Arvoisa puhemies! Tämä korona-aika varmasti asettaa myös monelle yhdistykselle ja osakeyhtiölle kovaa painetta reagoida uuteen tilanteeseen ja tehdä ehkä sellaisia toimia, mihin ei ole aiemmin jouduttu ryhtymään, ja sen tähden yhdistysdemokratia, ylipäätään demokratian toimivuus näissä oloissa korostuu. Siksi on hyvä, että tässä esityksessä on kattavasti huomioitu erilaisia tilanteita ja erilaisia mahdollisuuksia, joiden kautta yhdistykset ja osakeyhtiöt ja muut tämän lain piiriin kuuluvat yhteisöt voivat päätöksentekoaan poikkeusoloista huolimatta jatkaa niin, että samalla saadaan varmistettua jokaisen turvallisuus.
Tässähän annetaan nyt poikkeusratkaisuista paljon valtaa hallituksille yhdistyksissä, ja se tarkoittaa, että heillä on aika iso vastuu tehdä vastuullisia päätöksiä, joilla turvataan jokaisen oikeus osallistua päätöksentekoon siinä, missä ennenkin. Tämä tarkoittaa, että kun mietitään niitä kanavia, niitä tiloja, niitä muita käytännön ratkaisuja, niin näillä hallituksilla todella on iso työ siinä pohdinnassa. Sen tähden olisikin tärkeää, että nyt kun on hyvä lakiesitys kasassa, niin siitä myös viestittäisiin mahdollisimman selkeästi ja varauduttaisiin vastaamaan yhdistysten luottamushenkilöiden kysymyksiin.
Olisinkin ministeriltä kysynyt, miten tähän varmasti korostuvaan neuvontatarpeeseen on ajateltu vastattavan, sillä on paljon sellaisia yhdistyksiä, missä voidaan pitää todella tärkeänä, että mennään mahdollisimman tarkasti lain ja lain hengen mukaan, mutta mahdollisuus saada kiinni, mikä se käytännön ratkaisu on, mihin heidän pitäisi ryhtyä, ei välttämättä ole aina niin helppo hahmottaa näiden lakitekstien pohjalta. Sen tähden se käytännön neuvonta korostuu.
Kuten on aiemmin todettu, niin nämä digitaaliset ratkaisut ovat todella nyt osa tätä kokonaisuutta. Kevätkokouksissa ja muissa tärkeissä kokouksissa on edelleen pidettävä fyysisen osallistumisen mahdollisuus, mutta silti on tietysti tärkeää, että niihin fyysisiin kokouksiin ei liikaa ihmisiä mene, ja siksi tämä digipuoli on tärkeää pitää tässä ohella.
Nousi esiin kysymys, miten voi sitten saada apua, jos ei itsellä se digipalvelujen käyttö luonnistu. Totta kai siinä, jos joku tulee fyysisesti auttamaan, on myös omanlaisensa tartuntariski, ja pohtisinkin, miten voitaisiin neuvoa yhdistyksiä vastaamaan jäsenistön tarpeisiin neuvonnan suhteen vaikkapa puhelimitse tai muun sellaisen kanavan kautta, jota yhdistyksen jäsenet osaavat käyttää, jotta todella kenenkään osallistuminen ei jää puutteellisista digitaidoista kiinni. Se voi olla aika vaikea asia myöntää, että itsellä ei se digiosallistuminen onnistukaan, niin kuin oli ajatellut. Se ei välttämättä ole edes iästä kiinni, mitkä ne digivalmiudet ovat, ja sen takia tämä yhdenvertaisuuden varmistaminen on tässä aivan keskeistä.
Luulen kyllä, että ihmiset tässä joustavat, yhdistykset joustavat ja löytävät ne parhaat käytännöt. Vielä kun tarkkaan ohjeistetaan ja kerrotaan mahdollisimman maanläheisesti, miten tässä on ajatus toimia, niin varmasti kyllä tänäkin vuonna demokraattisesti ja reilusti päätöksenteko Suomenmaassa sujuu.