Viimeksi julkaistu 17.1.2023 18.12

Täysistunnon puheenvuoro PTK 150/2022 vp Täysistunto Tiistai 17.1.2023 klo 13.59—16.52

5. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta

Hallituksen esitysHE 298/2022 vp
Valiokunnan mietintöStVM 39/2022 vp
14.49 
Arja Juvonen ps :

Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Käsittelyssä on siis henkilöstömitoituksen siirtäminen vuoden 23 joulukuulle. Senhän piti tulla voimaan 1.4.2023. Kyseessä on siis 0,7:n henkilöstömitoitus, eli se, mitä me kaikki yhdessä eduskunnassa olemme ajaneet, se, mistä myös itse olen tehnyt lakialoitteen vuonna 2014. Ja todellinen aprillipilahan tästä nyt sitten tuli. 1.4. voimaan suunnitellun mitoituksen siirto joulukuulle 23 antaa sen signaalin, että ikäihmisten hoidolla ei ole merkitystä. Asioita ei halutakaan laittaa kuntoon, vaikka aikaa olisi ollut. Kyseessä on kyllä tämän hallituskauden suuri puhallus. 

Perussuomalaisten valiokuntaryhmä pitää erittäin valitettavana, että hallitus on epäonnistunut sitovan hoitajamitoituksen toteuttamisessa itse asettamassaan aikataulussa hallituskauden aikana. Ikääntyneiden hoivan puutteet ovat kansallinen häpeäpilkku, ja se, että pääministeri Marinin hallitus ei ole kyennyt ratkaisemaan ongelmaa, jonka on tunnistanut jo hallituskauden alussa, vaan siirtää tilanteen ratkaisun seuraajalleen eli seuraavalle hallitukselle, kertoo osaltaan hallituksen ja sen toteuttaman sote-uudistuksen epäonnistumisesta. Oppositio on nostanut lukuisissa yhteyksissä esiin huolen vanhuspalveluiden tilasta sekä sote-rahoituksen riittämättömyydestä, mutta hallitus ei ole reagoinut tiedossa oleviin ongelmiin oikea-aikaisesti ja riittävällä tavalla. 

Perussuomalaisten valiokuntaryhmä, eli sosiaali- ja terveysvaliokunnassa toimivat perussuomalaiset, jotka ovat jättäneet myös vastalauseen tähän valiokunnan mietintöön, kiinnittää erityistä huomiota siihen, että hoitajamitoitukseen liittyvän lainsäädännön toimeenpanemiseksi ja rahoittamiseksi hallitus on heikentänyt sairausvakuutuslain mukaisia hoidon ja tutkimuksen korvauksia tai lääkekorvauksia jo vuoden 23 alusta, mutta ei ole perunut tai siirtänyt näitä leikkauksia esittämästään hoitajamitoituksen voimaantulon siirrosta huolimatta. Eli toimia rahoitukselle on tehty, yksityisen tuen Kela-korvauksia on leikattu. 

Valiokunnan kuulemisessa sosiaali- ja terveysministeri on todennut, että kahdeksan kuukauden helpotus täysimääräisen mitoituksen saavuttamisessa merkitsee julkisten ja yksityisten palvelutuottajien henkilöstökustannuksissa noin 55 miljoonan euron säästöä. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä katsoo, että hallituksen tulee osoittaa hyvinvointialueille niiden toiminnan järjestämisen kannalta välttämätön rahoitus siten, ettei säästöjä haeta vanhuspalveluista puutteelliseksi todetun hoivan tasosta ja jo nykyisellään riittämättömän henkilöstön työhyvinvoinnista leikkaamalla, koska tämä tulee todennäköisesti johtamaan siihen, että alan veto- ja pitovoima heikkenee entisestään ja henkilöstön rekrytointi on jatkossa entistä vaikeampaa. 

Arvoisa puhemies! Me perussuomalaiset esitämme tämän lakiesityksen hylkäämistä. [Mikko Lundén: Hyvä!] Meidän mielestämme pitäisi pysyä siinä alkuperäisessä suunnitelmassa, että henkilöstömitoitus 0,7 astuu voimaan 1.4.2023. 

Arvoisa puhemies! Minulla on pitkä ura vanhustenhoidossa ennen eduskuntaa — pitkälle yli 20 vuotta, yötyötä pitkälle yli 10 vuotta — eli tiedän ja tunnen, että siellä ei ole ainakaan ollut helppoa työskennellä ja sielläkin on tehty pitkää päivää ja pitkää yötä ja tehdään edelleenkin. Vanhustenhoidon tila ei ole suinkaan parantunut noina vuosina, se on edelleenkin heikentynyt. Hoitajille ei suostuttu maksamaan koronakorvauksia, se lisäsi hoitajissa entistä enemmän riittämättömyyden ja huonouden tunnetta, koska heidän työtään ei arvostettu. Pitkäaikaisia hoivapaikkoja on systemaattisesti vähennetty. Se tarkoittaa sitä, että yhä useampi ikääntynyt viettää vanhuuttaan omassa kodissaan riittämättömän hoivan turvin. Tarvitaan ehdottomasti lisää hoivapaikkoja. 

Arvoisa puhemies! Vanhuslakiin on kirjattu välitön ja välttämätön työ ja ne henkilöstörakenteet, jotka voivat tätä työtä tehdä. Pidän tärkeänä, että hoiva-avustajia otetaan hoitotyön kentälle. Näkisin, että me tarvitsemme vanhoja rakenteita: me tarvitsemme vanhat kodinhoitajat, me tarvitsemme kylvettäjiä auttamaan niissä perushoidollisissa tehtävissä. 

Palkkapolitiikka, koulutusta lisää, hoivapaikkoja ikäihmisille lisää ja muun muassa koronakorvaukset sekä vanhustyön arvostuksen nosto. Pitkäaikainen vanhustenhoiva on arvostettavaa työtä, ja ympärivuorokautisessa hoivassa on mukava työskennellä, kun siellä ovat työolot, johtaminen ja henkilöstörakenne kohdallaan. Ja erityisesti on tärkeää, että me kannustamme nuoria ihmisiä hakeutumaan alalle. Toki se on paljon myös palkkapolitiikkaa.  

Arvoisa puhemies! Palaan vielä vuoteen 2013, jolloin meillä oli voimassa erittäin hyvä ikäihmisten palvelujen laatusuositus. Sen sisältöä heikennettiin siten, että sinne kirjattiin luku 0,5 ympärivuorokautisen hoivan perusluvuksi. Se oli ollut aikaisemmin korkeimmillaan jopa 0,8. Minä näen vanhana hoitajana, että se lähtee sieltä, vanhustenhoidon mitoituksen heikentäminen, ja vaikka asioista on puhuttu, sitä lopullista ratkaisua tälle tärkeälle asialle ei ole saatu. Näen, että vuoden loppuun siirretty mitoituksen nostaminen heikentää entisestään hoitoalan pito- ja vetovoimaa. Se on erittäin surullista vanhuksille, se on erittäin murheellista hoitajille, mutta se on itkun paikka myös kaikille omaisille. — Kiitos.  

Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
:

Kiitoksia. — Edustaja Reijonen, olkaa hyvä.