta pyrimme siihen, että yksikään poliisi ei tässä maassa joutuisi työttömäksi. 
Palaan vielä edustaja Purran kysymykseen, tärkeä kysymys toimitiloista. Tässä pohditaan myös sitä, missä määrin eri turvallisuusviranomaiset — pelastus, Raja, poliisi — mahdollisesti voivat paikoin jakaa tiloja, jotta ne olisivat mahdollisimman tarkoituksenmukaiset, terveelliset ja turvalliset. 
16.10
Sari
Essayah
kd
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Poliisien resurssien oikeassa sijoittamisessa myöskin poliisien työnjako on tärkeässä roolissa. Olisinkin halunnut kysyä ministeriltä, onko nyt sisäministeriössä aikomusta selvittää sitä, voitaisiinko poliisivartijoille siirtää osa poliisin työtehtävistä, esimerkiksi vaikkapa päihtyneitten kuljetuksia tai rikosilmoitusten kirjaamisia tai kiinniotettujen viemisiä käräjille. Tänä päivänä poliisia kuormittavat erittäin paljon muun muassa päihtyneitten kuljetukset, ja on tietenkin selvää, että nämä ovat sellaisia virkatehtäviä, joita ei voi yksityiselle turvallisuussektorille ulkoistaa, mutta poliisin sisällä olisi mahdollista tehdä kyllä järjestelyjä. Voiko tätä työnjakoa lähteä selvittämään — voisivatko poliisivartijat ottaa myöskin osan näistä poliisia tällä hetkellä kuormittavista työtehtävistä? 
16.11
Sisäministeri
Maria
Ohisalo
(vastauspuheenvuoro)
Arvon puhemies! Kiitokset edustaja Essayahille kysymyksestä. Kysymys on hyvin vahvasti myös operatiivisen tason toimintaa, ja tähän kysymykseen haluaisin vahvasti kuulla poliisikentän ja -johdon näkemyksiä. 
Ajattelen, että tietysti jo nykyisellään poliisit tekevät vahvasti moniviranomaisyhteistyötä. Se, voiko poliisi enenevissä määrin sosiaalityöntekijöiden, nuorisotyöntekijöiden kanssa yhdistää voimia — sitä me tarvitsemme tässä yhteiskunnassa. Rajat pitää rikkoa ihan kaikilla sektoreilla, jotta näissä asioissa edetään paremmin. 
Tähän kysymykseen en voi tästä lonkalta ottaa kantaa, mutta voimme palata keskusteluun. 
16.11
Tom
Packalén
ps
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Poliisin toimintakenttä on muuttunut entistä haasteellisemmaksi ja vaarallisemmaksi. Viime päivien tapahtumat ovat osoittaneet, että poliisin on varauduttava mielenosoituksiin joukkojenhallintavarustein, joita Suomessa käytetään erittäin suurella harkinnalla. Ministeri Ohisalo, totesitte viime sunnuntaina Twitterissä: ”Poliisin tehtävä on turvata niin mielenosoittajien kuin sivullisten perusoikeuksia. Luottamus poliisiin on pidettävä vahvana, jotta turvallisuuden tunne voi kasvaa. Viime päivien mielenosoitusten osalta olen pyytänyt poliisilta selvitystä.” Viimeisessä lauseessa ette ainoastaan kyseenalaista poliisin kykyä ja toimintaa ylläpitää yleistä järjestystä, vaan päinvastoin edesautatte asenteiden kovenemista poliisia kohtaan. Huoleni tästä on otettava vakavasti. Suomalaisittain poliisia ei tule kokea vastapuoleksi vaan yhteisen turvallisuuden takaajaksi. 
Arvoisa puhemies! Haluankin kysyä ministeri Ohisalolta: Näettekö te, että poliisi olisi voinut suoriutua tehtävästään joillain muilla keinoilla mielenosoittajien kieltäydyttyä noudattamasta poliisin antamia ohjeita ja määräyksiä ja vastustamalla poliisia? Ja miksi te sisäministerinä Twitterissä kyseenalaistatte poliisin toiminnan, mikä on omiaan lisäämään epäluottamusta yleistä järjestystä ja turvallisuutta [Puhemies koputtaa] turvaavaa poliisia kohtaan? 
16.13
Sisäministeri
Maria
Ohisalo
(vastauspuheenvuoro)
Arvon puhemies! Kiitokset edustaja Packalénille kysymyksestä. Tässähän on kyse siitä, kuten olen sanonut, että poliisiin todella luotetaan viranomaisista varmasti lähestulkoon eniten tässä yhteiskunnassa. Siitä luottamuksesta minä ja tämä hallitus haluamme pitää erittäin kovasti kiinni. Ja silloin, kun herää keskustelua siitä, kuinka on toimittu, on hyvä, että poliisi siitä avoimesti myös kertoo. On aivan tavanomaista ministerille pyytää selvityspyyntöjä omalta hallinnonalaltaan. Voin kertoa: ”Ministeri vastaa oman hallinnonalansa toiminnasta. Hänellä on kaikki oikeudet vaatia ja saada tietoa, miten hänen hallinnonalallaan toimitaan”, vastaa hallinto-oikeuden [Hälinää — Puhemies koputtaa] emeritusprofessori Olli Mäenpää Helsingin Sanomille. Tässä ei ole mitään erityistä. 
Ehkä ihmettelen hieman, miksi tästä keskustellaan näin paljon. Miksi tämä herättää niin paljon tunteita, kun aikaisemmatkin sisäministerit ovat näitä selvityspyyntöjä kyllä tehneet? Lähdetäänpä vaikka sisäministeri Petteri Orpon pyynnöstä vuonna 16: Maahanmuuttovirastolta pyydettiin selvitystä. Tästä myös tviitattiin perään. [Puhemies: Aika, aika!] Sisäministeri Kai Mykkänenkin on tehnyt selvityspyyntöjä ja kertonut näistä julkisesti. [Puhemies koputtaa] Voin kertoa esimerkkejä paljon. 
Puhemies Matti Vanhanen
Nyt sekä kysymys että vastaus menivät selvästi yli minuutin. 
16.14
Petteri
Orpo
kok
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on selvää, että turvallisuustilanne on heikentynyt. Se johtuu siitä, että on paljon uusia uhkia sekä maailmalta että kotimaassa — järjestäytynyttä rikollisuutta, verkkorikollisuutta — ja tästä johtopäätöksenä on ollut se, mistä Suomessa on laaja konsensus, että halutaan lisää poliisimiehiä ja ‑naisia. [Eduskunnasta: Rajat kiinni!] Siksi viime hallitus lisäsi poliisien koulutusmäärän tappiin, 400:aan poliisimieheen ja ‑naiseen per vuosi Tampereen Poliisiammattikorkeakouluun, ja joka ainut puolue täällä lupasi viime vaalien alla, antoi turvallisuuslupauksen, että tästä pidämme kiinni. Nyt kuitenkin teidän hallituksenne ei ole pitämässä tästä kiinni. Tähän ei ole varattu rahoja. Ja tämä tarkoittaa sitä, että poliisien määrä ei nouse sinne ihmisille luvattuun 7 850:een. [Ben Zyskowicz: Petitte tämänkin!] Siis aiotteko te pitää antamanne lupauksen? [Eduskunnasta: Eivät aio!] Aiotteko te pitää huolta kansalaisille tärkeästä turvallisuudesta ja myös turvallisuudentunteesta? Ja pidättekö sen koulutusmäärän 400:ssa niin kuin se on siellä ollut? 
Vielä viimeiseksi totean: Viime hallituksen aikana poliisien määrä käännettiin nousuun, ei laskuun, kuten ministeri totesi. [Eduskunnasta: Pysytään totuudessa!] 
16.15
Sisäministeri
Maria
Ohisalo
(vastauspuheenvuoro)
Arvon puhemies! Kiitokset edustaja Orpolle kysymyksestä. Poliisien koulutusmäärä pysyy 400:ssa. Kuten sanoin aiemmin, Poliisiammattikorkeakoulu on todennut, että tällä pääsemme nostavalle uralle poliisihenkilöiden määrässä, ja poliisien työturvallisuus on totta kai aivan keskeinen kysymys. Sen takia jo ennen näitä, mihin viittasitte aiemmin — ennen selvityspyyntöäni ja tätä keskustelua viimeisen viikon aikana — olemme poliisihallinnon kanssa keskustelleet siitä, että järjestämme yhteisen keskustelutilaisuuden myös median edustajille poliisin työturvallisuudesta. 
On niin, kuinka esimerkkinä Porvoon tapauksen yhteydessä kuulimme, kun muun muassa moni tutkija nosti esille sitä, että poliisiin kohdistuva väkivalta on jopa kaksinkertaistunut viime vuosina. Tämä on erittäin huolestuttava suuntaus, ja sen takia hallitus puuttuu tähän ja todella pitää huolta poliisien työturvallisuudesta. 
16.16
Pääministeri
Antti
Rinne
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Edustaja Orpo, myöskin tämä työturvallisuusnäkökulma on erittäin tärkeä kysymys tähän kokonaisuuteen, ja se tulee koulutuksen kautta. Niin kuin ministeri Ohisalo totesi tuossa koulutukseen liittyen, poliisien määrä jatkaa nousua, ja toivottavasti päästään korkeammalle kuin se 7 500, joka nyt on tällä hetkellä olemassa lukuna. 
Haluan todeta sen, että tuon Porvoon tapauksen jälkeen kävin keskustelun poliisiylijohtaja Kolehmaisen kanssa poliisin työturvallisuuteen liittyvistä varusteista ja siitä toimintatavasta, millä tuolla toimitaan, koska oli aika raflaava se tilanne poliisin turvallisuuden näkökulmasta. Poliisiylijohtaja Kolehmainen totesi, että meillä on poliisien työturvallisuus erittäin hyvässä mallissa, että meillä on tällä hetkellä varustus kunnossa niillä partioilla, jotka kulkevat kentällä, siellä on riittävästi tällä hetkellä turvavälineitä, ja toiminta koulutuksen suhteen on toiminut sillä tavalla, että poliisit tietävät, mitä tilanteessa tehdään. Että tämmöisiä yllättäviä tilanteitakin, niin kuin Porvoossa tuli eteen, varten on pystytty varautumaan. 
16.17
Mikko
Kärnä
kesk
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa herra puhemies! Olen erittäin tyytyväinen siitä, että tämä hallitus lisää poliisin resursseja merkittävästi, mutta hämmästelen sitä, millä tavalla perussuomalaiset ja kokoomus toteuttaisivat tämän tuhannen poliisin lisäyksen, koska yksinkertaisesti niitä poliiseja ei työttöminä ole eikä poliiseja kyetä tätä tahtia kouluttamaan, kun koulutusmäärät ovat jo tapissa. 
Meillä on monessa Suomen kunnassa poliisilla erittäin pitkät vasteajat, ja kotikunnassani Enontekiöllä poliisin vasteajat mitataan jo tunneissa. Ministeriltä olisin kysynyt: Minkälaisia keinoja meillä on siihen, että saamme poliisin näkyvyyttä lisättyä harva-alueilla? Millä tavalla kohtuullistetaan nämä vasteajat? Mitä keinoja hallitusohjelma tähän antaa? 
16.18
Sisäministeri
Maria
Ohisalo
(vastauspuheenvuoro)
Arvon puhemies! Kiitokset edustaja Kärnälle kysymyksestä. Olemmekin hallintovaliokuntalaisten kanssa asiasta keskustelleet, ja toukokuuhun mennessä valmistuu toimintavasteaikatyöryhmän raportti siitä, kuinka poliisissa kentällä, hallinnossa koetaan tällä hetkellä resurssit, niiden riittävyys ja se, miten toimintavasteajat tällä hetkellä palvelevat. 
Tämä hallitus haluaa rakentaa turvallista Suomea ihan jokaiselle riippumatta siitä, missä ihminen asuu, riippumatta siitä, millainen tausta ihmisellä on, mistä ihminen tänne tulee. Siinä työssä tarvitsemme myös ihan kaikkia teitä, ja tämä sisäisen turvallisuuden selontekotyö, mistä mainitsin, tosiaan myös varmasti ottaa mukaan tämän vasteaikakysymyksen. 
16.19
Heli
Järvinen
vihr
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! On harvoja asioita, mistä tämä sali on yksimielinen, mutta poliisien lukumäärän lisääminen on onneksi yksi sellaisista. Siksi on hienoa, että nyt hallituksen toimin lisätään poliisien määrää. 
Kannattaa kuitenkin muistaa, että sisäiseen turvallisuuteen ja siihen, miten kansalaiset kokevat oman olotilansa, vaikuttaa moni muukin asia kuin poliisien lukumäärä. Ruotsissa poliisien määrää lisättiin huomattavasti, mutta turvallisuudentunne ei siitä huolimatta lisääntynyt. [Välihuutoja] Huomattiin, että tarvitaankin paljon erilaisia varhaiskasvattajia, sosiaalityöntekijöitä ja niin edelleen, ja toivoisin nyt hallitukselta kommenttia siihen, mitä toimenpiteitä tehdään sen eteen, että saamme laaja-alaisesti lisättyä ammattilaisia torjumaan syrjäytymistä, yksinäisyyttä ja lisäämään turvallisuudentunnetta. 
16.20
Sisäministeri
Maria
Ohisalo
(vastauspuheenvuoro)
Arvon puhemies! Kiitokset edustaja Järviselle hyvästä kysymyksestä. Sisäministeriön selonteoissa, raporteissahan on vuosia tunnustettu se tosiasia, että syrjäytyminen on suurin sisäisen turvallisuuden uhka tässä maassa, ja niiltäkin perusteilta on rakennettu hallitusohjelmaan niitä kirjauksia, joissa panostetaan varhaiskasvatuksesta lähtien aivan jokaiseen koulutusasteeseen. Esimerkkinä sosiaalityössä huomioidaan muun muassa vaikeimmassa asemassa olevat lastensuojeluasiakkaat, koska tiedetään, että usein kasautunut huono-osaisuus myös ajaa ihmisiä enemmän rikosten pariin joko uhreina tai tekijöinä. Sen takia syrjäytymiskysymys ja se, että saadaan eriarvoistumiskehitys monella tavalla katkeamaan tässä maassa, on erittäin tärkeää koko yhteiskuntarauhan kannalta. 
16.21
Mari
Rantanen
ps
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! On tässä vaiheessa syytä todeta, että työturvallisuutta poliiseille saadaan lisäämällä toisia poliiseja, jotka turvaavat kollegaa. Nyt teidän kehyksellänne poliisien määrä tulee tippumaan vuonna 22. Tähän en saanut vastausta, miksi näin, koska se tulee väistämättä tippumaan tällä kehyspäätöksellä, jos sinne ei lisätä rahaa. 
On hyvä tässä kohtaa huomauttaa siitä, että hallintovaliokunta on aiempina vuosina toistuvasti ehdottanut ja esittänyt tätä 7 850:tä poliisia. Aiotteko te pyrkiä tähän samaan lukuun, joka olisi se, mitä tarvitaan? Tosin perussuomalaiset lisäisivät heitä vielä enemmän eli tuhat koulutukseen ja tuhat töihin. 
On pakko nostaa vielä uudelleen tämä ministeri Ohisalon tviittausasia. Onko nyt niin, että te ette luota poliisiin? [Eduskunnasta: Niinpä! — Taitaa olla!] 
16.22
Sisäministeri
Maria
Ohisalo
(vastauspuheenvuoro)
Arvon puhemies! Kiitokset edustaja Rantaselle. Minähän olen koko ajan sanonut, että poliisiin luotetaan tässä maassa erittäin paljon, ja minä kuulun niihin kansalaisiin, [Hälinää] jotka luottavat poliisiin erittäin paljon, jos suostuisitte kuuntelemaan. 
Tällä hetkellä poliiseja on henkilötyövuosissa 7 200 ja hieman päälle. Hallituksen tulevilla budjettilisäyksillä ensi vuodelle saamme jo 80 uutta henkilötyövuotta. Suunta on jatkuvasti noususuhdanteinen. En ymmärrä argumenttejanne siitä, että poliisien määrä tulisi laskemaan, kun päinvastoin olemme sillä nostavalla uralla. 
Kysymyksen käsittely päättyi. 
Viimeksi julkaistu 22.11.2019 14:06