Arvoisa puhemies! Kiitän eduskuntaa jo tässä vaiheessa hyvästä keskustelusta; ryhmäpuheenvuorokierros oli hyvin vastuullinen. — Suomen turvallisuus on yhteinen asiamme. Ukrainan asia on meidän asiamme. Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa. Lähialueemme sotilaallinen tilanne on tällä hetkellä rauhallinen. Emme kuitenkaan voi vain tuudittautua nykytilanteeseen, vaan meidän tulee varautua myös huonompiin kehityskulkuihin.  

Puolustusvoimat säätelee valmiuttaan jatkuvasti turvallisuustilanteen mukaisesti. Näin on menetelty myös käynnissä olevan jännitteisen tilanteen, kriisin, aikana. Puolustusvoimilla on hyvät valmiudet täyttää sille kuuluvat tehtävät — suomalaiset voivat luottaa puolustusvoimiimme. Linjamme on selkeä: otamme puolustuksemme vakavasti. Olemme johdonmukaisesti varautuneet nyt nähtävään kehitykseen, jossa Euroopan turvallisuusympäristö heikkenee. Olemme vastikään muun muassa investoineet Meri- ja Ilmavoimien strategisiin hankkeisiin merkittävästi.  

Meidän tulee pystyä jatkossakin ylläpitämään turvallisuustilanteen edellyttämää valmiutta. Meidän on varmistettava Puolustusvoimille niiden tarvitsemat resurssit niin henkilöstön kuin materiaalinkin osalta. Eduskunta käsitteli viime syksynä puolustusselontekoa ja hyväksyi sen joulukuussa. Se antaa osaltaan hyvät suuntaviivat puolustuksemme kehittämiselle lähivuosille.  

Kansainvälinen puolustusyhteistyö tukee Suomen puolustusta. Toimintaympäristön muutos on jo pitkään muokannut puolustusyhteistyön luonnetta. Olemme selontekojen linjausten mukaisesti rakentaneet vahvaa puolustusyhteistyön verkostoa. Tämä yhteistyöverkosto on luotu juuri näitä ja vaikeampiakin tilanteita varten vahvistamaan Suomen puolustuskykyä. Tätä verkostoa hyödynnetään nyt aktiivisesti. Käytännön yhteistyö vahvistaa Suomen ja Itämeren alueen turvallisuutta. Lisäksi sillä osoitetaan solidaarisuutta ja vastuunkantoa.  

Verkosto, jota olemme pitkäjänteisesti rakentaneet, on kiristyneessä tilanteessa osoittanut merkityksensä. Suomi vahvistaa puolustusyhteistyötä sekä kehittää yhteistoimintakykyä edelleen keskeisimpien kumppanien kanssa. Näitä ovat EU ja Nato, ja kahdenvälisen yhteistyön osalta keskiössä ovat ennen muuta Ruotsi, Norja ja Yhdysvallat. Myös alueellinen yhteistyö on vahvaa, Pohjoismaista alkaen.  

Tätä puolustusyhteistyötä on rakennettava määrätietoisesti niin hyvällä kuin huonollakin säällä. Yhteistoimintakyvyn kehittäminen kattaa tilannetietoisuuden ja puolustuspoliittisen dialogin sekä materiaaliyhteistyön ja harjoitustoiminnan. Poliittisen tason yhteistoimintakyky on kriisitilanteissa yhtä lailla tärkeää kuin sotilaallinen yhteistoimintakyky.  

Arvoisat kansanedustajat, lopuksi vielä: Ukrainan tilanne on erittäin vakava tällä hetkellä ja vaarassa edelleen pahentua. Tämä voi tapahtua myös nopealla aikataululla. Tilanne on synkkä, tilanne on vaarallinen, tilanne on kertakaikkisen vakava.