Arvoisa herra puhemies! Arvoisat kansanedustajat! Tämä rajavartiolain muutos tullaan kohta hyväksymään yksimielisesti täällä eduskunnassa. Mihin me Suomessa tällä lailla pyrimme? Me pyrimme antamaan viestin siitä, että sellainen ihmisten käyttäminen välineenä Suomea vastaan kuin mitä on nähty yritettävän esimerkiksi Valko-Venäjän ja Puolan ja Liettuan välisillä rajoilla ei Suomen kohdalla tulisi onnistumaan. Pyrimme antamaan selvän viestin, yksimielisen, yksituumaisen viestin Suomesta kaikkialle, että meidän kohdallamme ei ole sellainen tilanne, että olisimme kädettömiä, olisimme polvillamme, jos Venäjä marssittaisi tuhansia niin sanottuja turvapaikanhakijoita [Kimmo Kiljunen: Siirtolaisia!] kohti Suomen rajaa tarkoituksena aiheuttaa Suomessa sisäistä epäjärjestystä, horjuttaa maamme kansallista turvallisuutta. Tähän pyrimme. Tähän me pyrimme muun muassa säätämällä, että tällaisessa tilanteessa, erittäin vaativien edellytysten vallitessa, valtioneuvosto voisi keskittää turvapaikanhaun yhdelle tai useammalle tähän tarkoitukseen varatulle rajanylityspaikalle. Tällä keskittämisellä juuri pyrittäisiin siihen, että siinä kohtaa, mihin bussilasteittain esimerkiksi tuotaisiin näitä niin sanottuja turvapaikanhakijoita, rajan ylittäminen ei ole mahdollista. 

Minun mielestäni hallituksen esityksen, perustuslakivaliokunnan lausunnon ja hallintovaliokunnan mietinnön valossa me onnistuimme tässä hyvin. Me onnistuimme säätämään täällä lain, joka tekee tämän äsken mainitsemani tavoitteen täysin selväksi ja tekee valtioneuvoston mahdollisuuden toimia tarkoituksenmukaisella tavalla mahdolliseksi ja lähettää äsken kuvaamani viestin esimerkiksi Venäjälle. Siis onnistuimme. Mutta valitettavasti — ja tämä on syy, miksi pyysin tämän puheenvuoron — esimerkiksi Suomen Tietotoimisto, jota kymmenet mediat ovat luonnollisesti käyttäneet uutisoinnissaan, otsikoi näin: ”Tuliko itärajan sulkemisesta Suomen oma ’Turkki-diili’? Ristiriitainen mietintö turvapaikanhaun keskittämisestä lykkää vastuun kansainvälisestä suojelusta tuonnemmaksi.” Eli tämä STT:n juttu antaa ymmärtää, että kyseessä olisi yhtä vaikeasti tulkittava ja yhtä ristiriitainen ja yhtä erilaiset tulkinnat mahdollistava ratkaisu kuin tämä äskettäin Nato-kuvioissa tehty Suomen, Ruotsin ja Turkin välinen sopimus. Näin ei ole. Tämä ei ole mikään ”Turkki-diili”. Tämä on väärinkäsitys.  

Mihin tämä perustuu? No, tämä perustuu siihen, että tässä STT:n jutussa ainoana lähteenä näiden asiakirjojen lisäksi on käytetty valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojasta, [Naurua — Oikealta: Ohhoh!] ja Tuomas Ojanen kertoo sitten omana kantanaan, miten ristiriitainen ja vaikeaselkoinen ja monimutkainen ja epämääräinen tämä nyt hyväksytty lainsäädäntö on. Hän esimerkiksi sanoo tässä jutussa näin: ”Ojanen pitää nyt säädettävien pykälien yhtenä heikkoutena sitä, että laki antaa edes teoriassa mahdollisuuden keskittää turvapaikanhaun yhdelle rajanylityspaikalle. Se on hänen mielestään liian vähän...” — Siis Ojasen mielestä se on liian vähän. Riippumatta siitä, mitä eduskunta sanoo, mitä perustuslakivaliokunta sanoo, mitä hallintovaliokunta sanoo, niin meidän johtavan valtiosääntöasiantuntijan mielestä se on liian vähän. Miksi se on liian vähän? — ”...jotta oikeus hakea turvapaikkaa toteutuisi tehokkaasti.”  

Nyt pitää Ojaselle ja kaikille muille, jotka pitävät tätä perusasiaa tässä laissa jotenkin epämääräisenä, lyhyesti todeta seuraavaa: 

Eduskunnan perustuslakivaliokunta, joka tehtävänsä mukaisesti ei valvo pelkästään lakien perustuslainmukaisuutta vaan myös sitä, että Suomessa säädettävät lait ovat sopusoinnussa Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten kanssa, toteaa omassa lausunnossaan hallintovaliokunnalle seuraavaa: ”Perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan välineellistetyn maahantulon tilanteessa valtiolla ei ole oikeudellista estettä päättää rajanylityspaikkojen määrästä” — siis määrästä — ”tai niiden sijainnista. Perustuslakivaliokunta katsoo, että lyhytaikainen rajan täyssulku voi erittäin poikkeuksellisissa olosuhteissa olla mahdollinen, mikäli tällaisella ajallisesti vain täysin välttämättömään rajatulla toimenpiteellä voidaan turvata maahanmuuttomenettelyn asianmukaisuus.”  

Eli oli Tuomas Ojanen mitä mieltä tahansa, niin perustuslakivaliokunta on katsonut — ja sopusoinnussa Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten ja Suomen perustuslain kanssa — että rajanylitys voidaan siinä tilanteessa, jolle tämä laki asettaa kovat edellytykset, joita valtioneuvosto tietysti noudattaa ja oikeuskansleri valvoo, keskittää vaikka vain yhdelle rajanylityspaikalle. Tämä tulee täysin selväksi hallintovaliokunnan mietinnöstä. 

Eli oma viestini on vain se, että nyt ei pitäisi kenenkään Suomessa tätä asiaa tarpeettomasti hämmentää, vaan nyt pitäisi todeta, että Suomessa säädetään laki, joka tiettyjen vaativien edellytysten vallitessa mahdollistaa tämän rajanylityksen keskittämisen vaikkapa vain yhdelle rajanylityspaikalle, ja hyvin poikkeuksellisessa, hyvin äärimmäisessä tilanteessa voi olla tilanne, jossa valtioneuvosto katsoo, että ei riitä, että itärajalla on edes yksi paikka auki, vaan turvapaikanhaku voidaan keskittää tällaisessa täysin poikkeuksellisessa tilanteessa esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Tämä on tämän lainsäädännön valossa täysin selvää, ja tätä asiaa ei pitäisi kenenkään hämmentää. [Timo Heinonen: Kesätauko tulee huonoon saumaan, Zyskowicz on liekeissä!]