Arvoisa herra puhemies! Viime tiistaina, kun tässä salissa käsiteltiin hallituksen lisäbudjettiesitystä, arvostelin hallituksen talouspolitiikkaa siltä osin, että hallitus kyllä pystyy helpostikin sopimaan lisäpanostuksista erilaisiin hyviin tarkoituksiin, mutta hallitukselle tuntuu olevan täysin ylivoimaista löytää säästettävää mistään vähemmän tärkeistä kohteista. Tällainen politiikka, jossa keskitytään siihen poliitikkojen ydinosaamisalueeseen, eli veronmaksajien rahojen jakamiseen erilaisiin hyviin tarkoituksiin, mutta pidättäydytään kokonaan siitä vastuullisen talouspolitiikan toisesta elementistä, eli säästöjen ja säästäväisyyden etsimisestä ja ylläpitämisestä, on luonteenomaista Marinin vasemmistohallitukselle. 

Tässä keskustelussa toin esimerkinomaisesti myös esiin sen, että kun energiakriisiin oli vastattava, niin solmittiin tuollainen noin miljardin euron tukipaketti mutta ei edes yritetty — ei edes yritetty — tämän miljardin vastapainoksi löytää mitään säästettävää mistään vähemmän tärkeästä menokohteesta. Tuossa yhteydessä viittasin myös siihen, että tämä valtiovarainministeri Saarikon ehdotus ylimääräisestä kuukauden lapsilisästä tuntuu tällaiselta vaalitempulta tai vaalitäkyltä. Ministeri Saarikko käytti puheenvuoron, jossa vastasi minulle, ja hän sanoi, että jos me tuemme tätä ylimääräistä lapsilisää, kuten teemme, niin silloin — hän sanoi sanatarkasti näin — ”ei kannata erikseen suuta soittaa”. 

Olen aina arvostanut ministeri Saarikon erittäin osaavaa ja värikästä kielenkäyttöä, kuten tässäkin yhteydessä, mutta kyllä tämä ylimääräinen lapsilisä käy hyväksi esimerkiksi Marinin vasemmistohallituksen päätöksenteosta ja siitä, että talousvastuuta ei pidetä millään tavoin esillä. Nimittäin kun ministeri Saarikko esitti tätä noin runsaat 100 miljoonaa euroa maksavaa ylimääräistä lapsilisää, niin demarit sanoivat, että ”joo käy, mutta sitten pitää laittaa rahaa myös varhaiskasvatusmaksujen alentamiseen”. — Siirryn minäkin pönttöön. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle] 

Arvoisa puhemies! Siis kun ministeri Saarikko esitti noin 110 miljoonaa euroa käytettäväksi kuukauden ylimääräiseen lapsilisään, niin hallituspuolue demarit sanoi, että käy mutta että sitten pitää laittaa myös varhaiskasvatusmaksujen alentamiseen. No, sehän on myös erittäin hyvä kohde, muun muassa toimii työnteon kannustimena. Tämän jälkeen vasemmistoliitto sanoi, että kyllä käy tämä lapsilisä ja kyllä käyvät nämä varhaiskasvatusmaksujen alentamiset mutta että sitten pitää laittaa rahaa myös eräiden sosiaalietuuksien lapsikorotusten korottamiseen. No, sehän on myös erittäin hyvä kohde, joskaan ei toimi työnteon kannustimena. 

Tällä haluan vain sanoa sitä, että nykyinen hallitus pystyy laittamaan rahaa erilaisiin hyviin kohteisiin jatkuvasti, ja mikäpä hallitus ei pystyisi. Kaikki me 200 kansanedustajaa olemme täällä siksi, että haluamme parantaa maailmaa, haluamme parantaa suomalaisten ihmisten, perheiden olosuhteita ja hyvinvointia. Mutta kritiikkini ydin oli ja on nytkin se, että vaikka tämä lapsilisäkorotus on hyvä ja perusteltu asia ja vaikka varhaiskasvatusmaksujen alentaminen on hyvä ja perusteltu asia ja vaikka eräiden sosiaalietuuksien lapsikorotusten korottaminen on hyvä ja perusteltu asia, niin samanaikaisesti pitäisi myös jostakin vähemmän tärkeästä pystyä säästämään, koska muuten tämä politiikka johtaa siihen, mihin se on nyt johtanut: koko ajan tulee uusia tarpeita, väistämättömiä tai harkinnanvaraisia, niitä paikataan laittamalla lisää rahaa, ja se kaikki, se kaikki raha, on velkarahaa — se kaikki raha on velkarahaa. 

Meidän velkaantumisvauhti on aivan hurja tällä hetkellä Suomessa, ja siihen ovat useat kansalliset asiantuntijatahot, kuten valtion taloudellinen tutkimuslaitos, valtiovarainministeriö ja monet muut riippumattomat asiantuntijat, kiinnittäneet huomiota, ja nyt viimeksi eilen, vai oliko toissa päivänä, Kansainvälinen valuuttarahasto on kiinnittänyt tähän meidän velkaantumisvauhtiin huomiota, mutta se ei Marinin vasemmistohallitusta haittaa. Seuraava hallitus hoitakoon sitten taas politiikkaa talousvastuullisella otteella. 

Herra puhemies! Vaikka sanoin, että tämä lapsilisäkorotus on hyvä ja perusteltu ratkaisu, niin en malta olla kiinnittämättä huomiota siihen, että vain jonkin aikaa tämän ratkaisun jälkeen vihreät — joita ei taida salissa nyt olla — esittivät, että lapsiperheiden kunnalliseen perheapuun pitäisi panostaa. He laskivat, että tarpeellinen panostus olisi noin 20 miljoonaa euroa vuodessa. Mielestäni se on vielä parempi ehdotus, nimittäin lapsiperheiden kunnallinen kotiapu, josta kunnat valitettavasti ovat laajasti luopuneet, menee juuri tarvitseville: se menee perheisiin, missä on esimerkiksi synnytyksen jälkeistä masennusta tai muuta välttämätöntä avuntarvetta. Jos tämä vihreiden laskelma pitää paikkansa, tällä lapsilisäkorotuksella olisi voitu viideksi ja puoleksi vuodeksi turvata rahoitus lapsiperheiden kunnalliseen perheapuun. En tiedä, onko laskelma oikea, mutta haluan vain sanoa, että silloinkin, kun pannaan tarpeellisiin kohteisiin rahaa, on olemassa erilaisia vaihtoehtoja erilaisten tarpeellisten kohteiden välillä. — Kiitos.