Täysistunnon puheenvuoro
PTK
126
2020 vp
Täysistunto
Torstai 8.10.2020 klo 10.00—22.01
3
Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2021
Hallituksen esitys
11.01
Puolustusministeri
Antti
Kaikkonen
Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Hallitus panostaa, toivottavasti eduskunnan hyvällä tuella, maanpuolustukseen voimakkaasti. Tuleva vuosi 21 on puolustusbudjetin kannalta jopa, voi sanoa kai, historiallisenkin poikkeuksellinen. Vanhojen Hornet-hävittäjien täysimääräiseen suorituskyvyn korvaamiseen tähtäävässä HX-hankkeessa on edetty vuosien valmistelun jälkeen vaiheeseen, jossa valtion talousarvioon tarvitaan rahoitus hankintapäätöksen tekemiseksi. HX-hankkeen perusteet — Hornetien tuleminen käyttöikänsä päähän, turvallisuuspoliittinen tilanne, uusien monitoimihävittäjien tarve ja aikataulu — ovat pysyneet muuttumattomina. Koronavirusepidemia on kuitenkin sillä tavalla vaikuttanut HX-hankkeeseen, että joidenkin kuukausien viive siihen tulee. Käsitykseni mukaan voidaan arvioida, että se on ehkä 4–6 kuukautta, ja kun alkuperäinen aikataulu oli, että vuonna 21 tehdään tuo lopullinen hankintapäätös, niin ainakaan vuoden alkupuolella se ei ole mahdollista, sen verran viivettä tässä tulee. Kaikkia neuvotteluja ei voida käydä tietoturvallisella tavalla. Tällä tietoa tuo päätös voidaan tehdä vuoden 21 lopulla. Ennen lopullisen tarjouspyynnön lähettämistä — se on tarkoitus lähettää ensi vuoden alussa — tulee kuitenkin saada vielä päätökseen jäljellä olevat neuvottelut ja testitapahtumat. 
Arvoisa puhemies! Tulevan vuoden budjettiin esitetään puolustusministeriön hallinnonalalle määrärahoja yhteensä 4,87 miljardia euroa. Summa on 1,7 miljardia euroa eli 54 prosenttia suurempi kuin kuluvan vuoden talousarviossa. Lisäys johtuu luonnollisesti juurikin tästä monitoimihävittäjien hankintaan esitetystä rahoituksesta. Summat kuulostavat toki suurilta, ja sitä ne ovatkin, mutta täytyy myös muistaa, että HX-hankkeella rakennetaan Suomen puolustuskykyä vuosikymmeniksi eteenpäin. Ilman HX:ää hallinnonalan määrärahojen lisäys on 0,7 prosenttia, mikä johtuu palkkojen sopimuskorotuksista ja muista kustannustarkistuksista. Puolustushallinnon osuus valtion budjettitalouden menoista kasvaa HX-hankkeen myötä kuluvan vuoden 5,5 prosentista noin 7,6 prosenttiin vuonna 21. Ensi vuoden talousarvioon esitettävä 10 miljardin euron HX-rahoitus jakautuu 9,4 miljardin suuruiseen tilausvaltuuteen ja vajaan 0,6 miljardin suuruiseen tilausvaltuuden ulkopuoliseen rahoitukseen. Nämä hankintamenot eivät osu suinkaan yhteen vuoteen vaan ajoittuvat 12 vuodelle. Hankkeen rahoitusjärjestelyjä tarkennetaan tarvittaessa vuoden 22 talousarviossa, kun valintapäätös on tehty. Siihen liittyvät indeksi- ja valuuttakurssimenot tullaan budjetoimaan erikseen vuosina 22—31. 
Merivoimien Laivue 2020 -hankkeen osalta talousarvioesitys sisältää 209 miljoonaa euroa. Hankkeen rahoitushan sisältyi pääosin jo vuoden 2018 talousarviossa myönnettyyn tilausvaltuuteen. Tämä Laivue-hanke on toimeenpanovaiheessa, ja viime vuonna tehtiin päätös, että monitoimikorvetit rakennetaan Raumalla RMC-telakalla. Hankkeen suora työllistävä vaikutus kotimaassa on noin 3 600 henkilötyövuotta. 
Vaikka keskustelu, arvoisa puhemies, on viimeisen vuoden aikana keskittynyt pitkälti kahteen suureen hankkeeseen, HX:ään ja Laivue 2020:een, niin pidetään myös muista maanpuolustukseen liittyvistä asioista kyllä hyvää huolta. Vuoden 21 talousarviossa Puolustusvoimien määrärahojen lisäys on yhteensä 7,8 miljoonaa euroa, joka käytetään henkilöstön ja kertausharjoitusten lisäämiseen ja vapaaehtoiseen maanpuolustuskoulutukseen. Lisäksi vuoden 20 lisätalousarvion yhteydessä sovittiin vuodelle 21 myös 5 miljoonan euron lisäyksestä sopimussotilaiden ja muun määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen. Eli sopimussotilaathan esimerkiksi koulutuksessa auttavat tuolla varuskunnissa, ja tyypillisesti heidät palkataan 0,5—1 vuoden mittaisiin työtehtäviin, ja ehkä noin satakunta sopimussotilasta saadaan. Tyypillisesti he ovat äskettäin varusmiespalveluksen suorittaneita nuoria miehiä ja naisia. Tämä vähän helpottaa työtaakkaa tuolla varuskunnissa. 
Sotilaallisen kriisinhallinnan määrärahoihin ei olla esittämässä oleellisia muutoksia. Painopiste operaatioissa on Libanonissa, Irakissa ja Afganistanissa. Joukkojen vahvuus tulee arvioiden mukaan olemaan hieman yli 400 henkilötyövuotta. Toki seurataan mahdollisia operaatioissa tapahtuvia muutoksia. 
Arvoisa puhemies! Kertausharjoitusten osalta jäädään kuluvalle vuodelle asetetusta 19 000 koulutetun reserviläisen tavoitteesta, ja syy on yksinkertaisesti tämä koronapandemia. Kaikkia kertausharjoituksia ei voida järjestää. Ensi vuodelle on alustavasti tavoitteeksi asetettu 19 300 koulutettua, mutta sekin jää nähtäväksi koronasta johtuvista syistä. HX-hanke lisää ensi vuonna hallinnonalan määrärahoja. Ilma- ja Merivoimien poistuvien suorituskykyjen samanaikainen korvaaminen vie resursseja. [Puhemies koputtaa] Muilta osin puolustusbudjetti ei juuri kasva. 
Arvoisa puhemies! Lopuksi minun on kokonaisuutena todettava, että hallitus pitää huolta maanpuolustuksesta niin maalla, merellä kuin ilmassa, ja pidän tietysti tärkeänä, että näissä [Puhemies koputtaa] isänmaan puolustukseen liittyvissä asioissa löytyisi mahdollisimman laaja yhteisymmärrys ympäri eduskuntasalia. Tältä pohjalta. 
Puhemies Anu Vehviläinen
Ja nyt siirrytään debattivaiheeseen. Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat käyttää puheenvuoron, nousemaan ja menemään omalle paikalle ja varaamaan V-painikkeella puheenvuoroa. 
Viimeksi julkaistu 9.10.2020 9.28