Arvoisa herra puhemies, arvoisat ministerit, hyvät kansanedustajat! Tämä on keskustelu, joten keskustellaan sitten jonkin verran, vaikka haluan sanoa, että uskon täysin vakaasti siihen, että jokainen kansanedustaja, oli mitä mieltä Suomen Nato-jäsenyydestä tahansa, pitää silmämääränään vain ja ainoastaan Suomen ja suomalaisten turvallisuutta. 

Useat edustajat, muun muassa edustajat Tuomioja, Yrttiaho ja Honkasalo, ovat vierastaneet Naton ydinasepelotetta, ja on puhuttu jopa ydinaseliitosta. Itse ajattelen, että kaikki tässä salissa olemme ydinaseita vastaan, eivät kai ne kenenkään mielestä ole mikään hyve, mutta niin kauan kuin maailmassa on ydinaseita ja niitä on esimerkiksi Venäjällä, on tarpeellista, että niitä on myös Natolla. Eri asia on, että emme hyväksy ydinaseita Suomeen, Suomen alueelle. Näin ollen on hyvä, että olemme tulleet kauaksi siitä yli 40 vuoden takaisesta tilanteesta, jolloin suomettuneen Suomen niin sanotuilla rauhanmarsseilla vastustettiin Euroopassa olevista ydinaseista ja ydinohjuksista joka toista — joka toinen olikin taas sellainen rauhan ohjus. 

Herra puhemies! Suomessa ja tässäkin salissa on tänään monta kertaa sanottu, että Venäjän osalta kaikki muuttui helmikuun 24. päivä tänä vuonna, niin kuin silloin vasta olisi käynyt ilmi, ettei Putinin Venäjä olekaan rauhantahtoinen ja kansainvälisiä sopimuksia kunnioittava maa. En haluaisi olla soraääni tässä keskustelussa, ja totta kai Venäjän rikollinen suurhyökkäys helmikuussa Ukrainaa ja rauhaa vastaan oli käänteentekevä muutos turvallisuusympäristössämme, mutta kuitenkin on rehellisesti todettava, kuten mielestäni edustaja Holopainenkin edellä käyttämässään puheenvuorossa totesi, että jo keväällä 2014 Venäjä rikkoi kaikkia keskeisiä kansainvälisiä sopimuksia: se loukkasi Ukrainan suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta, se ryöväsi sotilasoperaatiolla Krimin niemimaan Ukrainalta ja liitti sen laittomasti itseensä, se ryhtyi sotaan Itä-Ukrainassa, se valehteli tapahtumista omalle kansalleen ja maailmalle, ja niin edelleen. Tässä vaiheessa — siis silloin vuonna 2014 — Suomessa ja laajasti Euroopassa suhtauduttiin liian pehmeästi Venäjään. Itsekin kannatin edelleen Fennovoiman ydinvoimalaa, mikä oli virhe. Toki myös tässä salissa käyttämässäni puheenvuorossa silloin rinnastin presidentti Putinin Staliniin ja Hitleriin, ja sitä monet kollegat paheksuivat. 

Herra puhemies! Torstaina Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi, että Suomen Nato-jäsenyys on ehdottomasti uhka Venäjälle. Totuushan on päinvastainen, kuten yleensä Kremlin sanomisissa on, eli Suomen Nato-jäsenyys ehdottomasti ei ole uhka Venäjälle, ja ilmeisesti tiedottaja Peskovilla oli vanhat nuotit, koska tänään presidentti Putin on sanonut, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys ei ole suora uhka Venäjälle. Nato ei ole uhka Venäjälle, mutta se on uhka Venäjän uhalle. Joku sanoikin: Nato on uhka Venäjälle kuten lukko on uhka murtovarkaalle. 

Joka tapauksessa Suomen Nato-jäsenyyden tavoitteena on vain ja ainoastaan Suomen turvallisuuden vahvistaminen. Se ei ole keneltäkään pois. Me emme ole rakentamassa rautaesirippua Suomen ja Venäjän väliselle rajalle. Päinvastoin, me toivomme, että aikanaan on jälleen mahdollisuus parantaa Suomen ja Venäjän monenlaisia suhteita: taloussuhteita, kulttuurisuhteita ja niin edelleen. Uskon, että me kaikki Suomessa kannatamme tätä ja toivomme, että sellainen aika taas tulee. — Kiitos.