Pöytäkirjan asiakohta
PTK
56
2019 vp
Täysistunto
Torstai 24.10.2019 klo 15.59—19.55
2.2
Suullinen kysymys hallituksen talouspolitiikasta (Petteri Orpo kok)
Suullinen kysymys
SKT 44/2019 vp
Suullinen kyselytunti
Puhemies Matti Vanhanen
Seuraava kysymys, edustaja Orpo. 
Keskustelu
16.23
Petteri
Orpo
kok
Arvoisa puhemies! Italia, Espanja, Portugali, Ranska, Belgia. Nämä ovat maita, jotka eivät ole viime vuosina olleet otsikoissa erityisen hyvän taloudenpidon vuoksi. Nyt näiden maiden lisäksi Suomi sai Euroopan komissiolta selvityspyynnön ensi vuoden budjetista ja taloudenpidostaan. EU suositteli Suomelle menojen kasvun hillintää, mutta tämä hallitus on tekemässä lisää menoja, pitää kiinni näistä menoistaan [Välihuutoja] ilman mitään tietoa tuloista, ja siksi komission mukaan Suomen budjetti uhkaa huomattavasti poiketa suosituksista, niin kuin EU-komissio siis sanoi. Kokoomuksen mielestä olisi vastuullista ensin tienata tulot ja sitten vasta lisätä menoja. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että muutamassa kuukaudessa — viidessä kuukaudessa — Suomen talous on sössitty, jos ex-pääministeri Sipilän sanoja lainaa. [Eduskunnasta: Kyllä!] Ja kun kuuntelee hallitusta, ministeri Kulmuni sanoo, että olemme valmiita leikkaamaan, ministeri Andersson haluaa nostaa veroja, [Puhemies: Kysymykseen!] RKP:lle ilmeisesti käy kaikki ja vihreiden kanta talouspolitiikkaan ei ole tiedossa. Pääministeri Rinne, nyt tarvittaisiin johtajuutta ja selkeä suunnitelma, miten te saatte hallituksenne toimimaan ja Suomen selkeät vaikeudet ratkeamaan. 
Puhemies Matti Vanhanen
Valtiovarainministeri Lintilä. 
16.24
Valtiovarainministeri
Mika
Lintilä
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Edustaja Orpo on erittäin oikeassa kysymyksessään, [Naurua] ja hän on toisaalta oikea henkilö myös kysymään tätä, koska tämä sama kirjeenvaihto on käyty vuosina 2013—2017, [Hälinää — Puhemies koputtaa] niin kuin tiedätte. Sen takia mielelläni käännyn teidänkin puoleenne, kun kuulen ohjeita siitä, mitä tulee tehdä jatkossa. [Ben Zyskowicz: Silloin suunta on oikea!] Mutta me olemme vastanneet kirjeeseen. Pitää huomioida nyt se, että tämä on sinänsä aika normaali komission menettely. Näitä tuli useammalle maalle tälläkin kertaa. Kyse on siitä, että he haluavat nähdä, mitä suunnitelmia meillä on budjetin sisällä. Aiemmin tämä on yleensä kohdistunut suoraan ministerille, tällä kertaa se kohdennettiin alivaltiosihteerille. Ehkä tämäkin kertoo jotain siitä, että komissio ei ehkä niin kriittisellä tasolla tätä pitänyt, mutta asia on äärettömän vakava. 
Puhemies Matti Vanhanen
Pääministeri. 
16.25
Pääministeri
Antti
Rinne
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Erittäin tyhjentävä vastaus ministeri Lintilältä, mutta haluan sen verran todeta vielä tähän taloudenpitoon noin ylipäätään: Olen täällä useampaan kertaan selittänyt teillekin, edustaja Orpo, siitä talouspolitiikan linjasta, jota tämä hallitus harrastaa. Tämän hallituksen politiikan lähtökohtana on se, että saadaan 90 000 työpaikkaa syntymään tämän vaalikauden aikana. Niistä 90 000 työpaikasta on valtiovarainministeriön perusuran kautta syntymässä 30 000, jos ei suhdanteitten muutoksista muuta johdu, ja näitten suhdanteitten osalta me vastaamme niihin, niin kuin tehtiin kesäkuussa 600 miljoonan euron investointipaketilla, joista syntyy 7 500 henkilötyövuotta lisää työtä. 
Arvoisa edustaja Orpo, tämän 30 000:n perusuralla olevan työpaikan lisäksi tämä hallitus tekee päätösperusteisia toimia, jotta saadaan 60 000 työpaikkaa tämän vaalikauden aikana rakennettua. Näistä 60 000:sta 30 000 tulee olemaan ensi elokuussa päätöksenteon kohteena. Voitte olla vakuuttunut, edustaja Orpo, niin kuin olen todennut teille useasti, että ne tulevat olemaan [Puhemies koputtaa] täällä käsittelyssä. [Jukka Gustafsson: Rinne—Orpo 2—0!] 
Puhemies Matti Vanhanen
Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemalla seisomaan. 
16.27
Petteri
Orpo
kok
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Kello käy, mutta niitä työllisyystoimia ei näy. Me olemme tänäänkin lukeneet valitettavasti uutisista, miten Nokia varoittaa tuloksestaan, miten Nordea on kertonut aloittavansa yt-neuvottelut. Näitä uutisia tulee nyt, ja kun me katsomme ympärillemme, nähdään miten talous voi ympärillämme, meidän tärkeät vientimaat, niissä talous laskee. 
Nyt tarvitaan niitä työllisyystoimia, ja me olemme esittäneet teille oman listamme. Ottakaa niistä edes jotain, joku minkä uskallatte viedä läpi. Ne ovat konkreettisia uusia työllisyystoimia, ottakaa ne niihin omienne päälle. Nyt tarvitaan toimenpiteitä. Ei ole varaa odottaa ensi kevääseen, ja miksi? Siksi, että se uhkaa suomalaista hyvinvointia — siitähän te olette huolissanne — suomalaista tasa-arvoista yhteiskuntaa, terveyskeskuspalveluita tai vaikka sitä poliisien luvattua lisämäärää. Ainoastaan sen korkean työllisyyden kautta, pääministeri Rinne, se on mahdollista. Kello käy. Mitä te aiotte tehdä? 
16.28
Pääministeri
Antti
Rinne
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Kerroin juuri äsken, edustaja Orpo, niistä toimenpiteistä, jotka ovat valmistelussa. Meidän tavoitteena on valmistella asioita sillä tavalla, että ei hosuta — tuodaan ne päätöksentekoon silloin, kun ne ovat valmiiksi valmisteltuja, niin että tiedetään myöskin vaikutusarviot. Tästä voitte olla vakuuttunut, että näin tapahtuu. 
Mutta, edustaja Orpo, meidän ja teidän politiikalla on selkeä ero. [Eduskunnasta: Niin on!] Se, mitä te tekisitte tässä tilanteessa, minkä te olette todennut monta kertaa täällä salissakin: te leikkaisitte tavallisilta suomalaisilta, [Välihuutoja] te leikkaisitte koulutuksesta, te leikkaisitte työttömyysturvasta, te leikkaisitte eläkeläisiltä, niin kuin te teitte teidän johdollanne viime vaalikaudella. Edustaja Orpo, te teette toisenlaista talouspolitiikan linjaa. Te haluatte toisenlaista talouspolitiikan linjaa tavallisten suomalaisten näkökulmasta, se ei meille käy. [Oikealta: Järjestäkää ihmisille töitä!] Tämän hallituksen politiikka on se, että pidetään tavallisten ihmisten puolta, huolehditaan heidän arjen turvastaan ja huolehditaan siitä, että talous pysyy kunnossa. [Jukka Gustafsson: 3—0 jo!] 
16.29
Ben
Zyskowicz
kok
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Rinne, olkaa hyvä, lyökää pöytään se pöytäkirja täältä eduskunnasta tai muu todiste, joka todistaisi oikeaksi tuon väärän väitteenne, että me haluaisimme tässä tilanteessa lähteä leikkausten tielle. [Ilkka Kanerva: Oli kova väite!] Lyökää pöytään. Haastan teidät julkisesti toimimaan näin. 
Mitä sitten tulee hallituksen työllisyystavoitteeseen, joka on tietysti hyvä ja kunnianhimoinen, hallituksen piirissä jo varaudutaan siihen, että se ei toteudu. Ministeri Lintilä on moneen kertaan sanonut, että niin ei voi käydä, että menot toteutuvat mutta tuloja ei tule työllisyyden parantumisen kautta. Silloin hän on viitannut hallitusohjelmaan, jonka mukaan silloin arvioidaan uudelleen päätettyjä menoja. No nyt te, pääministeri Rinne, olette Suomen Kuvalehdessä kertonut, että ei tähän mennä, ei ruveta niitä luvattuja ja tehtyjä menolisäyksiä arvioimaan uudelleen. Minäkin uskon, että näin tulee käymään. Mutta ministeri Kulmuni on sanonut, että kyllä ollaan valmiita arvioimaan uudelleen näitä menolisäyksiä. Kertokaa nyt, mikä on hallituksen linja. [Leena Meri: Ei saa mitään selvää!] 
16.30
Pääministeri
Antti
Rinne
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassa todetaan: ”Näiden ja muiden toimenpiteiden yhteisvaikutuksena haetaan vähintään 60 000 lisätyöllistä edellä tarkoitetussa normaalissa suhdannetilanteessa. Edellä tarkoitetuista toimenpiteistä on puolet valmiina elokuun 2020 budjettiriiheen mennessä. Ellei näin ole, budjettiriihessä arvioidaan aiemmin päätettyjä menolisäyksiä, jotka on tehty suhteessa tekniseen julkisen talouden suunnitelmaan.” Tämä tarkoittaa sekä pysyviä menolisäyksiä, 1,2 miljardia euroa, joista on 100 miljoonaa käyttämättä, ja tarkoittaa niitä kertaluontoisia lisäyksiä, joita on päätetty 3 miljardia käyttää, joista on päätetty ensi vuonna käyttää 750 miljoonaa euroa. Näitä arvioidaan siinä tilanteessa, jos tämä ei toteudu — mutta kun tämä tulee toteutumaan, ei tarvitse spekuloida. [Välihuutoja — Eduskunnasta: 10—0 meille!] 
16.31
Ville
Vähämäki
ps
(vastauspuheenvuoro)
Kunnioitettu puhemies! Todellakin nyt on aika katsoa tosiasioita silmiin. Suomen talouden tilanne ja ennen kaikkea kuntatalouden tilanne on huolestuttava. Tällä hetkellä valtio velkaantuu 5,4 miljoonaa päivässä, 225 000 tunnissa. Tämän lisäksi käytämme osinkoja ja niitten osakkeitten myyntituottoja valtion budjetin katteeksi 6 miljoonaa päivässä. Ja nyt kun huolella katsoin näitä komission kysymyksiä ja vastauksia niihin, niin niissä todellakin todettiin, että velkasuhde ei nouse, koska valtion omaisuutta myydään. Tämäkö siis todella on hallituksen linja? Haluatte myydä valtion tuottavaa omaisuutta, jotta pystytään sitten toteuttamaan nämä EU:n komission velkatavoitteet? [Ilkka Kanerva: Ei ne näin voi tehdä!] 
16.32
Valtiovarainministeri
Mika
Lintilä
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Siis komission kyselyhän viittasi nimenomaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevään osaan, ei velkaantumisen määrään, ja tässä meidän omassa vastauksessa kerromme myös sen, että tässä ensi vuoden budjetissa on näitä kertaluonteisia. Tällä hetkellä ollaan tilanteessa, että komission olisi tullut reagoida kahden viikon aikana, jos oltaisiin menty hyvin poikkeukselliseen tilanteeseen, että Suomelta oltaisiin vaadittu esimerkiksi budjettiin joitain muutoksia / uutta budjettia. Tämä on itse asiassa tapahtunut yhden kerran, ja se oli Italia, jolle tämä tapahtui. Meidän osaltamme tämä määräaika on jo umpeutunut. Eli tässä ei ole, voisiko sanoa, ehkä niin vakavasta asiasta kysymys vaan enemmänkin komission halusta saada tarkempaa tietoa siitä, kuinka me tulemme pysymään täällä vakaussopimuksen sisällä. 
16.33
Matias
Marttinen
kok
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa herra puhemies! Täällä valtiovarainministeri Lintilä viittasi äsken tähän EU:n selvityspyyntöön oikeastaan olankohautuksella, ikään kuin sillä ei olisi mitään merkitystä. Ministeri jätti kertomatta täällä sen, että edellinen hallitus aloitti aivan totaalisen erilaisesta tilanteesta. Valtio otti lähes 6 miljardia velkaa, työttömyys oli korkealla. Silloin edellinen hallitus, jossa olimme yhdessä keskustalaisten kanssa, teki merkittäviä työllisyystoimia, pisti taloutta kuntoon. 140 000 ihmistä pääsi töihin, velanotto väheni merkittävästi. 
Tätä samaa polkua jatkamalla, arvoisa hallitus, te olisitte voineet laittaa tämän maan talouden kuntoon, mutta te olette valinneet sen sijaan velanoton, vaalilupauksien maksattamisen, ja edelleenkin, arvoisa hallitus, valtiovarainministeriö ei ole voinut arvioida teidän työllisyystoimillenne, yhdellekään, siis yhdellekään, positiivista työllisyysvaikutusta, joten, arvoisa hallitus, kysyn teiltä: Miksi te jätätte näiden työllisyystoimien tekemisen [Puhemies koputtaa] ensi vuoteen? Miksi ette toimi jo heti? 
16.34
Pääministeri
Antti
Rinne
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Minä olen vastannut tähän tänäänkin nyt jo useampaan kertaan ja nyt yksinkertaistan vielä vastausta ja totean sen, että ne toimenpiteet ovat valmistelussa, ja ennen kuin ne on valmisteltu, niitä on vähän vaikea arvioida. Sen takia tällä hetkellä valtiovarainministeriö, joka tulee ne arvioimaan, ei ole niitä arvioinut, edustaja. On tärkeätä se, että valmistellaan asiat huolella, niin että niitten vaikutukset tiedetään, kun niitä päätöksiä tehdään, ja lopputulos sitten nähdään jo sitä kautta syntyväksi, se tavoite, jonka hallitus on näille asettanut. 
Tämän hallituksen tavoitteena on, että tavallisten ihmisten arki ei kurjistu vaan paranee, että huomenna on paremmin kuin tänään. Se on tämän hallituksen aivan keskeinen poliittinen viesti, johonka tähtää kaikki se, mitä hallitusohjelmassa on kirjattu ja viedään eteenpäin, eri elämänsektoreilla, eri yhteiskunnan sektoreilla. [Ben Zyskowicz: Tarkoitushan on hyvä, toimet vaan puuttuu!] 
16.35
Johannes
Koskinen
sd
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Orpon kysymys lähti liikkeelle kirjeestä, jossa kysyttiin nykyisen hallituksen toimenpiteitä Euroopan komission taholta. Useana vuonna komissio on lopullisissa raporteissaan puuttunut Suomen tilanteeseen ja vaatinut nopeata ja vaikuttavaa sosiaali‑ ja terveyspalveluiden uudistamista ja sen kestävää rahoittamista. En kysy, kuka sössi sote-uudistuksen markkinamallillaan tai kapealla valmistelullaan viime kaudella, [Hälinää] vaan kysyn, miten nykyhallitus aikoo varmistaa, että todella huolellisella ja parlamentaarisella valmistelulla tehdään toteuttamiskelpoinen sote-uudistus [Leena Meri: Eihän sitä tehdä parlamentaarisesti!] ja samalla kiinnitetään huomiota myös kuntien uudistamiseen siten, että ne pysyvät vastaamaan tulevista tehtävistään siten, että myös tämä kuntien nyt akuutti talousongelma pystytään kestävällä tavalla ratkaisemaan. [Ben Zyskowicz: Muuten hyvä kysymys, mutta sitä ei valmistella parlamentaarisesti!] 
16.36
Perhe- ja peruspalveluministeri
Krista
Kiuru
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Tässä salissa ei ensimmäistä kertaa puhuta sosiaali‑ ja terveydenhuollon uudistuksesta mutta toivottavasti tämän hallituskauden jälkeen viimeistä kertaa. Ne askeleet, jotka tähän uudistukseen on päätetty ottaa, ovat luonteeltaan sellaisia, että tämä uudistus tulisi lopulta maaliin. 
Ensimmäistä kertaa vuosikausiin sosiaali‑ ja terveydenhuollon uudistus on tarkoitus toteuttaa sosiaali‑ ja terveydenhuollon näkökulmasta käsin. Koska nyt ei tehdä kuntauudistusta soten varjolla eikä tehdä myöskään markkinoiden avausta tai isompaa muuta reformia, siltä osin uskon, että nämä askeleet, jotka ollaan ottamassa, ovat sellaisia, että myöskin maan parlamentissa tullaan kiittämään sitä tapaa, [Ben Zyskowicz: Paitsi että tehdään maakuntauudistus!] jolla sosiaali‑ ja terveydenhuollon uudistus tullaan tekemään. Sen vaikutukset myöskin kustannusten hallintaan ovat tärkeitä, ja tätä kautta sote-uudistuksen onnistuminen on taloudellisestikin tärkeä lähtökohta, jotta voidaan vastata [Puhemies koputtaa] näihin äskeisen keskustelun isoihin tavoitteisiin liittyen myöskin EU-komission [Puhemies: Aika!] näkökulmaan. 
Puhemies Matti Vanhanen
Pyritään pysymään alkuperäisessä kysymyksen teemassa. 
Myönnän vielä puheenvuorot edustajille Heinonen ja Arhinmäki ja alkuperäiselle kysyjälle, edustaja Orpolle. 
16.38
Timo
Heinonen
kok
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa herra puhemies! EU-nootti on vakava asia. Näyttää siltä, että ei Euroopassakaan oikein pääministerin toimiin luoteta. Itse asiassa Financial Times totesi, että ainoa saavutettu konsensus on se, että lähes kaikki hallitukset vihaavat Suomen suunnitelmia tuon budjettisuunnitelman ympärillä. Voi jo kysyä, olemmeko me tällä hetkellä jo kokoamme pienempi [Paavo Arhinmäki: Nyt meni sekaisin!] tuolla Euroopan unionissa. 
Oikeastaan tulen tähän, kun puhuttiin sosiaali- ja terveysuudistuksesta: Te olette luvannut, että vanhustenhoitoon tulee lisää hoitajia, ja olette luvannut, että 0,7:n hoitajamitoitus tulee. Nyt kun tätä keltaista kirjaa katsoo, niin itse asiassa näyttää siltä, että kaikki rahat ovat jo menneet. Mistä te, ministeri Kiuru, olette etsimässä ne rahat, kun tässä kirjassa ei itse asiassa ole niille hoitajille rahaa? Ja jos te toteutatte nämä toimenpiteet, te ajatte valtiota ja kuntia entistä vaikeampaan tilanteeseen, [Puhemies koputtaa] missä asetetaan velvoitteita mutta ei osoiteta niille lainkaan [Puhemies: Aika!] rahoitusta. Tässä kirjassa on itse asiassa [Puhemies: Aika!] rahaa varattu hoitajamitoitukseen murto-osa tarvittavasta. 
Puhemies Matti Vanhanen
Kysymys paitsi ylittää ajan ei myöskään pysynyt alkuperäisessä aiheessa, mutta siitä huolimatta ministeri Kiuru vastaa. 
16.39
Perhe- ja peruspalveluministeri
Krista
Kiuru
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Tässä on nyt kysyjällä hyvä näytön paikka siitä, laitetaanko sosiaali- ja terveydenhuollossa etupainotteisesti asioita kuntoon, jotta kulut olisivat [Sari Sarkomaa: 5 miljoonaa euroa!] jatkossa vähäisemmät, vai eikö sitä olla valmiita tekemään. Selkeästi näyttää siltä, että yhä vielä kokoomuksessa on epäilyä siitä, halutaanko [Oikealta: Höpö höpö!] maamme vanhukset hoitaa tässä maassa hyvin. 
Haluan muistuttaa, että viime hallituskaudella ajettiin sellaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta, jonka tarkoituksena oli säästää mekaanisesti 3 miljardia euroa maamme sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä. Tältä osin se laskettiin osaksi näitä isoja talouden vakauttamiskeinoja, ja pieleen meni. 
16.40
Paavo
Arhinmäki
vas
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa herra puhemies! Jonkun yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan poliittinen muisti on noin kolme kuukautta, ja tähän tutkimukseen vedoten ymmärrän sen, että edustaja Orpo ei enää muista sitä, että hän toimi vielä reilu neljä kuukautta sitten valtiovarainministerinä. Kun hän arvostelee tällä hetkellä taloudellista tilannetta, niin hän arvostelee sitä budjettia, jonka hän on itse valtiovarainministerinä esitellyt ja jonka puolesta hän on täällä salissa äänestänyt. Vielä pidemmälle pääsi tietysti edustaja Heinonen, jolta meni jo EU:n ja Suomen budjetit sekaisin. [Eduskunnasta: Ei mennyt! — Hälinää] 
Mutta kokoomuksen muisti ei ole vain kolmen kuukauden lyhyinen vaan vielä lyhyempi, kun täällä väitettiin, että mitään leikkauksia ei työttömille esitetty. Kun välikysymyskeskustelua käytiin, esitettiin työttömyysturvan leikkausta, esitettiin toimeentulotuen leikkausta, ja sen lisäksi raivokkaasti on vastustettu aktiivimallin purkamista. [Puhemies: Kysymys!] Arvoisa pääministeri, kysynkin nyt teiltä: onko tämän hallituksen työllisyyspolitiikka leikkaamista työttömiltä vai työpaikkojen luomista työttömille? [Välihuutoja oikealta] 
16.41
Pääministeri
Antti
Rinne
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen lähtökohta on se, että ihmisiä, jotka ovat muutenkin vaikeassa tilanteessa, ei kuriteta. Tämän hallituksen lähtökohta on se, että löydetään sellaisia keinoja, joiden kautta — kuten palveluitten kautta, palkkatuen kautta — voidaan tukea ihmisiä työelämään. Me haluamme huolehtia siitä, että myös ne osatyökykyiset ihmiset, joita tarvitaan oman työpanoksensa kanssa tähän yhteiskuntaan sitä yhteistä kakkua rakentamaan, saadaan työelämään mukaan. Tämä on tämän hallituksen poliittinen linja. Tämän hallituksen poliittinen linja ei ole — päinvastoin kuin mitä edellisen hallituksen kokoomuksella on ollut tavoitteena — huolehtia siitä, että leikataan menoista, jotta saadaan julkinen talous tasapainoon ilman, että mietitään, miten se vaikuttaa tavallisten ihmisten arkeen. 
16.42
Petteri
Orpo
kok
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa herra puhemies! Me tässä salissa olemme olleet ja kansalaiset ja asiantuntijat ulkopuolella ovat olleet huolissaan jo pitkään siitä, miten hallitus pystyy hoitamaan Suomen taloutta ja miten te reagoitte heikkenevään tilanteeseen. Nyt siitä ollaan huolissaan jo Euroopassakin. Minusta tämä on vakava asia ja teidän pitäisi suhtautua sillä mielellä, että teidän täytyy arvioida sitä linjaanne. Ministeri Lintilä nyökkäilee juuri oikein. Arvioikaa tämä linja. Älkää lisätkö niitä menoja etupainotteisesti ennen kuin on tietoakaan tuloista. [Välihuutoja vasemmalta] Ja miksi minä ja miksi kokoomus on niin huolissaan siitä, että tämä pikavippihallitus ottaa lainaa ilman tietoakaan, että olisi töitä eli työpaikkoja ihmisille? Se johtuu siitä, että hyvinvointipalveluiden turvaamiseen tarvitaan rahoja myöskin sen jälkeen, kun pitää sitä pikavippiä alkaa maksaa takaisin. Kuten edustaja Heinonen sanoi, budjettikirjassa on 5 miljoonaa euroa esimerkiksi vanhuspalveluiden parantamiseen — 5 miljoonaa enemmän käytitte avustajien palkkaamiseen. [Puhemies: Kysymys!] Kyse on siitä, että rahaa tarvitaan vielä loppuhallituskaudesta ja paljon ja te olette käyttäneet jo kaiken. Miten te aiotte saada tämän yhtälön toimimaan, valtiovarainministeri Lintilä? [Eduskunnasta: Se on arvovalinta!] 
16.43
Valtiovarainministeri
Mika
Lintilä
(vastauspuheenvuoro)
Arvoisa puhemies! Edustaja Orpo yhdisti aika nopeasti siinä huolen budjettitaloudesta ja samalla esitti merkittävän määrän lisää kustannuksia budjettiin. [Maria Guzenina: Kyllä me kuulimme sen!] 
Tämän hallituksen selkeä linja on se, että me teemme uusia työpaikkoja, [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] ja sen täytyy olla koko tämän eduskunnan tarkoitusperä, sen, että me pääsemme 75 prosenttiin työllisyysasteessa. 
Me tulemme saamaan talouden tasapainoon. Viimeiset luvut tältä viikolta olivat rohkaisevia. [Eduskunnasta: Kyllä!] Ne nousivat hiukan ylöspäin, mutta kyllä meidän riskinämme on ilman muuta tällä hetkellä kansainvälinen taantuma, joka on erittäin vahvasti uhkaamassa myös meitä. Mutta me olemme saaneet vielä pidettyä kasvun päällä kansan ostovoimalla ja palveluilla. 
Me uskomme tähän budjettiin, siihen, että se tulee. Tämä on lievästi etupainotteinen ja sitä kautta tuo lisää kasvua, ja sitä kautta [Puhemies koputtaa] me uskomme myös työllisyystavoitteen täyttyvän. [Oikealta: Käärikää hihat!] 
Kysymyksen käsittely päättyi. 
Viimeksi julkaistu 22.11.2019 14:09