Arvoisa herra puhemies, arvoisat Suomen kansan edustajat! Tässä alkuun on käyty vähän yleistä talouspoliittista keskustelua. Ehkä siltä osin riittää, kun totean, että tänään eduskunnan tietopalvelusta on tullut julki heidän laskelmansa hallituksen työllisyysvaikutuksista ensi vuodelle. 

Ja kuulkaa kaikki! Hallituksen ensi vuoden päätökset tulevat merkitsemään sitä, että 5 000 työpaikkaa on vähemmän kuin ilman näitä hallituksen päätöksiä. Hallituksen teot ensi vuonna merkitsevät eduskunnan tietopalvelun arvion mukaan 5 000 työpaikkaa vähemmän [Kimmo Kiljunen: Kuka asiantuntija?] kuin ilman näitä hallituksen päätöksiä. Tässä on hallituksen työllisyyspolitiikkaa, tässä on 60 000 uutta, tässä on 75 prosenttia. Hei, siellä hallituksen riveissä, ryhdistäytykää ja ruvetkaa tekemään todellisia työllisyyttä tukevia ja talouskasvua tukevia päätöksiä. 

Mutta, arvoisa puhemies, ajattelin puhua vähän Maahanmuuttoviraston voimavaroista. Tässä lisäbudjetissa on esitetty tälle vuodelle Maahanmuuttovirastolle lisää resursseja, ja se on hyvä ja tärkeä asia. Sillä on vältytty Maahanmuuttovirastossa tehtävistä lomautuksista. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Maahanmuuttoviraston voimavarojen kannalta ensi vuosi ja lähivuodet ovat — voi sanoa — katastrofaalisia. Hallitus esittää ensi vuodelle ja seuraavalle vuodelle — siis ei pysyvästi — Maahanmuuttovirastolle 13 miljoonaa euroa lisää molemmille vuosille, ja hyvä niin. Sillä puretaan ruuhkia ja vahvistetaan Maahanmuuttoviraston toimintaedellytyksiä. 

Mutta kuunnelkaa, mitä hallintovaliokunta yksimielisesti antamassaan budjettilausunnossa lausui tältä osin. Se lausui näin: ”Valiokunta toteaa, että Maahanmuuttoviraston resurssit eivät tällä hetkellä riitä lakisääteisten käsittelyaikavelvoitteiden asianmukaiseen toteuttamiseen. Tämä on valiokunnan mielestä täysin kestämätöntä tilanteessa, jossa virastolta odotetaan lupaprosessien nopeuttamista ja sujuvoittamista, ja jossa se on mainituin tavoin saanut useita huomautuksia laissa säädettyjen enimmäiskäsittelyaikojen ylittymisestä.” 

Arvoisa hallitus, arvoisat hallituspuolueet! Vetoan teihin: antakaa Maahanmuuttovirastolle lisää voimavaroja jo ensi vuodelle ja kehyksissä, koska se on kaikkien etu. On kaikkien etu, että työperäiseen oleskelulupaan liittyvät prosessit eivät kestä kuukausia. Nämä suomalaiset yritykset, jotka tarvitsevat ulkomaisia työntekijöitä, jotka he ovat jo löytäneet, he tarvitsevat nämä työntekijät nopeasti ja varsinkin ennen kuin tällaiset huippulahjakkuudet karkaavat muihin maihin. Eli tämä työperäinen maahanmuutto edellyttää lisää voimavaroja.  

Mutta myös humanitaarinen maahanmuutto edellyttää lisää voimavaroja. Se, että tällä hetkellä turvapaikkaprosessit kestävät aiheettoman pitkään, tarkoittaa sitä, että suomalaiset veronmaksajat joutuvat aiheettoman pitkään elättämään näitä turvapaikanhakijoita vastaanottokeskuksissa. Ja se tarkoittaa näiden turvapaikanhakijoiden kannalta sitä, että aivan liian pitkä aika kuluu siihen ennen kuin he tietävät, saavatko he jäädä Suomeen, katsotaanko heidän olevan kansainvälisen suojelun tarpeessa vai joutuvatko he palaamaan lähtömaihinsa. Eli tämä on sekä veronmaksajien että näiden turvapaikanhakijoiden etu, että prosessit eivät kestä liian pitkään. 

No, viime päivinä on vielä keskusteltu opiskelijoiden oleskelulupien viivästymisestä. Pari asiaa hyvin tuntevaa kirjoitti Helsingin Sanomien mielipidesivulla aiheesta, ja ymmärsin, että 800 opiskelijoiden hakemusta oli lokakuussa vielä prosessissa, kun lukukausi olisi alkanut jo kuukautta aikaisemmin. [Maria Guzenina: Tein tästä kirjallisen kysymyksen!] 

Eli Maahanmuuttovirasto tarvitsee välttämättä lisää varoja. Ja hallitus, kun on antamassa täydentävän budjetin, niin jo siinä toivon panostuksia. Tai sitten, että te, hallituspuolueiden edustajat, jotka käytännössä päätätte eduskunnassa tehtävistä budjettimuutoksista, sisällytätte Maahanmuuttoviraston lisäresurssit tähän teidän listaanne. 

Kokoomus on tänään vaihtoehtobudjetissaan esittänyt, että 10 miljoonaa enemmän annettaisiin Maahanmuuttovirastolle kuin mitä hallitus on ensi vuodelle esittänyt. Itse ajattelen, että se on vähintään se, mitä Maahanmuuttovirasto nyt tarvitsee.  

Nyt, kun puhutaan sitten Maahanmuuttovirastosta, niin... [Puhemies koputtaa] Puhemies! Pyysin puheenvuoron vasta tässä vaiheessa, eli...  

— Okei.  

Arvoisa puhemies! Kun puhutaan maahanmuutosta ja Maahanmuuttovirastosta, niin haluan sanoa, että tuore Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen Suomelle antama langettava päätös on tietysti traaginen epäonnistuminen Suomelta — se on sitä. Meidän Maahanmuuttovirasto, meidän oikeuslaitos ovat siinä yksittäisessä tapauksessa epäonnistuneet. On palautettu Irakiin mies, joka siellä on joutunut kuolemanvaaraan ja joka siellä on tullut surmatuksi. Se on traaginen epäonnistuminen. 

Mutta pitää sanoa, että vähän outona pidän sitä, että poliisi, Poliisihallitus ja Helsingin poliisilaitos yhdessä keskusteltuaan muun muassa sisäministeri Ohisalon kanssa, voi päättää, että lainvoimaisia tuomioistuinlaitoksen ratkaisuja ei toistaiseksi panna täytäntöön. [Sebastian Tynkkynen: Niin, kumpi se teidän kantanne on?] Ajattelen, että mistä tulee tämä poliisin toimivalta itse arvioida, mitkä lainvoimaiset tuomiot pannaan täytäntöön ja mitkä lainvoimaiset tuomiot jätetään laittamatta täytäntöön. Tässä on korkeat juristit esittäneet erilaisia näkemyksiä. Mutta itse kyllä yhdyn aika pitkälle prosessioikeuden professori Mikko Vuorenpään näkemykseen, joka Twitterissä on sanonut: ”Mikä on se menettely, missä poliisi tai joku muu taho, selvittää onko hallintotuomioistuimen antama lainvoimainen tuomio oikeaan osunut?” Eli en ole huomannut, että te, jotka yleensä aina olette hirveän huolissanne siitä, että poliisi ylittää toimivaltuutensa, käyttää etälamautinta [Puhemies koputtaa] johonkin mielenosoittajaan ja niin edelleen, että te olisitte nyt olleet huolissanne siitä, että poliisi itse päättää, että lainvoimaisia tuomioita ei panna täytäntöön. 

Ja tiedän, että tässä yhteydessä vedotaan perustuslaissa ja kansainvälisissä sopimuksissa olevaan palautuskieltoon. Mutta, jos poliisi rupeaa suoraan vetoamaan perustuslakiin, niin perustuslaissa esimerkiksi täällä 7 §:n 1 momentissa sanotaan, että jokaisella — siis jokaisella — on oikeus henkilökohtaiseen vapauteen, niin ajatellaan, että vaikka Turun hovioikeus on tuominnut jonkun vankeuteen ja käy ilmi, että se oli väärä tuomio — mies on pantu vankilaan, vaikka hän on syytön — niin ei kai sen jälkeen poliisi tähän perustuslain säädökseen nojaten voisi päättää, että nyt Turun hovioikeuden ratkaisuja ei laiteta väkisin täytäntöön, eli konnia ei viedä väkisin vankilaan, kun ei voida luottaa siihen, että Turun hovioikeus osaa antaa oikeita tuomioita. 

Eli kyllä mielestäni tuo asia vaatii vähän harkintaan. Ja varsinkin, kun poliisi linjasi, että rikosperusteisia palauttamisia kuitenkin jatketaan. No, sehän on aivan epäloogista, koska jos palautuskieltoon vedotaan, palautuskielto on ehdoton, se koskee myös rikollisia, käännytettäviä ja karkotettavia. [Sebastian Tynkkynen: Eli mikä se teidän linja oli?]