Arvoisa rouva puhemies! Täällä keskustelussa aiemmin edustaja Kivisaari kiinnitti huomiota siihen, että oppositio on kritisoinut kunnille koronan tiimoilta annettuja varoja, joita annettiin ehkä noin miljardin verran kunnille enemmän kuin mitä koronan aiheuttamia lisämenoja tai tulojen pienennyksiä näillä kunnilla oli. Pääministeri Marin äskeisellä kyselytunnilla oli myös olevinaan ymmärtämätön sen suhteen, miten kokoomus on voinut eilen kiinnittää huomiota tähän kuntien eräänlaiseen ylikompensaatioon ja tänään vaatia panostuksia vanhusten kotihoidon ongelmien korjaamiseen. Minäpä selitän sekä edustaja Kivisaarelle että pääministeri Marinille, joka ei ole salissa mutta ehkä seuraa keskustelua muualta. 

Mitä tulee näihin koronakompensaatioihin, niin sehän on täysin notoorinen, yleisesti tiedossa oleva asia, että kunnilla on pulaa rahasta. Halusimme tämän asian osalta kiinnittää huomiota siihen, että se kuvastaa tämän hallituksen suhtautumista velanottoon. Kun kunnat ovat kärsineet koronasta, niin sitä kunnille kompensoidaan. No, sehän on aivan oikein. Kun kunnat ovat kärsineet koronasta ehkä 2 miljardin edestä, niin tämä hallitus, tuosta vaan, ottaakin velkaa 3 miljardia ja antaa kunnille tämän 3 miljardia ja näin kunnallisvaalien alla tulee niin sanotusti ylikompensoineeksi noin miljardilla sillä seurauksella, että Kuntaliitto — muistaakseni viimeksi eilen — ihmetteli, miten viime vuosi lukuisissa kunnissa, jotka olivat alijäämäisiä olleet, olikin nyt muodostunut ylijäämäiseksi. Tässä kritiikissämme ei ollut kyse siitä, ettemmekö me tietäisi, että kunnissa on pulaa rahasta — on ollut, on tänä päivänä ja tulee olemaankin — vaan tässä kritiikissä oli kyse siitä, miten tämä punavihreä vasemmistohallitus suhtautuu valtion velkaantumiseen: Ei huolta huomisesta. Jos kunnat tarvitsevat 2 miljardia, annetaan niille 3 miljardia. No, tämähän on aivan eri asia kuin se, että kunnat... — Puhemies, siirryn puhujapönttöön. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle] 

Arvoisa rouva puhemies! Arvoisa ministeri! Jatkan täältä. — Tämä kertatuki, miljardituki kunnille, on tietysti aivan eri asia kuin se, että kunnat, eri kunnat tietysti vähän eri tilanteessa, ovat taloudellisissa vaikeuksissa. Ja on ihan selvää, että esimerkiksi panostukset vanhustenhoivaan tai panostukset moniin muihin tärkeisiin palveluihin, jotka kunnille kuuluvat, eivät tule korjatuksi sillä, että yhtenä vuotena, tuosta vain, annetaan kunnille miljardi ylimääräistä, vaan se vaatii tietysti laajasti ottaen koko valtakunnassa sellaista politiikkaa, joka tukee talouskasvua ja työllisyyttä. Kun talous kasvaa ja työllisyys paranee, niin on selvää, että sitä kautta myös kuntien talous vahvistuu. Kunnat saavat enemmän verotuloja ja kunnilla on vähemmän esimerkiksi sosiaaliturvamenoja. Näin ollen siis kysymyksessä siitä, miten voimme yhtäältä kritisoida sitä tapaa, miten valtio tuosta vain ottaa ylimääräisen miljardin velkaa antaakseen sen yhtenä vuotena kunnille, ja toisaalta vaatia kuntia panostamaan nykyistä enemmän esimerkiksi vanhustenhoivaan, nämä kaksi asiaa, nämä kaksi näkemystämme, ovat aivan sopusoinnussa keskenään, vaikka edustaja Kivisaari ja pääministeri Marin eivät sitä olleet ymmärtävinään. 

Arvoisa rouva ministeri ja rouva puhemies! Nyt kun tulin tänne pönttöön ja aikaakin taitaa olla 2 minuuttia jäljellä, niin tartun siihen, mitä edustaja Heinonen sanoi puhuessaan tästä kaksoiskuntalaisuudesta. Hän totesi jotenkin siihen suuntaan, että tähän asiaan liittyy perustuslaillisia ongelmia, mutta mihinkäpä asiaan ei tänä päivänä liittyisi. [Timo Heinonen: Hyvä lainaus!] Tämä antaa minulle aiheen todeta, että me olemme aivan liian pitkällä sillä tiellä, jolla ylikireät perustuslakitulkinnat ovat johtaneet siihen, että lakiesitys kuin lakiesitys joudutaan lähettämään perustuslakivaliokuntaan, joka löytää siitä esityksestä perustuslaillisia ongelmia. Tämä ei ole nykyisen hallituksen syytä, tämä ei ole nykyisen perustuslakivaliokunnan syytä. Tämä on pidemmän kehityskulun syytä, jossa yhä kireämmillä perustuslakitulkinnoilla on jouduttu tilanteeseen, jossa lähes mikä isompi uudistus tai pienempi uudistus tahansa törmää niin sanotusti perustuslaillisiin ongelmiin. Tänä päivänä hallitus tuskailee sen kanssa, miten meillä saataisiin rajoilla testitodistusten vaatiminen tai niin sanottu pakkotestaus tänne eduskuntaan. Toivottavasti saadaan ensi perjantaina, kuten pääministeri on luvannut. Samanaikaisesti, kun katsotte tänne tulleita lakiesityksiä — ja nyt en tarkoita koronan aiheuttamia poikkeuslakeja ja niihin liittyviä asetuksia vaan tarkoitan oppivelvollisuuden pidentämistä ja niin edelleen ja niin edelleen — niin olemme jatkuvasti tilanteessa, jossa laeista, siis hallituksen lakiesityksistä, löytyy perustuslain vastaisia kohtia. Kertooko tämä siitä, että nykyinen hallitus tai viime hallitus tai sitä edellinen hallitus on kyvytön tekemään perustuslain mukaisia lakiesityksiä, siellä on kyvyttömät virkamiehet, jotka eivät osaa kirjoittaa perustuslain mukaisia lakiesityksiä? Ei kerro. Kertooko se siitä, että meille on muodostunut vuosien saatossa [Puhemies: Aika!] ylikireä perustuslain tulkintatraditio? Siitä se mielestäni kertoo. — Kiitos.