Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö 12/2019 valtiopäivät käsittelee hallituksen esitystä 64/2019 valtiopäivät. Esityksessä ehdotetaan useita toisiinsa liittymättömiä työeläkelainsäädännön muutoksia, jotka täydentävät ja täsmentävät vuoden 2017 alusta voimaan tullutta työeläkeuudistukseen liittyvää lainsäädäntöä. Esityksessä ehdotetut muutokset liittyvät sairausvakuutuslain työtulouudistukseen, viimeisen eläkelaitoksen määräytymiseen, työkyvyttömyyseläkeratkaisun neuvottelumenettelyyn, työeläkevakuuttamisen laiminlyöntiin ja eläkkeeseen oikeuttaviin työansioihin, työeläkelakien mukaiseen takautumisoikeuteen raideliikennevastuulain mukaiselta toimijalta, terveydentilatietojen saamiseen eläkeasian käsittelyä varten sekä Eläketurvakeskuksen kustannusosuuksien määräytymiseen. Ehdotetut muutokset ovat pääosin toimeenpanoa selkeyttäviä.
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkelakien säännöksiä siitä, miten oikeus eläkkeeseen lasketaan palkattomilta jaksoilta, joiden aikana henkilö on saanut sairaus- tai vanhempainpäivärahaa tai Kansaneläkelaitoksen maksamaa kuntoutusrahaa. Muutosten taustalla on vuoden 2020 alusta voimaan tuleva sairausvakuutuslain työtulouudistus. Sen myötä nykyinen työtulon käsite poistuu ja päivärahaetuus perustuu jatkossa hakijan vuosituloon. Voimassa olevan työeläkelainsäädännön mukaan eläke karttuu sen työtulon perusteella, joka on ollut päivärahaetuuden perusteena. Työtulouudistus vaikuttaa tulevan ajan eläkkeen perusteena oleviin tuloihin sekä siihen, miten eläkettä karttuu palkattomilta ajoilta. Esityksen mukaan oikeus eläkkeeseen näiden etuuksien ajalta lasketaan sairausvakuutuslain mukaisen vuositulon perusteella. Oikeus eläkkeeseen edellyttää, että vuosituloon sisältyy vähintään työntekijän eläkelain vakuuttamisvelvollisuuden alarajan verran palkkatuloa tai yrittäjätuloa. Jotta muutos ei lisäisi työeläkemenoja, muutetaan samalla kertoimia, joiden avulla määritetään vuositulon painoarvo eläkkeen laskennassa. Työeläkelakeihin tehtävät muutokset nostavat hieman keskimääräisiä eläkekarttumia pienimpiä päivärahoja saavilla ja laskevat eläkekarttumia hieman suurempia päivärahoja saavilla nykylain mukaan laskettuun eläkekarttumaan verrattuna.
Valiokunta pitää hyvänä, että työntekijän eläkelakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka perusteella työntekijälle ei kartu eläkettä sellaisissa tilanteissa, joissa työnantaja on järjestelmällisesti laiminlyönyt velvollisuutensa ottaa työntekijälleen eläkevakuutus ja työntekijä on tiennyt laiminlyönnistä ja omalla toiminnallaan mahdollistanut laiminlyönnin. Työntekijä on näissä tilanteissa myös itse välttänyt työntekijän työeläkevakuutusmaksun maksamisen. Säännöksen tavoitteena on torjua harmaata taloutta.
Työntekijän eläkelakeja ehdotetaan muutettavaksi siten, että osakkaalle maksettava työpanokseen perustuva osinko luetaan vuodesta 2021 lähtien eläkkeen perusteena olevaan työansioon. Säännös tuo eläkkeen perusteeksi sellaisen osakeyhtiön ja osuuskunnan osakkeille tai osuuksille jakaman osingon ja ylijäämän, johon sovelletaan tuloverolain säännöksiä. Muun kuin osakkaan työpanokseen perustuva osinko katsotaan jo nykyisinkin työntekijän eläkelakia sovellettaessa sen henkilön eläkkeen perusteena olevaksi työansioksi, jonka työpanoksesta on kysymys. Vastaava muutos ehdotetaan tehtäväksi myös sairausvakuutuslakiin.
Valiokunta pitää ehdotettua muutosta perusteltuna. Muutoksen jälkeen työpanososinkoja käsiteltäisiin nykyistä yhdenmukaisemmin, koska niitä kohdeltaisiin samalla tavalla verotuksessa sekä työeläkelainsäädännön ja sairausvakuutuslain soveltamisessa. Valiokunta toteaa, että työeläkelakien mukaan vakuutetaan työntekoa ja työstä saatu ansiota. Lähtökohtaisesti kaikki työnteon perusteella maksettavat vastikkeet otetaan eläkkeen perusteena huomioon. Työpanososinko perustuu työntekoon, eli se on työstä maksettavaan vastikkeeseen verrattava suoritus, joka maksetaan osingon muodossa. Valiokunta katsoo, ettei ole perusteita sille, että tietty yksittäinen työntekoon perustuva suoritus jää työeläkevakuuttamisen ulkopuolelle.
Hallituksen esityksen vaikutusarviointien mukaan työpanokseen perustuvien osinkojen katsominen vastikkeeksi työstä ja lukeminen mukaan eläkkeen perusteena olevaan työansioon laajentaa työeläkelakien piiriin kuuluvien suoritusten alaa nykyisestä ja kasvattaa vakuutettavaa palkkasumma.
Valiokunta korostaa, että työntekijän eläkelakeihin ehdotettu säännös työpanososingon lukemisesta eläkkeen perusteena olevaan työansioon koskee vain henkilöitä, jotka kuuluvat kyseisten lakien soveltamisalaan. Yrittäjän eläkelain soveltamisalan piirissä olevalle yrittäjälle maksettu työpanokseen perustuva osinko ei ole jatkossakaan työntekijän eläkelain mukaista ansiota. Yrittäjällä tarkoitetaan YELin mukaan henkilöä, joka tekee ansiotyötä olematta työsuhteessa tai virka- tai muussa julkisoikeudellisessa suhteessa. Työeläkelainsäädännön näkökulmasta henkilö tekee aina työtä joko yrittäjänä tai palkansaajana. Ehdotetuilla muutoksilla ei ole vaikutusta YELin soveltamisalaan kuuluvalle yrittäjälle maksettavan työpanososinkoon.
Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena, että esityksessä ehdotetaan täsmennettäväksi työeläkelakien säännöksiä, jotka koskevat eläkelaitoksen oikeutta saada terveydentilaa koskevia tietoja eläkeasian ratkaisemista varten. Pääsääntönä on kuitenkin jatkossakin, että hakija toimittaa ensisijaisesti itse terveydentilaansa koskevat tiedot. Työeläkelakeihin ehdotetaan myös lisättäväksi säännökset tietojen luovuttamisesta eläkelaitoksen ja raideliikennevastuulain mukaisen korvausvelvollisen välillä.
Esityksessä ehdotetaan myös täsmennettäväksi työeläkelakien säännöksiä eläkkeen hakemisesta siten, että eläkettä on haettava eläkelaitokselta hakemuksella, jossa on Eläketurvakeskuksen vahvistama eläkeasian ratkaisemisen kannalta tarvittava tietosisältö. Valiokunta toteaa, että jos eläkehakemuksissa on tarkoitus ilmoittaa tietoja, joiden voidaan katsoa olevan perustuslakivaliokunnan tarkoittamalla tavalla arkaluonteisia, on perustuslakivaliokunta kiinnittänyt erityistä huomiota siihen, että arkaluonteisten tietojen käsittely on syytä rajata täsmällisillä ja tarkkarajaisilla säännöksillä vain välttämättömään.
Valiokunta ehdottaa, että 1. lakiehdotuksen 101 §:ää, 2. lakiehdotuksen 91 §:ää, 3. lakiehdotuksen 86 §:ää, 4. lakiehdotuksen 103 §:ää ja 5. lakiehdotuksen 106 §:ää muutetaan niin, että hakemuksen tietosisältö rajataan eläkehakemuksen ratkaisemisen kannalta välttämättömiin tietoihin. Valiokunnan mietintö on yksimielinen.