Viimeksi julkaistu 24.8.2022 10.48

Täysistunnon puheenvuoro PTK 41/2022 vp Täysistunto Keskiviikko 20.4.2022 klo 14.04—1.24

4. Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta

Valtioneuvoston selontekoVNS 1/2022 vp
15.17 
Puolustusministeri Antti Kaikkonen :

Arvoisa puhemies! Selonteossa käsitellään painavasti omaa puolustuskykyämme ja sen vahvistamista. Suomi tarvitsee vahvan kansallisen puolustuskyvyn kaikissa tilanteissa ja kaikissa turvallisuuspoliittisissa ratkaisuissa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on osoittanut sen, että nopea toimintavalmius, kyky vastata pitkäkestoiseen sotilaalliseen painostukseen ja kyky torjua laajamittaisia hyökkäysoperaatioita useassa suunnassa samanaikaisesti on tärkeää. Kehitämme puolustustamme nyt nopeutetulla aikataululla ja lisäresursseilla vastaamaan muuttuneen toimintaympäristön vaatimuksia. Kiitän hallitusta ja eduskuntaa tuesta asiassa. 

Hyvät edustajat, selonteko ei ota suoraan kantaa Nato-jäsenyyden puolesta tai sitä vastaan, mutta näkökulmia ja tietoa se tarjoaa. Peruslähtökohta on, että uudet jäsenvaltiot liittyvät Pohjois-Atlantin sopimukseen täysimääräisin oikeuksin ja velvollisuuksin. Ei ole olemassa eri jäsenkategorioita tai jäsenyyden kevytversiota. Jäseniä joko ollaan tai ei olla. [Keskeltä: Hyvin sanottu!] 

Suomelle mahdollisen Nato-jäsenyyden merkittävin vaikutus olisi se, että Suomi olisi osa Naton yhteistä puolustusta ja 5 artiklan mukaisten turvatakuiden piirissä. Ennen muuta tämä tarkoittaisi vahvempaa pidäkettä, ennaltaehkäisevän vaikutuksen huomattavaa tehostumista. Jos Naton jäsenenä Suomea vastaan kuitenkin kohdistettaisiin sotilaallista voimaa, Suomi puolustautuisi liittokunnan tuella ennakkoon valmisteltujen ja harjoiteltujen järjestelyjen mukaisesti. Vastaavasti Suomi varautuisi tukemaan muita liittolaisia mahdollisessa yhteisen puolustuksen tilanteessa. 

Suomen lähtökohtainen panos liittokunnan yhteiseen puolustukseen määritettäisiin liittymisneuvottelujen yhteydessä. Suomi päättäisi aina itse joukkojen lähettämisestä Naton operaatioihin. Kumppanina olemme jo osallistuneet Naton operaatioihin, muun muassa Afganistanissa ja Irakissa. Nato on näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa ainoa selkeä yhteisen puolustuksen järjestö. Sen kyky toimeenpanna yhteinen puolustus perustuu integroituun sotilaalliseen komentorakenteeseen, yhteiseen puolustussuunnitteluprosessiin, operatiivisiin suunnitelmiin ja yhteisiin harjoituksiin. 

Mahdollinen Nato-jäsenyys — ei se kaikkea muuttaisi. Asevelvollisuus, koulutettu reservi, korkea maanpuolustustahto olisivat Suomen puolustuksen perusta myös Naton jäsenenä. Korkea maanpuolustustahto perustuu sille, että jokainen suomalainen voi kokea tämän maan puolustamisen arvoiseksi, miten kohtelemme toisiamme, pidämmekö kaikki mukana. Tässä työssä jokainen suomalainen on maanpuolustaja omassa arkisessa elämässään.  

Arvoisa puhemies! On tärkeää, että eduskunta suhtautuu tähän selontekoon nyt kaikella vakavuudella. Meidän on pystyttävä varmistamaan Suomen ja suomalaisten turvallisuus nyt ja tulevaisuudessa. Johtopäätösten aika lähestyy. [Eduskunnasta: Kyllä! — Erinomainen puhe!] 

Puhemies Matti Vanhanen
:

Avaan nyt mahdollisuuden minuutin mittaisiin vastauspuheenvuoroihin. Niitä pyydetään nousemalla seisomaan ja painamalla V-painiketta. Debattia käydään noin puolisen tuntia, koska meillä on sata etukäteen valmisteltua puheenvuoroa ja niihinkin pitää päästä. — Edustaja Lindtman.