Arvoisa rouva puhemies! Tämä on seuraava osa kokonaisuutta, josta tänään on ollut jo keskustelua, elikkä peruspalveluiden valtionosuus. Tämä on se osa, joka kohtelee kuntia myöskin täysin samanarvoisesti riippuen niistä perusteista, jotka hetken päästä käyn läpi. 

Tämä valtionosuuden osuus tästä paketista on reilut 720 miljoonaa euroa, josta suurin osa on 550 miljoonaa euroa niin sanotusti normaalien valtionosuuksien perusteiden pohjalta. Tämä on jaettu niin, että se vastaa erityisesti siihen kysymykseen, miltä osin korona on kohdellut kaupunkeja ja kuntia. Sen takia tämä on jaettu niin, että yksi kolmasosa tästä jaosta menee asukasperusteisesti ja kaksi kolmasosaa tästä 550 miljoonasta menee kunnallisveron jakoprosenttien mukaisesti. Elikkä tämä paketti jakautuu näin. 

Sen lisäksi, kuten täällä on moneen kertaan tänään mainittu, meillä on erillinen lasten ja nuorten paketti, 112,3 miljoonaa tarkasti ottaen, ja se jaetaan lapsien mukaan. Elikkä sen mukaan, mitä kunnassa on lapsia, tämä valtionosuus jaetaan, tällä perusteella. 

Toinen osuus on 60 miljoonaa, joka sitten vastaavasti jaetaan yli 65-vuotiaiden asukasmäärän perusteella. Elikkä niin paljon kuin kunnassa on yli 65-vuotiaita, sillä on vaikutusta tämän 60 miljoonan euron jakamiseen. Ja näin toivotaan, että ne kohdentuvat siellä kunnallisessa itsehallinnossa, siellä sisällä, juuri näihin varsinaisiin toimintoihin. 

Tämän lisäksi tässä paketissa on 50 miljoonan euron lisäys tähän harkinnanvaraiseen tukeen, joka on siis normaalisti tälle vuodelle ollut 10 miljoonaa. Nyt erityisesti koronasta aiheutuviin ongelmiin olemme päättäneet lisätä sitten tätä hakemuksella tehtävää arviointia kuntien taloudelliseen tilanteeseen yhteensä 60 miljoonalla tämän vuoden osalta, kun sinne tulee se 50 lisää. 

Tässä on muutamia muitakin lisäyksiä, joista meillä digikannustin oli jo tälle vuodelle aiemmin 40 miljoonaa euroa, ja nyt siitä 30 miljoonaa euroa on siirretty niin sanotun yleisen valtionosuuden pariin, elikkä palautimme sieltä digikannustimesta 30 miljoonaa yleisesti valtionosuuksiin. Ja toisena pienempi summa, 3,4 miljoonaa, joka tulee työttömyys-etuuden sovittelun suojaosan väliaikaisesta korottamisesta, elikkä ihan lakiteknisestä puolesta. 

Tämän lisäksi tässä paketissa, mikä on ollut aiemmin jo sovittuna liittyen hoitajamitoitukseen, tulee summa, joka kattaa tämän vuoden osuuden, elikkä tämän 17,7 miljoonaa euroa, jotenka tämän vuoden osalta siihen pakettiin, joka on jo käsittelyssä täällä eduskunnassa muuten, saadaan tätä kautta rahoitus. Ne muiden vuosien rahoituksethan on jo neuvoteltu, ja ne tulevat näkymään sitten seuraavissa budjeteissa, mutta tässä lisätalousarviossa nyt lisätään se osuus, mikä sen lakipaketin osalta koskettaa juuri tätä vuotta. 

Näin saamme turvattua kuntien palveluita niin, että lapsille ja nuorille sekä ikäihmisille koulut, terveydenhuolto, vanhuspalvelut saadaan järjestettyä myöskin tästä eteenpäin. 

Arvoisa rouva puhemies! Me olemme tänään täällä salissa puhuneet jo moneen kertaan tästä kuntien suuresta tukipaketista, joka liittyy tähän lisätalousarvioesitykseen, ja tässä yhteydessä haluan kyllä erityiset kiitokset välittää koko hallitukselle mutta erityisesti paikalla olevalle kuntaministeri Paaterolle. Kuntien hätähuuto on kuultu, ja hyvä niin. 

Kunnat ovat varsin erilaisia, ja tiedämme hyvin, että kunnat ovat olleet jo ennen tätä koronakriisiä varsin suuressa hädässä. Erityisesti voin mainita, että olen itse kuntapäättäjänä ollut toteuttamassa kotiseudullani kuntaliitosta, joka kertoo siitä, että kriisikunta Honkajoki liittyy ainoana kuntaliitoksena Kankaanpään kaupunkiin ensi vuoden alusta. Näin ollen nämä kriisikuntien tilanteet ovat jokseenkin tulleet tutuiksi, ja tärkeätä on tietysti, että nyt koronakriisin myötä näitä arviointimenettelyjä ei tulisi lisää. 

Kunnat ovat hyvin erilaisia, ja tämänkin kriisin vaikutukset eri kuntiin ovat erilaisia. On aivan eri asia, jos on alle tuhannen asukkaan kunta, kuin sitten se, jos puhutaan 650 000 asukkaan Helsingistä. Myös kuntien taloustilanteissa on suuria eroja, ja siksi kunnille kohdennettava tukikokonaisuus koostuukin eri toimenpiteistä. Yksi on tietysti tämä peruspalvelujen valtionosuuteen ehdotettu muutos, 550 miljoonan euron lisämääräraha, josta ministeri äsken kertoi, ja erityisesti kiitosta haluan antaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia tukeviin palveluihin ehdotetusta 112,3 miljoonan euron lisäyksestä. Lisäksi on tärkeää, että iäkkäiden palveluiden toimivuuteen ja sen varmistamiseen on ehdotettu 60 miljoonan euron lisäys. Tässä tärkeimmät huomiot näistä. 

No, miksi sitten kuntia tuetaan, kun julkinen talous on kokonaisuus, niin on ihan selvää, että kunnat tarvitsevat rahoitusta peruspalvelujen järjestämiseen, kun kunnat kuitenkin huolehtivat kansalaisten elintärkeistä perusoikeuksista ja palveluista. Aivan niin kuin yrityksiä ja niiden toimintaa on rajoitettu ja sairaanhoitopiirit ovat joutuneet laittamaan nopeasti erilaisia toimia koronakriisin myötä käyntiin ja menettäneet tuloja, niin kunnat ovat samaten laittaneet toimeksi valtion päättämiä toimia koronakriisiin liittyen ja menettäneet merkittävästi verotuloja. 

On ihan olennainen kysymys, että kuntien rahoitusta turvataan, ja näin turvataan myös sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja kuntalaisten palvelut. Tärkeätä on, että valtiovarainministeriö seuraa tiiviisti poikkeustilanteen ja kuntatalouden kehitystä myös jatkossa, ja näin tulee varmasti tapahtumaan. 

Arvoisa rouva puhemies! Koronakriisi vaikuttaa kuntien talouteen erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvun kautta mutta myös verotulojen vähenemisen ja maksutulojen vähenemisen kautta. Tämä esitys, jolla on tarkoitus korvata näitä menetettyjä tuloja, on tietysti hyvin tarpeellinen. Kuitenkin oleellista on huomata se, että kuntien tilanne oli katastrofaalisen heikko jo ennen koronaa. Pandemia heikentää kuntataloutta entisestään, kuluvana vuonna kenties jopa 2 miljardilla eurolla. Tilanne monissa sellaisissa niin sanotuissa hyväosaisissakin kunnissa, jotka nauttivat korkeista yhteisöveroista ja joissa asuu paljon työtä tekeviä ihmisiä, on aika heikko. Luisu on monesti aika syvää, ja silloin saatetaan tippua aika korkealta. Monissa tapauksissa velkaantuminen on jo hyvin rakenteellista, ja oikeastaan kautta kuntakentän tällä hetkellä tehdään hyvinkin voimakkaita sopeutustoimia ja leikkauspolitiikkaa, jolloin joudutaan puuttumaan ihan semmoisiin peruspalveluihin, terveydenhuollosta eteenpäin. 

Kuitenkin tässä yhteydessä pitäisin oleellisena, että hallitus kykenisi tarkastelemaan hallitusohjelmaansa kuuluvia suurhankkeita. Olen ymmärtänyt, että oppivelvollisuuden pidentämiseen ei olla valmiita koskemaan, mutta on ihan selvää, että kuntien tehtävien lisäämisen tai kuntien velvollisuuksien kasvattamisen tietä pitkin me emme koskaan pääse hyvään lopputulokseen. Itse asiassa tällä hetkelläkin hallitus on tuonut eduskuntaan monia sellaisia paketteja, jotka itse asiassa lisäävät niitä menoja. Vaikka saattaisi olla niin, että valtio korvaa sitten kunnille nämä kasvaneet kustannukset siinä ja siinä asiassa, tiedetään kuitenkin, että kun nämä verotulot tulevat sieltä yhdestä lähteestä ja potista, niin meidän ei pitäisi niin epärehellisiä olla, että me ajattelisimme, että se, että valtio korvaa kunnille näitä menoja, olisi sitten jonkinlainen helpotus. Tämä taloudellinen tilanne on hirvittävän vaikea, ja minä en näe millään tavalla kestäväksi sitä, että julkista sektoria paisutetaan liiallisesti. Tietysti voidaan elvyttää julkisesti, ja se on ihan tarpeen, kun se tehdään järkevästi, mutta jos samaan aikaan tehdään toimia, jotka kasvattavat koko julkista sektoria, ja jos niillä ei ole olemassa mitään loppupäätä vaan ne vain etenevät, niin en voi kyllä kannattaa sitä.  

Arvoisa rouva puhemies, ärade fru talman! Inledningsvis vill jag tacka allihopa som har jobbat i kommunerna under coronatiden i en väldigt utsatt position, dels inom vården men också undervisningssektorn mitt i coronavardagen. 

Det är ju så att kommunerna står för basservicen, och det är den servicen som står allra närmast invånarna. Det är ju via statsbidrag som staten hjälper till för att producera den här basservicen på ett jämlikt sätt i hela landet. Kommunerna hade det, precis som har noterats här, väldigt tufft redan innan coronakrisen kom, och med den här satsningen på över 720 miljoner euro kan basservicen tryggas på ett bättre sätt. Förhoppningsvis kan man också stävja en del av de samarbetsförhandlingar som är på gång i många kommuner. Tack till minister Paatero för redogörelsen över på vilket sätt de fördelas. 

Elikkä kiitos kuntaministeri Paaterolle siitä, millä tavalla valtionosuudet nyt määritellään ja jakautuvat. 

Kunnat tuottavat tosiaan kuntalaisten peruspalveluja, ja nyt koronakriisi on johtanut suuriin tulonmenetyksiin, ja tulee muistaa, että monissa kunnissa jo ennen tätä oli todella haasteellista kuntatalouden suhteen. Tämä valtionosuuksien korotus tasavertaisten peruspalveluiden varmistamiseksi koko maassa on todella tärkeää, ja kuten valtiovarainministeri tässä totesi aikaisemmin, valtiolla on leveämmät hartiat ja on tärkeää tukea nyt sitten kuntia näin. Tässä tulee muistaa, että yhdessähän luomme sitten hyvää tukea ja peruspalveluja suomalaisille. 

Lisätalousarvio on historiallisen suuri myös kuntien osalta. Tärkeää tulevaa ajatellen on, että hallitus seuraa kuntatalouden kehitystä, sillä kunnilla on todella haasteellista tulevaisuudessa. Tämän yhteydessä tulee tarkistaa mielestäni myös kriisikuntakriteerejä, kuntien tehtäviä ja velvoitteita ja myös kiinteistöjen poistoparametreja tulevaisuudessa. — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin lämpimät kiitokset kuntaministeri Paaterolle perusteellisesta valmistelusta ja siitä, että kuntakenttää ja sen ääntä on todella tässä erittäin vaikeassa tilanteessa kuultu. Tänään täällä on käsitelty hallituksen neljättä lisätalousarviota, ja sen yhteydessä ja jo aikaisemmin tänä vuonna tehdyillä toimenpiteillä on ratkaistu hyvin pitkälle koronakriisin aiheuttamia akuutteja taloudellisia ja sosiaalisia haasteita, mutta nyt nimenomaan tämä kuntakentälle kohdennettu kuntapaketti on mielestäni yksi lisätalousarvioon sisältyvä keskeinen työkalu siihen, että suomalaisten ihmisten hyvinvoinnin kannalta aivan kriittisiä peruspalveluja voidaan turvata. Tämä kriisi on iskenyt kuntakenttään hyvin massiivisesti, mutta tiedämme myös sen, että se on myös kohdellut kuntia eri tavalla, ja siksi on todella hyvä, että myös tämä tukipaketti koostuu erilaisista elementeistä. Minusta sen jakoperusteet ovat varsin hyvät ja sillä todella pystytään kriisin keskellä turvaamaan nyt näitä palveluja.  

Tämä kriisi on käytännössä romauttanut kuntien verotulopohjan, ja me kaikki tiedämme, että ottaen huomioon kuntien taloudellisen tilan jo ennen tätä kriisiä, hyvin harvalla kunnalla todellisuudessa on olemassa minkäänlaisia puskureita tässä tilanteessa. Rajoittamistoimien kielteiset vaikutukset ovat kohdistuneet ennen kaikkea kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin, ja lapset ja nuoret ovat joutuneet nyt jo hyvän aikaa elämään kohtuuttomassa tilanteessa, joka on lisännyt paitsi turvattomuutta myös eriarvoisuutta, ja vastaavasti myös ikääntyneet ovat kärsineet palvelujen saatavuuden heikentyessä. Siksi olen erittäin iloinen tästä lasten ja nuorten erillisestä hyvinvointipaketista ja luonnollisesti myös vanhuspalveluihin kohdennettavasta tuesta.  

Minusta sosiaalisen kriisin ehkäisyn tulee tässä tilanteessa olla meidän kaikkien yhteinen tavoite, mutta kokonaisuutta tarkastellen pidän erittäin tärkeänä myös sitä, että hallitus todella arvioi kuntien ja kuntatalouden näkymiä myös pidemmällä aikataululla, sillä kuten todettua, tämä tilanne on ollut hyvin haasteellinen jo pitkän aikaa, ja tästä syystä mielestäni on tärkeää paitsi, että kriisikuntakriteerejä ja arviointimenettelyä arvioidaan tulevaisuudessa, myös valmius tarkastella tilannetta ja kohdentaa tarvittavia tukitoimia myös myöhemmässä vaiheessa. 

Arvoisa puhemies! On tietysti hyvä asia, että tämä 1,4 miljardin euron kuntapaketti täällä on, se on suorastaan välttämätön. Mutta kuten jo tuossa aikaisemmin totesin, kun kuvasin kuntatalouden tilannetta Tampereella ja kotikunnassani Sastamalassa, jotka ovat aika tyypillisiä — toinen iso, toinen keskisuuri kunta — niin tämäkään paketti ei tule riittämään, ja ne ongelmat tietysti ovat yhteiset. Kaikki ymmärtävät sen, että koronasta on aiheutunut huomattavia tulonmenetyksiä kunnille ja sitä kautta ollaan tosiaan siinä tilanteessa, että ihan tässä peruspalveluidenkin osalta joudutaan miettimään, millä tavalla ne järjestetään, ja joudutaan tekemään siellä kuntatasolla erittäin kipeitäkin ratkaisuja. 

Koska näin on, niin olen kyllä tässä asiassa täysin samaa mieltä edustaja Purran kanssa, ja myös Kuntaliitto on hyvin selkeästi sen viestittänyt, että kun on vaikeuksia selviytyä jo nykyisistäkin tehtävistä, niin ei ole kyllä mitään perusteita tässä vaiheessa antaa uusia tehtäviä kunnille. Se on ihan päivänselvä asia. Sanoisinkin sen näin, että jos tässä kuunnellaan kuntien viestiä — tämä tulee laajalti ympäri koko kuntakenttää riippumatta siitä, onko kyse isoista, keskisuurista vai pienistä kunnista — niin jos nyt näitä uusia tehtäviä edelleen tänne tuodaan, ja kun me tiedämme, että joka ikinen kerta, kun joku uusi tehtävä tuodaan, on sen sitten tuonut tämä hallitus tai edellinen tai sitä edellinen, niin aina siitä osa jää kuitenkin kuntien maksettavaksi, ikinä sitä ei korvata täysimääräisesti kunnille. Silloin, jos tämä mylly edelleen pyörii tässäkin tilanteessa, jossa kuntatalouden tilanne on huonoin sinä aikana, kun itse olen seurannut ja ollut mukana reilun 20 vuotta kuntapäättäjänä, niin silloin ei ole kyllä kuntien viestiä kuultu ollenkaan. Kyllä nyt on aika pistää jäihin ne hankkeet, joissa uusia menoja aiheutetaan, ja koetetaan selvitä edes näistä, ja tehdään se yhteistyössä yli poliittisten rajojen. 

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnä haluan onnitella eduskunnan puhemiestä ja toivottaa hänelle parhainta menestystä vaativassa työssä. 

Sitten tämän päivän aiheeseen. Tästä kuntien valtionosuusjärjestelmän ja peruspalvelujen asioiden hoitamisesta tätä kautta, niin kuin tässä nyt on käsitelty, tulkitsen sen, että siinä aivan oikein kannetaan vastuuta siitä tilanteesta, johon kunnat ovat tahtomattaan, yllättäen joutuneet. Sille, että kritiikkiä tulee milloin mistäkin, en näe kovin paljon perusteita, koska pitää muistaa, että tämä tilanne on varmasti ainutkertainen ja tätä ei ole koskaan pystytty etukäteen harjoittelemaan. Tähän on pyritty mukautumaan, ja väitän, että mukautuminen varsinkin kunnissa on tehty niin hyvin — tuntien oman kotikuntani Ilomantsin tilanteen, että siellä kunnanjohtaja ja johtavat virkamiehet ja luottamusmiehet ja kaikki kunnan työntekijät ovat tehneet ansiokkaasti töitä — että pystymme siitä tilanteesta selviämään. Vaikka meillä koronaa ei ole ollut, niin varautuminenhan tietysti on pitänyt tehdä ihan niin kuin missä tahansa muualla, ja kaikki toimenpiteet terveydenhuollossa on tehty sen mukaan, että jos tilanne tulee, niin pystytään välittömästi reagoimaan. Elikkä valtio kantaa tässä sen vastuun ja korvaa kunnille syntyneitä vahinkoja ja taloudellisia menetyksiä. Menettelytapa on aivan oikea. Moitteita saa toki esittää, mutta pitää muistaa sekin, että kuten äsken sanoin, tätä ei ole kukaan koskaan ennen harjoitellut eikä tähän ole olemassa mitään mallia, että jos sitten sitä kritiikkiä joiltain tulee, niin voin sanoa, että se on enempi hakuammuntaa se arvostelu. Sen tiedän, että jos jotain muutakin olisi tehty, niin sama arvostelu olisi kuultu. 

Toivon mukaan tästä nyt kuitenkin ruvetaan pikkuhiljaa toipumaan, ja siinä toipumisessa pidän äärimmäisen tärkeänä sitä, että kuntien elinvoima turvataan, ja jos siellä on sellaisia kuntia, joilla on tällä hetkellä vaikeuksia, niitä pitää ymmärtää, eikä heti olla kriisikuntamenettelyä käynnistämässä. Tiedän, että varmasti joka ainoassa kunnassa Suomessa tehdään töitä tosissaan ja tehdään parhaansa, jotta kunta selviää ja pystyy kuntalaisille parhaat palvelut järjestämään. Mutta valtiovallan on tämän jälkeen, tämän kriisin jälkeen ja nyt tämän kriisin aikana, kun muutetaan suuntaa kohti uutta nousua, pidettävä huoli siitä, että elinkeinojen kehittämisen puolella saavutetaan menestyksiä. Elintason nousu, verotulojen kertymän kasvu ja yleensä hyvinvoinnin lisääntyminen tulevat vain työn kautta, me emme voi velan varassa pitkään elää, ja mielestäni se pitää sisällään viime vaalikaudella Sipilän hallituksessa kokeillun byrokratian purun. Peräänkuulutan sitä edelleen. Silloin luotiin 140 000 uutta työpaikkaa ja pitkäaikaistyöttömyys yli puolitettiin. Se pitkäaikaistyöttömyys putosi alle puoleen sinä aikana, vaikka alussa sanottiin, että se ei varmasti onnistu. 

Elikkä me tiedämme sen, että keinoja meillä on; kysymys on vain, haluammeko me ne tehdä. Se on totta, että se vaatii kovaa työtä, paljonkin enemmän työtä, se vaatii kärsivällisyyttä ja jonkun verran uhrauksia, mutta Suomen kansa kyllä pystyy sen tekemään, en yhtään sitä epäile. Tärkeää on vain pitää asiat suomalaisten omissa käsissä niin, että esimerkiksi Euroopan unioni ei pääse meitä määräilemään, mitä tässä maassa pitää tehdä. 

Arvoisa herra puhemies! Kuntien tilanne on eittämättä heikko. Sain juuri ensimmäiset ennakolliset tiedot viime vuoden tilinpäätöksistä — ja se oli tilanne ilman koronaa — eikä näytä kovin hyvältä, vaan siellä on kymmeniä kuntia, jotka nyt ovat ottaneet syömävelkaa. Kymmeniä kuntia. 

Ja tähän koronaan nyt tässä kohtaa: Mehän olemme päättäneet linjauksena, että mikään kunta ei ainoastaan koronasta johtuvista syistä ajaudu kriisikunnaksi, koska on harkinnanvaraista VM:n puolelta tehdä arvio siitä, otetaanko se arviointimenettelyyn, ja tästä syystä mikään kunta ei joudu kriisikunnaksi. Mutta sitä vastoin alijäämän kattamisen osalta meillä on vielä harkinnassa, että tälle väliajalle tuomme mahdollisesti lakimuutoksen, että voidaanko tälle alijäämän kattamiselle — joka siis nyt ensimmäisen kerran tämän viiden vuoden kohdalla sitten toteutuisi — esimerkiksi anomuksen perusteella myöntää jatkoaikaa tai jotain muuta, että sitä viiden vuoden aikamäärettä siinä ei olisi. Meillä on siis osastolla mietinnässä tämä, minkälainen lakiesitystarve siihen on. 

Elokuun budjettiriihi tulee olemaan seuraava paikka, jossa katsotaan sitten tämän vuoden osalta, onko lisääntyviä tarpeita, mutta se on tiukempi paikka siihen ensi vuoden osalle. Olen pahoillani siitä, että kunnat ovat joutuneet myöskin siirtämään omia budjettiarviointejaan sitten sinne syksyyn, koska normaalistihan kunnissa aloitetaan jo kesäkuussa, mutta nyt koska budjettiriihi meillä valtion puolella pystyy antamaan linjauksia vasta silloin syksyn alussa, niin kunnat pääsevät tekemään omia budjettejaan vasta sen aikataulun mukaan. Mutta silloin käydään siis läpi vuoden 21 budjettia. 

Iso asia, kun puhutaan tästä kuntien ennakoitavuudesta tulevien talousasioiden osalta, on tietysti sote — joka nyt viime perjantaina saatiin informoitua ulos — jossa siis kuitenkin puolet kuntien henkilöstöstä, menoista, kaikista siirtyy sote-maakunnille. Tämähän on siis varmaan se kaikkein suurin asia, kun puhutaan, että pitääkö kunnilta jotain tehtäviä poistaa — jos ei puolet henkilöstöstä ole mikään muutos, niin hämmästelen, koska se on todella iso ja tuo erityisesti sitä ennakoitavuutta, koska sote-kustannuksista tiedetään, että ne ovat monesti olleet ne, jotka ovat nousseet enemmän kuin on ennakoitu. 

Kiitokset tästä keskustelusta ja terveisistä, kannustuksista tähän työhön. Olen iloinen, koska tiedän tämän keskustelun jälkeen, että te käsittelette tämän täällä eduskunnassa nopeasti, niin että me saamme kunnille sitten tämän valtionosuusjärjestelmän mahdollisimman nopeasti myöskin maksatukseen, mikä on tärkeätä.