Viimeksi julkaistu 14.12.2022 18.57

Täysistunnon puheenvuoro PTK 140/2022 vp Täysistunto Keskiviikko 14.12.2022 klo 9.59—17.33

2.1. Pääluokka 27 Puolustusministeriön hallinnonala

13.40 
Puolustusministeri Antti Kaikkonen :

Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Suomen puolustuspolitiikassa ja sotilaallisessa maanpuolustuksessa vuosi 22 on ollut, no, hyvin poikkeuksellinen. Tämä näkyy puolustusministeriön hallinnonalan talousarviossa sekä kuluvalle että tulevalle vuodelle. Helmikuussa Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Suomi reagoi tähän aloittamalla sekä välittömät että pidemmän aikavälin toimenpiteet puolustuskyvyn parantamiseksi. Vuoden 22 toisessa lisätalousarviossa ja hallituksen julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 23—26 linjattiin toimintaympäristön muutoksesta aiheutuvat tasokorotukset puolustusbudjettiin. Vuoden 23 talousarvio toimeenpanee näitä tasokorotuksia.  

PLM:n hallinnonalalle esitetään vuodelle 23 yhteensä 6,1 miljardia euroa. Tämä on noin miljardi euroa eli noin 20 prosenttia kuluvan vuoden talousarviota enemmän ja, toden totta, kaikkien aikojen korkein budjetti.  

Tasokorotukset nostavat merkittävästi puolustusmateriaalihankintojen, Puolustusvoimien toimintamenojen sekä maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen kohdennettua määrärahaa. Talousarvioehdotus ei sisällä rahoitusta Puolustusvoimille Ukrainaan toimitetun materiaalin korvaushankintoihin. Puolustusvoimien kyvystä rakentaa ja ylläpitää suorituskykyjä pitää huolehtia, ja myös Ukrainan tuki on syytä korvata täysimääräisesti Puolustusvoimille.  

Arvoisa puhemies! Talousarvioehdotus vuodelle 23 sisältää Nato-jäsenyydestä aiheutuvia lisäkustannuksia yhteensä noin 29 miljoonaa euroa. Tästä suurin osa on Suomen maksuosuuksia Naton yhteisistä budjeteista, noin 23,4 miljoonaa euroa. Muita kustannuksia ovat henkilöstölisäykset ja tietojärjestelmiin liittyvät kustannukset. Nato-jäsenyydellä tulee olemaan välillisiä kustannusvaikutuksia, joita ei ole mahdollista vielä tässä vaiheessa yksilöidä tarkasti. Liittyminen Naton puolustussuunnitteluprosessiin ja siinä Suomelle kohdistettavien suorituskykytavoitteiden toimeenpano sekä osallistuminen Naton operatiiviseen suunnitteluun tulevat aiheuttamaan merkittäviä lisäkustannuksia tuleville vuosille.  

Ensi vuoden talousarvioesitys sisältää puolustusmateriaalihankintoihin 1,6 miljardia euroa, joka on 765 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 22 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys käytetään pääosin puolustuskyvyn materiaaliseen vahvistamiseen toimintaympäristön vaatimusten mukaisesti. Vuonna 2022 käynnistetyt puolustuskyvyn parantamisen hankinnat kohdistuvat muun muassa panssarintorjunta- ja ilmatorjunta-aseistukseen, taistelijavarusteisiin, tykistön ampumatarvikkeisiin, kenttähuoltomateriaaliin sekä meri- ja ilmapuolustuksen ohjuksiin, ja viime aikoina näitä hankintoja on jonkun verran edistettykin, mikä on ehkä tuolla uutisissakin näkynyt. Puolustusmateriaalien hankinnoilla täydennetään pitkällä aikavälillä syntyneitä vajeita ja puutteita sekä vastataan Ukrainan sodan seurauksena muuttuneisiin toimintaympäristön asettamiin vaatimuksiin. Ampumatarvikkeiden ja aseiden varastomääriä kasvatetaan pysyvästi.  

Vuodelle 23 materiaalihankintoihin esitetään 559 miljoonan euron suuruista uutta tilausvaltuutta, jonka menot ajoittuvat vuosille 23–32. Tämä rahoitus oli puolustushallinnon kehyksissä jo ennen toimintaympäristön muutosta. Suurin hanke uudessa tilausvaltuudessa on ilmatorjunnan korkeatorjuntakyvyn kehittäminen, joka linjattiin valtioneuvoston puolustusselonteossa vuonna 21. Tämän lisäksi valtuudella muun muassa kehitetään maavoimien tulenkäyttöä ja joukkojen liikkuvuutta.  

Puhemies! Puolustusvoimien toimintamenot nousevat talousarvioesityksessä kuluvasta vuodesta 157 miljoonaa euroa. Lisäyksellä vahvistetaan Puolustusvoimien henkilöstömäärää, parannetaan materiaalien kunnossapidon tasoa sekä nostetaan kertausharjoituksissa koulutettavien reserviläisten määrää lähes 30 000 reserviläiseen. Tässä on nousua aiemmasta tasosta noin 10 000 reserviläistä, eli aika merkittävä korotus. 

Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukemiseen ehdotetaan 8 miljoonaa euroa, jossa on noin 3 miljoonan euron tasokorotus. Tällä rahoituksella Maanpuolustuskoulutus, MPK:n koulutusmäärä on mahdollista kaksinkertaistaa aiempaan verrattuna. Vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen ja vapaaehtoistoimijoiden merkitys on suuri yhteiskunnalle kokonaisturvallisuuden näkökulmasta. Valtionavun nostolla myös vastataan kansalaisten lisääntyneeseen kiinnostukseen osallistua kursseille.  

F-35-hankkeen rahoitus on yksittäinen merkittävin puolustusbudjettia kasvattava tekijä, joka tulee näkymään aina 30-luvun alkuun asti. Vuodelle 23 on varattuna ennakkomaksuihin 1,4 miljardia euroa sisältäen 272 miljoonaa euroa varautumista hävittäjähankinnan mahdollisiin valuuttakurssitappioihin. Tämä kertoo myös osaltaan poikkeuksellisesta tilanteesta Euroopassa. Yhdysvaltain dollari vahvistuu, kun globaalisti menee heikosti.  

Talousarvioesitys sisältää noin 240 miljoonaa euroa Laivue 2020 ‑hankkeen menoja. Valtio on panostanut Rauma Marine Constructions ‑telakan toimintaedellytysten turvaamiseen. Puolustushallinnon näkökulmasta katsoen telakan toiminta on parantunut, mutta vaatii edelleen tarkkaa seurantaa.  

Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenoihin esitetään noin 64 miljoonaa euroa, joka on samalla tasolla kuin vuonna 22. Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot sisältyvät ulkoministeriön pääluokkaan. Sotilaallisen kriisinhallinnan painopiste tulee olemaan selkeästi Libanonin UNIFIL-operaatiossa. 

Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä: Puolustuskyvyn rakentaminen on pitkäjänteistä työtä. Siksi onkin hyvä, että puolustuspolitiikassa olemme tottuneet hakemaan konsensusta ja jatkuvuutta. Tästä haluan jälleen kerran kiittää eduskuntaa ja edustajia. 

Puhemies Matti Vanhanen
:

Edustaja Laiho, edustaja Laiho poissa. — Edustaja Koskela. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä] — Myönsin jo varsinaisen puheenvuoron. Otetaan debattiin kohta mahdollisuus.