Pöytäkirjan asiakohta

Arvoisa puhemies! Oikeusvaltiossa turvapaikkamenettelyn tavoitteena ei voi olla kielteisten päätösten maksimoiminen vaan tosiseikkoihin perustuva yksilöllinen tulkinta. Vielä vuosi sitten Suomi oli maa, joka katsoi, että sotaa pakenevia irakilaisia tulisi suojella, ja antoi turvapaikan 84 prosentille hakijoista. Viime kuussa turvaa sai enää 15 prosenttia irakilaisista hakijoista. Tätä tiukennusta on perusteltu maalinjausten muutoksilla. Turvapaikkapäätöksiin vaikuttaville kiristyksille ei kuitenkaan löydy kunnollisia perusteita. Migrin johtajakaan ei osaa selittää asiaa tarkemmin. Te, pääministeri Sipilä, olette kiistänyt poliittisen ohjauksen. Samaan aikaan hallituspuolue perussuomalaisten edustajat ovat juhlineet linjauksia nimenomaan poliittisena voittonaan. 

Kysynkin pääministeri Sipilältä: mitä aiotte tehdä selvittääksenne, onko Migriä ohjattu poliittisesti ja mihin tosiseikkoihin maalinjojen kiristys perustuu? 

Arvoisa puhemies! Tämä on jo selvitetty. Poliittista ohjausta ei ole tapahtunut, eikä se missään tapauksessa näin voi olla. Migri tekee olemassa olevaan lainsäädäntöön ja omaan harkintaansa perustuen päätökset, ja sitten turvapaikanhakijalla, joka saa kielteisen päätöksen, on tietysti oikeus valittaa siitä päätöksestä. Jos virhearvio on tapahtunut tai tilanne on muuttunut, niin päätös oikeusasteessa sitten voi muuttua, niin kuin nyt on tapahtunutkin, niin kuin pitääkin tapahtua, jos virhearviointeja on tapahtunut. 

Arvoisa puhemies! Tämä Suomen turvapaikkapolitiikka ei ole enää linjassa muun Euroopan kanssa. (Hälinää) Euroopan maissa noin 64 prosenttia irakilaisista turvapaikanhakijoista saa kansainvälistä suojelua, Suomessa enää vain 15 prosenttia. Migrin johtajakaan ei osaa selittää, mistä nämä maalinjauksen tiukennukset johtuvat. Kiristyneiden turvapaikkalinjausten kritiikkiin on vastattu, että irakilaisia on vastoin YK:n pakolaisjärjestön suositusta ohjattu hakemaan turvapaikkaa oman maansa sisällä. Ruotsissa sisäistä pakoa sovelletaan harvemmin irakilaisiin, ja siellä noin puolet saa myönteisen päätöksen. Miksi Suomi toimii YK:n ohjeistusta vastaan? 

Arvoisa puhemies! Suomen käytännöt ovat hyvin lähellä Pohjoismaiden käytäntöjä, ja tästä me olemme käyneet keskustelua ja vertailleet myöskin toistemme käytäntöjä. Mikä tekee eroja Suomen ja muiden Pohjoismaiden välille, on se, että meillä on hyvin erilainen rakenne siinä, mistä maista turvapaikanhakijoita on tullut. Esimerkiksi Ruotsissa on huomattavasti enemmän Syyriasta sota-alueelta pakoon tulleita ihmisiä.