Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen viimeinen lisätalousarvioesitys hillitsee luontokatoa ja vahvistaa suomalaisen luonnon monimuotoisuutta. Hallitus päätti vihreiden aloitteesta esittää suojeltavaksi noin 30 000 hehtaaria valtion omistamia luontoalueita. Kokoluokaltaan puhumme yli Helsingin kokoisesta luontoalueesta ja kappalemäärissä yli 50 luontokohteesta ympäri Suomea. Hämeestä suojelemme 48 hehtaaria metsää Lopen Rautasuon alueelta ja Hämeenlinnasta 97 hehtaaria metsää Pitkämäen alueelta. Pitkämäessä kulkee myös Hämeen Ilvesreitti, joka on koko perheen suosittu patikointikohde. Monet ihmiset ovat heränneet luontokadon vakavuuteen huomattuaan, kuinka linnunpöntöt ovat tyhjillään, kimalaisten surina vähentynyt ja käen kukunta käynyt harvemmaksi. Luontokadon pysäyttäminen on ihmiskunnan kohtalonkysymys, ja sen eteen yhä useampi on valmis toimimaan. Näillä suojelupäätöksillä luomme uskoa siihen, että luontokadon suunta voidaan kääntää ja suomalainen luonto turvataan myös tuleville sukupolville. 

Arvoisa puhemies! Suomi on kasvutarina torpparin jälkeläisestä, josta tuli väitellyt tohtori. Missään muualla maailmassa ei ole ollut yhtä nopeaa luokkanousua kuin Suomessa oli. Kiitos tästä kuuluu suomalaiselle koulujärjestelmälle. Valitettavasti suomalaisten osaamistaso on kääntynyt laskuun ja koulutus periytyy aikaisempaa vahvemmin. Tämä kehityssuunta pitää kääntää. Siksi hallitus panostaa lisätalousarvioesityksessään lapsiin ja nuoriin. Kaikkiaan toimia on talousarviossa 39 miljoonan euron edestä. Näistä 20 miljoonaa on tasa-arvorahaa ja 19 miljoonaa nuorisorikollisuuden estämiseen tähtäävää pakettia. Näillä panostuksilla pystymme vaalimaan toivoa paremmasta tulevaisuudesta ja puuttumaan oikea-aikaisesti nuorten pahoinvointiin. Jokaisella nuorella tässä maassa pitää olla mahdollisuus osallistua arkeen ja löytää oma paikkansa yhteiskunnassa. 

Arvoisa puhemies! Lisätalousarviossa myönnettiin lisärahoitusta myös hyvinvointialueille hoitovelan purkuun. Sairaaloiden päivystykset ovat ruuhkautuneet monin paikoin pahasti. Yhteensä hyvinvointialueiden rahoitusta lisätään 500 miljoonalla eurolla, josta 350 miljoonaa euroa on tilapäistä avustusta sote-uudistuksen käynnistymisestä aiheutuviin kustannuksiin. 150 miljoonaa euroa puolestaan osoitetaan hyvinvointialueiden lakisääteisten tehtävien hoitamiseen. On erittäin tärkeää, että osoitamme toiminnan alkuvaiheessa riittävän rahoituksen hyvinvointialueille, jotta kaikki Suomen hyvinvointialueet saavat toimintansa sujuvasti käyntiin. Alueiden onnistunut aloitus on keskeistä paitsi palveluiden toimivuuden myös julkisen talouden kannalta, sillä toimimattomat käytännöt ja järjestelmät aiheuttavat eniten turhia kustannuksia. Jatkossa meidän on annettava hyvinvointialueille myös enemmän vapauksia järjestää palvelunsa itse parhaaksi [Puhemies koputtaa] katsomallaan tavalla. Suurin viisaus paikallisten haasteiden ratkaisuun löytyy juuri sieltä paikalliselta tasolta. Se on hyvä pitää mielessä, kun jatkossa kehitämme hyvinvointialueiden toimintaa vaikuttavampaan ja potilasturvalliseen suuntaan.