Arvoisa rouva puhemies! Tähän esitykseen sisältyy vastalause, jonka ovat allekirjoittaneet sosialidemokraatit, vihreät ja vasemmistoliiton ryhmä hallintovaliokunnassa. Muutama osuus siihen aiheeseen.
Kuntatalousohjelma, joka on aikaisemmalla hallituskaudella tehty, on hyvä runko nykyisin hahmottaa koko kunta-alan haasteellista taloustilannetta. Siihen tietysti vaikuttaa erityisesti nykyinen työllisyystilanne ja siihen tehtävät toimet, ovat ne sitten kuinka vähäisiä tai suuria. Nämä kuntien taloustilanteet näkyvät arjessa ihmisten peruspalveluiden saamisessa ja tietenkin niiden laadussa. Me tiedämme, että kuntatalouden haasteet tulevat siitä, että näiden palveluiden tarve kasvaa. Nyt ollaan tietysti tekemässä vielä itsehallintoaluemuutosta. Nyt sitten tässä esityksessä valtionosuusprosentti todellakin nousee sen 0,3 prosenttia, mutta tämä indeksijäädytys on tietysti se iso ongelmallinen kohta, johonka sosialidemokraattien vaihtoehtobudjetissa ollaan sitten hakemassa kompensaatiota yhteisövero-osuuden korotuksen jatkamisella. Koska se on nyt jo kahteen kertaan muistaakseni tehty, niin sitä oltaisiin voitu tällä hetkellä myöskin jatkaa.
Ongelmallisia ovat useammat kohdat ja yksi osa näistä perusteista, sillä varhaiskasvatuslain muutos on otettu perusteeksi tämän valtionosuusperusteen muutoksena. Tässä kohtaa on kysymys siitä, että tehdään ennakollisesti tätä muutosta kunnissa, tai jos se laki menee läpi, niin eivät ne vaikutukset ole vielä mahdollisia, ja missään tapauksessa ne eivät ole tammikuun alusta asti voimassa. Ja nyt tämä valtionosuusmuutosperuste varhaiskasvatuslain muutoksena tulee tammikuun alusta voimaan.
Toinen kysymys on sitten se, mitkä ovat ne laskelmat ja kuinka paljon niillä toivotaan niitä säästöjä saatavan. Oletettavaa on, että ne laskelmat eivät tule pitämään paikkaansa, sillä se tarkoittaisi yli 4 000 lastentarhanopettajan tai lasten kanssa työskentelevän ihmisen irtisanomista. Ainoastaan sillä keinolla olisi tämä säästö saatavilla kunnissa.
Ja kolmantena on tietysti se, että suuret kunnat ja monet pienemmätkin kunnat ovat tällä hetkellä päättäneet, että ne eivät ota käyttöön tätä varhaiskasvatuslain muutosta.
Elikkä on kolme isoa syytä siihen, että tämä valtionosuusjärjestelmään luotu perusta on romuttumassa. Sitten meillä ovat tietenkin keskustelussa myöskin vanhuspalvelulain mitoitukset ja muut, jotka ovat heikennyksiä ihmisten palveluihin, mutta sitten monet kunnat haluavat yhä edelleen pitää kiinni siitä vähintään 0,5:stä, jopa 0,6:sta. Elikkä emme halua monessakaan kunnassa palveluita heikennettävän. Siitä syystä olemme esittämässä lausuman, jossa lukee, että "eduskunta edellyttää, että indeksijäädytyksiä ja muita leikkauksia kompensoidaan kuntatalouteen säilyttämällä yhteisöveron korotettu jako-osuus kunnille myös vuodelle 2016" ja "varhaiskasvatuslakiin tehdyt muutokset eivät saisi etupainotteisesti vaikuttaa valtionosuuksien perusteluihin".
Vielä yksi asia, minkä mainitsen tässä kohtaa, on se, kun tehdään heikennyksiä kuntien palveluiden tuottamiseen. Se on tämä esitetty sairausvakuutusmaksun alennus yksityisille yrityksille mutta ei julkiselle puolelle, vaikka samanlaisia työntekijöitä, palkkaa ansaitsevia työntekijöitä, on myöskin kuntapuolella järjestämässä palveluita. Näin tehdään epätasa-arvoista kilpailua. Olemme yrittäneet tätä kysyä ministeriltä. Ensimmäinen vastaus: emme saaneet minkäänlaista vastausta tehtyyn kysymykseen. Olemme tehneet sen uudelleen. Toivomme saavamme perustelut, miksi vain yksityisiltä yrityksiltä alennetaan sairausvakuutusmaksuja mutta ei julkiselta puolelta, jolloinka kunnat ja kuntien työntekijätkin saisivat sen hyväkseen.